Tekoäly voi tehostaa työtä, mutta ei korvaa osaamista

Jo useita vuosia omaa ammatillista tulevaisuutta on voinut käydä testaamassa sivustoilla, jotka kertovat, kuinka helposti olet korvattavissa robotilla (willrobotstakemyjob.com) tai tekoälyllä (willaitakemyjobtoday.com). Arvelut tekoälyn yleistymisen myötä katoavista työpaikoista ovat lehtien ja blogikirjoitusten vakioaiheita. Vähemmälle huomiolle on jäänyt, että esimerkiksi Maailman Talousfoorumi (Till 2025) on ennustanut, että lähivuosina tekoälyn kehittyminen synnyttää enemmän uusia työpaikkoja kuin hävittää niitä.

Miltei jokaisen vähänkään tiedon kanssa työtä tekevän on kuitenkin mahdollista löytää oma ammattikuntansa yhdeltä tai useammalta vaarassa olevien listalta. Ei ole ihme, että varsinkin tulevaisuuden tietotyöntekijöiden on helppo vaipua kyynisyyteen.

Taloushallintoa opettaessani olen useasti päätynyt keskustelemaan opiskelijoiden kanssa siitä, onko mitään tarvetta opetella tiettyjä perusasioita, kun kohta kuitenkin koneet tekevät rutiinityöt meidän puolestamme. Varmaa on, että teknologian kehittyminen tulee muuttamaan työntekoa jollain aikajänteellä merkittävästikin. Mutta poistaako tekoäly tarpeen osata tai ymmärtää asioita?

Alussa oli ajatus: oman työn tehostaminen tekoälyn avulla

Kuten niin monet innovaatiot, myös oma kokeiluni lähti liikkeelle halusta saada tehtyä enemmän vähemmällä panostuksella. Aikaisemmin toteuttamallamme Yrityspeli-opintojaksolla opiskelijoiden sijoitukset käsiteltiin manuaalisesti, mikä vei aikaa. Koska aika on rajallinen resurssi, tuotti tämä tehoton prosessi lopputulemana sen, että opiskelijat saivat vain ostaa osakkeita, ja senkin saattoi tehdä vain muutaman kerran koko kurssin aikana.

Tämä johti siihen, että tulosten tarkastelu ja muutoksiin reagoiminen sekä sen kautta saatavat oppimiskokemukset jäivät vähäisiksi. Pohdin, että tässä voisi olla hyvä mahdollisuus automatisoida osa työstä ja sitä kautta saada aikaiseksi parempia oppimiskokemuksia kasvattamatta omaa työmäärää mahdottomasti.

Käytän hyväkseni generatiivisen tekoälyn ratkaisuja melko paljon siitäkin huolimatta, että tiedostan niihin liittyvät mahdolliset riskit ja haasteet. Erilaisten tekoälysovellusten hyödyntämiseen liittyy esimerkiksi henkilöiden tietosuojaan, tekijänoikeuksiin tai ympäristönäkökulmiin liittyviä ongelmia (EPRS 2020). Itse kuitenkin näen asian niin, että paluuta automaatiota ja tekoälyä edeltävään aikaan ei enää ole.

Minun on opettajana ensiarvoisen tärkeää osata käyttää uuden teknologian työkaluja edes jossain määrin, ymmärtää jollain tasolla niiden toimintaperiaatteet ja tunnistaa mahdolliset vastuullisuuteen tai turvallisuuteen liittyvät vaaranpaikat. Jos en itse osaa, en pysty valmistamaan opiskelijoitani siihen työelämän todellisuuteen, missä näitä työkaluja jo päivittäin kuitenkin käytetään. Voin lukea tai osallistua webinaareihin asiasta loputtomiin, mutta aito osaaminen syntyy vain kokeilemalla ja tekemällä.

Ajatuksesta toteutukseen – ryhmätyötä virtuaaliavustajan kanssa

Hyödynsin kokeilussani kahta virtuaaliavustajaa. Aloitin kysymällä usein käyttämältäni ChatGPT:ltä, miten tällaista projektia kannattaisi lähestyä, ja mitä maksuttomia vaihtoehtoja minulla olisi sovelluksen tekemiseen. Kun ChatGPT ehdotti Excelin hyödyntämistä, päätin siirtyä keskustelemaan Microsoftin Copilot:n kanssa. Arvelin sen tuntevan Microsoftin tuotteet paremmin ja näin olevan varmempi vastaamaan oikein esittämiini kysymyksiin koskien tarvittavan Excelin rakentamista.

