Koulutus on liikunta‑alan vahvin turva työmarkkinoiden muutoksissa

Vaikka valmistuminen on opiskelijalle aina ilon aihe, uutiset korkeakoulutettujen ennätystyöttömyydestä saattavat aiheuttaa huolta. Suomessa on EU-alueen korkein kokonaistyöttömyys (10,6 % marraskuu 2025) ja alle 25-vuotiaiden työttömyys (20,4 % kesäkuu 2025) on euroalueen keskiarvoa selkeästi korkeampi (Eurostat 31.7.2025). Nämä ovat isoja ongelmia.

Yhdistettynä rakenteelliseen työttömyyteen sekä korkeakoulutettujen haastavaan työllisyystilanteeseen on ymmärrettävää, että vastavalmistuneen tulevaisuuteen liittyy kysymysmerkkejä. Yleisesti ottaen työllistyminen on ollut haastavaa kaikilla aloilla (Akava Works 3.4.2025).

On kuitenkin tärkeä muistaa, että työttömyysluvut ovat moninkertaiset vähemmän koulutettujen joukossa, ja siksi koulutus on edelleen paras suoja työttömyyttä vastaan.

Liikunta ja urheilu ovat osa palvelualojen kenttää, jossa työttömyyden kasvu on hieman vähäisempää (20,1 %) kuin korkeakoulutettujen keskimääräinen työttömyyden kasvu (22 %). Merkittävä osa Suomen BKT:sta syntyy palvelualojen tuottamana, ja palvelualojen liikevaihdon kasvu on ollut vuoden 2025 aikana paremmalla tasolla kuin vertailuvuonna 2024 (Tilastokeskus 4.12.2025).

Liikunnan ja urheilun toimiala lukujen valossa

Pureudutaan seuraavaksi tarkemmin liikunnan ja urheilun markkinaan sekä toimialaan Tilastokeskuksen lukujen kautta. Tarkastelussa hyödynnän seuraavia Tilastokeskuksen (2025a) luokituksia:

• 85510 Urheilu- ja liikuntakoulutus (tutkintoon johtamaton koulutus)
• 9311 Liikunta- ja urheilutilojen toiminta
• 9312 Liikunta- ja urheiluseurojen toiminta
• 9313 Kuntokeskusten toiminta
• 9319 Muu urheilutoiminta

Muuttujiksi valitsin yritysten toimipaikkojen lukumäärän, yritysten toimipaikkojen henkilöstön (htv) ja yritysten toimipaikkojen liikevaihdon vuosien 2020–2024 välillä (kirjoitushetkellä vuoden 2025 tilastot eivät olleet vielä saatavilla). Olen koonnut vuosien 2020 ja 2024 tilanteen kaikkien luokitusten ja muuttujien osalta kuvioon 1:

Kuvio 1. Toimipaikkojen, henkilötyövuosien ja liikevaihdon määrä liikunnan ja urheilun toimialalla vuosina 2020 ja 2024. (Tilastokeskus 2025b).

Liikunta- ja urheilutoimialan toimipaikkojen määrä on kasvanut 2307 toimipaikalla, mutta henkilöstö on vähentynyt 462 henkilötyövuotta vuosien 2020 ja 2024 välillä. Erityisen paljon toimipaikkoja väheni vuosina 2020–2022, jolloin maailma kärsi koronapandemiasta.

Henkilöstön määrä toimialalla on kuitenkin toipumaan päin. Liikevaihto on kasvanut noin puoli miljardia euroa, mikä viittaa isompaan palvelutuotantoon pienemmällä henkilöstömäärällä sekä inflaatioon.

Näitä lukemia voidaan pitää suuntaa antavina, koska liikunta- ja urheilutoimiala on hyvin pirstaleinen kokonaisuus, joihin kuuluvat sekä yksityinen, julkinen että kolmas sektori. Erityisesti julkisen sektorin osuus, joka koostuu muun muassa liikuntasuunnittelijoista, -koordinaattoreista ja -neuvojista, jää tilastojen valossa epäselväksi.

Erikseen ei myöskään huomioida tutkintoon tähtäävän koulutuksen kenttää, muuta järjestötoimintaa tai yksityisen sektorin muita rooleja, joihin liikunta-alan asiantuntijan on mahdollista työllistyä. Lisäksi pois on rajattu urheiluvälineiden valmistus, urheilualan tukkukauppa ja urheiluvälineiden vähittäiskauppa sekä vuokraus ja leasing.

Miten valmistuneet työllistyvät liikunnan ja urheilun aloille?

Vuosien 2020–2024 välillä liikunta-alan ammattikorkeakouluissa on suoritettu yhteensä 1118 liikunnanohjaaja (AMK) ja 231 liikunnanohjaaja (YAMK) -tutkintoa (Vipunen s.a.). Tarkastelussa ovat mukana suomen-, ruotsin- ja englanninkielinen koulutus sekä tilauskoulutuksena tuotetut tutkinnot.

