Siirry sisältöön
Palaudutko vai palatko?

Kirjoittajat:

Sakariina Heikkanen

lehtori
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Julkaistu : 15.05.2019

Työnantaja ja työntekijä ovat yhteisvastuussa työhyvinvoinnista. Mikäli tuntuu, että työ kuormittaa liikaa, tulee siitä puhua hetimmiten esimiehen kanssa ja etsiä yhdessä ratkaisu työn mielekkyyden lisäämiseksi ja kuorman vähenemiseksi. Työntekijän pitää kuitenkin itse pitää huoli palautumisestaan esimerkiksi työn tauottamisella sekä vapaa-ajallaan työstä irtautumisella.

Mitä palautuminen oikeastaan tarkoittaa? Palautuminen on fysiologinen prosessi, jonka myötä yksilön fyysinen ja psyykkinen tila palautuu kuormitusta edeltäneeseen tasapainotilaan. Päivän aikana teemme asioita, jotka nostavat vireystilaamme eli käynnistävät fysiologisen stressireaktion. Kun ihminen stressaa, sympaattinen hermosto aktivoituu ja auttaa jaksamaan: syke ja verenpaine nousevat, lihakset jännittyvät. Stressireaktion jälkeen kehossa käynnistyy palautumisprosessi, joka palauttaa sen takaisin tasapainotilaan.

Palautumisen aikana toimii parasympaattinen hermosto: sydän, verenpaine ja hengitys rauhoittuvat ja kehosta poistuu stressihormoni kortisolia. Ilman riittävää palautumista keho ylikuormittuu ja hyvinvointi heikkenee. Hyvä palautuminen edistää terveyttä, onnellisuutta ja suorituskykyä. Normaalisti hermostot vuorottelevat tasapainossa, mutta ongelmia syntyy, jos stressitila jatkuu liian kauan, jolloin mieli ja elimistö kuormittuvat. Sympaattisen ja parasympaattisen hermoston saaminen takaisin tasapainoon vaatii tahdin hidastamista, lepoa ja muutoksia elintapoihin. (Sanna Kinnunen HS 24.4.2019; Satu Tuominen, Firstbeat.)

Se, mikä on henkisesti palauttavaa, on osittain yksilöllistä, ja joskus palautumista edistävien ja heikentävien tekijöiden tunnistaminen voi olla vaikeaa. Valitettavasti ei riitä, että tahdomme palautua – meidän on tehtävä itsellemme oikeita valintoja ja mahdollisesti muuttaa asennettamme.

Miten sinä huolehdit henkisestä palautumisestasi?

Olisi hyvä miettiä, millaiset toiminnot tauottavat työpäivää ja samalla edesauttavat henkistä palautumista. Olisiko mahdollista käydä keskipäivän kävelyllä tai siirtää kokous ulkoilmaan? Pieni jutteluhetki kollegojen kanssa kahvikupin äärellä tai kiireettömämpi ja ravitseva lounas? Lyhyiden hengitysharjoitusten puolestapuhujien joukko on kasvanut. Portaiden kävely yläkerroksiin saattaa virkistää iltapäivän tunteina.

Entä työstä irrottautuminen? Jatkatko työntekoa (mielessäsi) iltaan saakka vai osaatko laittaa laitteet kiinni ja lähteä vaikka ystävän tai perheen kanssa harrastamaan ja olla läsnä? Liikunta ja luonto ovat monille palauttavavia henkisestä kuormituksesta. Tärkeintä varmaan onkin tutkia omaa elämää ja kirjata ylös, mitkä asiat saavat hyvälle mielelle sekä työssä että vapaa-aikana ja pyrkiä löytämään tasapaino elämän eri osa-alueiden kanssa.

Sekä työssä että vapaa-ajalla on välillä pieniä ja suuria huolia. Toiset kokevat, että pieni huolihetki päivittäin helpottaa. Huolihetken aikana on ikään kuin sallittua murehtia kaikki päivän asiat, jotta ne eivät pyörisi koko ajan mielessä. Täytyy myös muistaa olla armollinen työtovereita kohtaan: koskaan ei voi tietää, kuka käy mitäkin kriisiä parhaillaan läpi yksityiselämässään.

Omaan hyvinvointiin ja jaksamiseen voi vaikuttaa hyvin pienillä asioilla, jo tänään. Mieti edes yksi mukava ja sopiva palautumiskeino töissä sekä vapaa-ajalla ja ota ne heti tavaksi!