Sen sijaan, että olisin suoraan pyytänyt virtuaaliavustajaa tekemään minulle haluamani sovelluksen, lähdin keskustelemaan sen kanssa, ikään kuin se olisi ollut minua konsultoiva asiantuntija tai jonkinlainen opettaja. Ensimmäiseksi kuvasin Copilot:lle tilanteen ja taustan sekä kerroin pääpiirteissään millaisen lopputuleman toivoisin saavani aikaiseksi. Tämän jälkeen pyysin sitä kertomaan minulle vaiheittain, mitä minun tulisi tehdä.

Jos vaikka olisinkin ajatellut, että sovelluksen tekeminen tekoälyllä on helppo ja nopea temppu, ei se sitä todellakaan ollut. Jotakuinkin toimivan lopputuloksen aikaansaaminen vaati useita täsmentäviä ja tarkentavia kehotteita, käytännön kokeiluja ja palautteen antamista tekoälylle virheellisistä tai epätarkoista ohjeista.

Kokeilin kyllä aluksi pyytää Copilot:lta suoraan toimivan Excelin, mutta sitä se ei osannut missään vaiheessa tehdä – toki kehitys on nopeaa, joten ei ole sanottua, etteikö se seuraavalla kokeilukerralla saattaisi onnistuakin. Yhteistyöllä minä ja Copilot kuitenkin saimme lopulta luotua käytettävissä olevassa ajassa jonkinlaisen ensimmäisen julkaisukelpoisen tuotoksen (MVP, minimum viable product).

Osaaminen on edelleen välttämätöntä

Jälleen kerran yhtä tekoälykokemusta rikkaampana voin todeta, että tekoäly tehostaa ja nopeuttaa tiettyjä työvaiheita. Kenties joku olisi nopeammin löytänyt tarvittavat kaavat ja mallit makroihin myös netistä, etenkin kun tekoälyn kanssa sovelluksen rakentaminen vaati useita täsmentäviä ja korjaavia keskusteluja. Koska Copilot kuitenkin teki minulle alustavan tietojenhaun ja jäsenteli asiat, oli kynnys lähteä kokeilemaan tämäntyyppisen sovelluksen tekemistä itselleni matalampi. En tiedä, olisinko edes ryhtynyt tällaiseen projektiin, mikäli en olisi ajatellut voivani hyödyntää tekoälyä apurinani.

Selvää on kuitenkin se, että ilman osaamista tekoälystä ei ole juurikaan hyötyä. Tarvitaan jonkinlaista kokonaisuuden ymmärtämistä ja hahmottamista, että on yleensäkään mahdollista ajatella luovansa jotain uutta tai kehittävänsä nykyistä toimintaa. Osaamista tarvitaan myös siihen, että pystyy arvioimaan tekoälyn tarjoamia tuotoksia. Tekoälyn hallusinointitaipumus ja mahdollinen heikkous laadukkaiden lähteiden tunnistamisessa ovat asioita, joissa tarvitaan kykyä arvioida tekoälyn tuottamia vastauksia. Osaamista tarvitaan myös siihen, että pystyy tarkastamaan ja arvioimaan, onko tekoälyn tuottama lopputulos tarkoituksenmukainen haluttuun käyttötapaukseen ja toimiiko se oikein.

On asioita, jotka tekoäly tai automaatio tekee kyllästymättä, ja nopeammin ja tehokkaammin kuin ihminen. Esimerkkejä voi löytää niin suorittavista rutiinitehtävistä kuin monimutkaisemmasta tietotyöstä: kirjanpidon kirjaukset voidaan helposti automatisoida, ja opettajakin voidaan korvata väsymättä kysymyksiin vastaavalla, keskustelevalla virtuaaliavustajalla.

Ihmisellä on kuitenkin toistaiseksi konetta parempi ymmärrys siitä, miten asiat vaikuttavat ja kytkeytyvät toisiinsa tilastollisia todennäköisyyksiä syvemmällä tasolla. Tulevaisuudessa yksittäisten tietojen ja taitojen sijaan merkittävää osaamispääomaamme onkin kyky soveltaa ja nähdä merkityksiä – ja tämä vaatii myös niiden ihan perusasioiden hallitsemista.

Kuva: Shutterstock