Kuvio 2. Vuosina 2020–2024 Suomen liikunta-alan ammattikorkeakouluissa suoritettiin yhteensä 1118 liikunnanohjaaja (AMK) ‑tutkintoa ja 231 liikunnanohjaaja (YAMK) ‑tutkintoa (Vipunen s.a.). Yhteensä tutkintoja kertyi 1349.

Vuonna 2023 valmistuneista 65 prosenttia toimi asiantuntija- tai erityisasiantuntijatehtävissä ja arviolta yli 75 prosenttia toimi koulutustaan vastaavissa tehtävissä vuosi valmistumisensa jälkeen. Kohortin sisässä 87,7 prosenttia on työllistynyt, opintojaan on jatkanut 3,7 prosenttia, maasta on muuttanut 3,7 prosenttia ja työttömiä on ollut 2,5 prosenttia.

Useimpien valmistuneiden työnantajana oli kunta tai kuntayhtymä. AMK-tutkinnon suorittaneilla kunta-alan osuus oli kuitenkin käytännössä yhtä suuri kuin yksityisen sektorin osuus. YAMK-tutkinnon suorittaneita puolestaan järjestöt työllistivät suhteellisesti enemmän kuin AMK-tutkinnon suorittaneita.

Uraseurannan tietojen perusteella liikunnanohjaaja (AMK) -tutkinnon suorittaneista vastaajista 7 prosenttia on ilmoittanut olevansa työttömänä, mutta YAMK-tutkinnolta kukaan ei ole ilmoittanut olevansa työtön (Töissä.fi s.a.). Tämä on linjassa liikunnanohjaaja (YAMK) -tutkinnon profiilin kanssa, jossa tutkinnon suorittaminen yhdistetään pääsääntöisesti päivätyön kanssa.

Työllistymisen näkökulmasta tilanne on siis ollut hyvä verrattuna korkeakoulutettujen keskimääräiseen työllistymiseen Suomessa. Toki on huomioitava, että korkeakoulujen uraseurantakyselyyn vastaa noin 40 prosenttia kohderyhmästä. On siis mahdoton arvioida, onko suhteellinen työttömyys 7 prosentin tasolla kaikkien valmistuneiden joukossa.

Liikunnan ja urheilun toimialoilla toimii muitakin aloilta kuin liikunta-alalta valmistuneita. Toisaalta muilla toimialoilla toimii myös liikunta-alalta valmistuneita, joten siinä mielessä tilastollinen tarkastelu on rajoittunutta.

Oleellista on kuitenkin se, että korkeakoulutuksen kautta on todennäköistä työllistyä myös vakituisiin työsuhteisiin. Lisäksi korkeakoulutus tuottaa inhimillistä pääomaa, mikä vaikuttaa positiivisesti Suomen talouden kehittymiseen ja kilpailukykyyn. Talouden kehittymistä tukee myös uusi yritystoiminta, johon liikunta- ja urheilutoimialoilla voisi olla vielä enemmän rahkeita.

Koulutetaanko Suomessa liikaa liikunta-alan korkeakoulutettuja?

On tärkeää, että valmistuneiden osaaminen kohtaa alueellisen työmarkkinan tarpeen. Esimerkiksi sote-alalla on pitkään kärsitty työvoimapulasta, mutta tällä hetkellä alan työttömyys on kasvussa, kun hyvinvointialueet ovat vähentäneet henkilöstöään (Kyyrönen 27.5.2025). Sen sijaan koulutuksissa, jotka eivät johda säänneltyihin ammatteihin, olennaista on varmistaa, että opiskelijat saavat riittävät valmiudet siirtyä työelämään ja kehittää osaamistaan sekä henkilökohtaisesti että ammatillisesti.

Opetus- ja kulttuuriministriön (17.4.2024) asettamien tavoitteiden mukaan vuonna 2030 joka toisen 25–34-vuotiaan tulisi olla korkeakoulutettu. Talouden suotuisan kehittymisen kannalta taas on olennaista saada jokaisen panos työhön, jota tarvitaan Suomen hyvinvoinnin turvaamiseksi ja uusien työpaikkojen syntymiseksi.

Eli ei, tilastojen ja tavoitteiden valossa emme kouluta liikaa vaan pikemminkin siinä suunnassa, mitä meiltä odotetaan. Liikunnalla ja urheilulla on myös edellytykset toimia ennaltaehkäisevänä lääkkeenä kansanterveyden parantamiseksi ja vähentää sitä kautta esimerkiksi hyvinvointialueiden ja työterveyshuollon kokonaiskuormaa. Eli investoinnit liikuntaan ovat samalla investointeja kestävämpään tulevaisuuteen (UKK-instituutti 23.4.2025).