Mieti tilannetta, jossa maanantaiaamuna saavut työpaikalle ja kohtaat kollegan, joka toivottaa iloisesti hyvää huomenta. Tai avaat etätöissä työkoneen ja luet ensimmäisenä työtoverilta tulleen sähköpostin, joka päättyy iloisen työpäivän toivotukseen. Eikö tästä tulekin hyvä mieli?  

Positiivisuus on tärkeä tulevaisuuden työelämätaito. Elämme jatkuvasti muuttuvassa maailmassa, jossa tapahtuu paljon ikäviä asioita, jolloin pienikin ilonpilkahdus työpaikalla voi merkitä paljon. Siksi positiivisuus on olennainen tulevaisuuden työelämäntaito, joka parhaimmillaan voi myös avata ovia menestykseen.  

Positiivisuus hanketyön edistäjänä 

Internet on pullollaan artikkeleita siitä, kuinka positiivisuudella on iso vaikutus työntekijöiden hyvinvointiin. Esimerkiksi Duunitorin (2022) artikkelissa kirjoitetaan, kuinka positiivinen ilmapiiri parantaa työhyvinvointia. Iloiset ja positiiviset työtoverit tuovat mukanaan energiaa ja kannustusta, mikä parantaa työyhteisön ilmapiiriä ja lisää työntekijöiden viihtyvyyttä.  

Myös hanketyössä positiivinen asenne ja iloinen mieli voivat vaikuttaa projektin onnistumiseen. Projektitiimeissä, joissa vallitsee iloinen ja positiivinen ilmapiiri, on helppoa työskennellä. Hankekokoukset saattavat tosin venähtää, kun tiimi viihtyy niin hyvin yhdessä, eikä naurua puutu.  Positiivisuus voi myös auttaa projektitiimejä selviytymään odottamattomista haasteista ja mahdollisista muutoksista, kun yhteistyö on sujuvaa, tiimitovereihin luotetaan ja kommunikaatio on avointa. Kyky säilyttää optimismi vaikeuksien keskellä voi olla haastavaa, mutta kun yhdessä etsitään ratkaisuja, voidaan päätyä luoviin tapoihin esteiden ylittämiseen. 

Luonteeltaan positiiviset ihmiset ovatkin usein helposti innostuvia, avoimia uusille ideoille ja valmiita kohtaamaan muutoksia rohkeasti. Siksi positiivisuus ja iloinen asenne voivat vaikuttaa myönteisesti koko työyhteisöön, tiimityöskentelyyn ja sidosryhmäyhteistyöhön. 

Positiivisuutta hyvän maun rajoissa 

Positiivisuus voi myös mennä liiallisuuksiin, jolloin sen merkitys heikkenee. Paula Narkiniemi kirjoittaa Oikotien blogissa toksisesta positiivisuudesta, jossa kielteisiä tunteita ei hyväksytä vaan kaiken halutaan tapahtuvan positiivisen kautta. Tällöin työyhteisö näyttäytyy muille mukavana ja hyvinvoivana, mutta todellisuudessa työyhteisössä on monenlaisia ikäviä haasteita. (Narkiniemi 2023.)  

On myös muistettava, että työtoverit ovat erilaisia ja kaikki eivät myöskään anna positiivisuudelle vastakaikua. Joskus se voi jopa ärsyttää, erityisesti silloin, jos on ollut huono päivä. Sen vuoksi on tärkeää osata tulkita kollegoita, osoittaa empatiaa ja vähentää positiivisuuden määrää tilanteen niin vaatiessa.   

Kaiken vastapainona on tärkeää muistaa, ettei positiivisuus poista negatiivisia tunteita tai vaikeita tilanteita elämässä. Sen sijaan positiiviset ihmiset voivat auttaa ympärillä olevia kollegoita luoden positiivisen ja kannustavan ilmapiirin työyhteisöön. Yleensä positiivisuus nähdäänkin kykynä löytää valoa pimeyden keskellä. Se voi auttaa ihmisiä näkemään elämän haasteet mahdollisuuksina kasvaa ja kehittyä, mikä puolestaan voi johtaa ammatilliseen kehitykseen. 

Palataan siihen iloiseen kollegaan, joka maanantaiaamuna toiminnallaan haluaa ilahduttaa ja piristää muita. Minä olen yksi tällainen kollega ja koen, että positiivisuus on valtava voimavara ja tärkeä työelämätaito, jota haluan jakaa muille päivittäin työelämässä ja arjessa – myös tulevaisuudessa. Siitä tulee itsellekin hyvä mieli! 

Lähteet: 

Duunitori. 2022. Positiivinen ilmapiiri parantaa työhyvinvointia – 5 tapaa kohentaa työpaikan henkeä.  

Narkiniemi, P. 2022. Milloin myönteisyys muuttuu myrkylliseksi työyhteisössä? Oikotien blogi.