Tuntuiko tänä aamuna kaikki ylivoimaiselta tai kaaokselta? Töihin tullessasi olet jo valmiiksi ylivirittynyt, ja palaverissa olet läsnä, mutta kollegoiden puheenvuorot menevät ohi. Samalla saat viestin Whatsappiin, että lapsen jumppavaatteet unohtuivat eteiseen ja alat hoitaa asiaa kesken palaverin.

Havahdut ja tajuat, että kykysi keskittyä yhteen asiaan kerralla on kadonnut. Tunnet itsesi uupuneeksi keskeytysten ja tietotulvan keskellä.

On aika pysähtyä. Ehkä kaipaat työkaluja stressaantuneen mielen ja kehon rauhoittamiseen?

”Jos hoppu on hanurista” -kirjan kirjoittaja Maarika Maury sanoo, että kiireen keskellä tulisi karsia tai pikemminkin keskittyä vain yhteen asiaan kerralla. Sanat kiire ja stressi voi poistaa sanavarastosta.

Kadonneen keskittymiskyvyn löytämiseen on monta keinoa, ja niistä yksi on Mindfullness.

Mindfullness tai tietoinen läsnäolo yleistyy Suomessa koko ajan; siitä kirjoitetaan ja siihen liittyen lähetetään markkinointiviestejä lähes päivittäin. Mindfullness-menetelmä on suosittu paitsi terveydenhuollossa ja psykoterapiassa myös monilla muilla elämän  osa-alueilla. On tietoisen läsnäolon kursseja, erilaisia oppaita teineille, urheilijoille ja ikääntyville, kirjoja pariterapiaan ja ennen kaikkea stressaavaan arkeen ja työelämään. Mindfullness-menetelmää on tutkittu ja käytetään maailmanlaajuisesti organisaatioiden ja yritysten luovana kehittämisvälineenä lisäämään jaksamista, keskittymiskykyä, onnistumisia ja ennen kaikkea vuorovaikutusta.

Tietoisen läsnäolon harjoittaminen ei ole mitään uutta, eikä sitä ole keksitty täällä länsimaissa. Mindfullness ei liity uskontoon, mutta harjoitusten juuret ovat idän viisauksissa, kuten buddhalaisessa psykologiassa ja joogassa. Vuosien saatossa menetelmä on kuitenkin muuttunut: se on saanut länsimaalaisen sanaston ja vapaamuotoisemmat harjoitukset.

Tietoisen läsnäolon harjoittaminen ja harjoitukset ovat hyvin käytännönläheisiä ja kokemuksellisia. Muodollisten harjoitusten, kuten meditaation, lisäksi on monta kevyempää ja helpompaa keinoa harjoittaa stressaantunutta mieltä ja kehoa työpäivän aikana.

Vinkki 1.

Kiinnitä huomiosi mahdolliseen kärsimättömyyden tai kiireen tuntuun. Jos kiirehdit tai huomaat olevasi kärsimätön, tunnista tunne ja tuo ajatus kehoon. Hengitä muutaman kerran syvään.

Vinkki 2.

Liiku ja kävele tietoisesti työpäivän aikana. Kävele kopiohuoneeseen, ruokalaan tai palaveritilaan ja vielä ennen kuin astut tilaan, pysähdy muutamaksi sekunniksi, vedä muutama syvä hengenveto, astu rauhassa tilaan ja säilytä avoin, havainnoiva tunnetila.

Vinkki 3.

Sulje puhelin ja muut laitteet palaverin ajaksi. Keskity kuuntelemaan, ei vaan kuulemaan.

Vinkki 4.

Käytä kymmenen minuuttia lounastauosta ulkona. Liikunta on yksi parhaista keinoista palauuta stressistä. Siihen kun vielä lisäät naurun ja positiivisen mielialan, huomaat muutoksen muutaman viikon jälkeen.

Pienissä läsnä olevissa hetkissä on tarkoitus luopua suorittamisesta tai eteenpäin menemisestä.  Anna itsellesi lupa hidastaa hetki. Nämä pienet hetket voivat tehdä työpäivästäsi huokoisemman ja palauttavamman.

Tiesitkö, että taito olla tietoisesti läsnä on meillä kaikilla luonnostaan? Mieli vain pitää muistaa harjoittaa läsnäoloon.

Apua kadonneeseen keskittymiskykyyn saa myös Haaga-Helia ammattikorkeakoulusta, missä sekä opiskelijat että opettajat ovat harjoittaneet tietoisuustaitoja.

Kirjoittaja on Haaga-Helia ammattikorkeakoulun majoitusliiketoiminnan lehtori, joka toimii myös Mindfulness-työnohjaajana. Hän on harjoittanut tietoista läsnäoloa vuodesta 2014 ja osallistunut useaan kurssiin ja hiljaisuuden retriittiin.