Pro
Siirry sisältöön
Palveluliiketoiminta

Ravintola-ala on mainettaan parempi: Ravintolabarometri 2025 kertoo työn merkityksestä ja hyvinvoinnista

Kirjoittajat:

Outi Rekola

lehtori
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Maija Niemelä

lehtori
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Julkaistu : 12.12.2025

Usein ravintola-alaa koskevat otsikot ja uutisoinnit ovat sävyltään negatiivisa. Epäkohtia on luonnollisesti nostettava ja niihin on puututtava, mutta alasta voidaan puhua myös sen vahvuuksien kautta. Yleisellä mielipiteellä on suuri vaikutus alan vetovoimaan.

Ravintola-ala on pitkään kärsinyt heikosta vetovoimasta, ja sen työkulttuurin epäkohdista on kirjoitettu ahkerasti myös mediassa: miten ihmiset voivat alan työyhteisössä, jaksavat haastavissakin työolosuhteissa, kokevat työnsä merkitykselliseksi tai esihenkilöt onnistuvat (tai epäonnistuvat) tehtävissään. Siksi on syytä nostaa positiivisia tuloksia, joita vuoden 2025 Ravintolabarometri-tutkimuksessa saimme.

Tässä kirjoituksessa esittelemme muutamia tärkeitä tutkimustuloksia ja pohdimme, miksi niillä on merkitystä alan veto- ja pitovoiman kannalta. Kaksi tärkeää haastatteluissa esiin tullutta näkökulmaa olemme nostaneet tämän kirjoituksen väliotsikoiksi.

Kun asiakas hymyilee ja kiittää, tiedän tehneeni merkityksellistä työtä

Ravintolabarometri 2025 valmistui Wihuri Metro-tukun, Ravintolapalvelut MaRa ry:n sekä Haaga-Helia ammattikorkeakoulun toteuttamana. Tutkimuksessa kyselyyn vastasi yli 800 ravintola-alan työntekijää, opiskelijaa, yrittäjää ja päättäjää. Lisäksi tutkimuksessa haastateltiin kymmentä alalla pitkään työskennellyttä henkilöä.

Tutkimus vahvisti sen, minkä moni alan ammattilainen tietää: asiakkaan kohtaaminen ja elämysten tuottaminen on työn ytimessä. Peräti 95 prosenttia ravintola-alan työntekijöistä on sitä mieltä, että positiiviset asiakaspalautteet ja aidot kohtaamiset lisäävät työmotivaatiota. Lisäksi 92 prosenttia alan ihmisistä on ylpeitä omasta ammattitaidostaan.

Huomionarvoista kuitenkin on, että vain 71 prosenttia vastaajista kokee, että asiakkaat arvostavat heidän työtään. Vanha totuus on, että mikäli et itse arvosta työtäsi, ei sitä muutkaan arvosta. Kun alan työntekijät, vaikuttajat ja oppilaitokset jakavat myönteisiä esimerkkejä ja kokemuksia, se voi lisätä myös asiakkaiden arvostusta ravintola-alan työtä kohtaan.

Kun tiimi toimii, jaksan vaikka olisi kuinka kiire

Hyvinvoinnin näkökulma ja työyhteisöt olivat keskeisessä roolissa tutkimuksessa. Vastaajista 80 prosenttia kokee, että työpaikalla on hyvä ilmapiiri. Tämä on yksi niistä asioista, joka kertoo, että ala on mainettaan parempi. Kyselyyn vastanneista 96 prosenttia kokee kollegat tai työkaverit tärkeiksi hyvinvoinnin kannalta.

Vaikka työ ravintola-alalla voi olla ajoittain hyvinkin kiireistä ja stressaavaa, juuri toimiva tiimi sekä tunne, että työskennellään yhteisen päämäärän eteen, kannattelevat kiireen yli. Tämä on myös viesti, jota välitämme opiskelijoillemme: teknisten taitojen lisäksi alalla tarvitaan vuorovaikutus- ja tiimityötaitoja sekä kykyä rakentaa luottamusta ja yhteishenkeä.

Ammattikorkeakouluilla on tärkeä rooli alan kehittämisessä

Ravintolabarometri ei kuitenkaan tarjoa vain kiiltokuvaa alasta, vaan kokonaiskuvan, johon kuuluu myös kipupisteitä. Viisi Tähteä -lehden kolumni tulkitsee tutkimusta siten, että ravintola-ala toivoisi julkisuudelta vain silkkihansikkaita ja positiivisia otsikoita (Rislakki 2025). Näin ei kuitenkaan ole. Tutkimuksessa nostetaan selkeästi esiin alan epäkohdat ja kehityshaasteet kuten haastavat työajat, matalan palkkauksen tai heikkoudet johtamiskulttuurissa. Näitä pitää jatkossakin käsitellä avoimesti ja epäkohtiin on aidosti puututtava.

Ammattikorkeakoulujen tehtävänä on osaltaan kehittää alaa sekä kouluttamalla uusia osaajia että tekemällä tiivistä yhteistyötä alan yritysten kanssa niin opetuksessa, opiskelijaprojekteissa kuin erilaisissa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeissakin. Esimerkiksi viiden restonomikouluttajan yhteisessä Menestysresepti-hankkeessa kehitetään ravintola-alaa siten, että työn sujuvuus ja tuottavuus paranevat ja työhyvinvointi lisääntyy. Tässä hankkeessa on mukana lähes 40 ravintolaa ympäri Suomen ja tavoitteita viedään käytäntöön kokeilemalla uusia arjen toimintatapoja.

Arjen koulutyössä opiskelijamme oppivat alalla olennaisia taitoja sekä harjoittelevat yhtä tärkeitä transversaalisia taitoja: vuorovaikutusta, tiimityötä, ihmisten kohtaamista ja haastavien tilainteiden hallintaa erilaisten tehtävien ja simulointien kautta.

Ravintola-alaan on helppo rakastua

Myönteinen viesti on tärkeä ravintola-alan vetovoiman kannalta. Toivottavasti se rohkaisee yhä useampia hakeutumaan alalle. Alan ammattilaisina ja opettajina tiedämme, miten helposti ravintola-ala vie mukanaan. Palkitsevat asiakaskohtaamiset, työn rytmi ja vahva yhteishenki synnyttävät ilmapiirin, jonka vuoksi alaan on helppo rakastua.

Loppuun nostamme tutkimuksesta vielä yhden suoran lainauksen, koska emme olisi osanneet asiaa itse paremmin muotoilla.

Ala tarvitsee enemmän näkyvyyttä positiivisten tarinoiden kautta – ihmisille pitää näyttää, että ravintola-ala voi olla ura, ei vain väliaikainen työ.

Kuva: Shutterstock