Digitalisaatio
Julkaistu : 24.09.2020
Työkykypassisovellus sisältää opiskelijoiden käyttöön tarkoitetun mobiilisovelluksen ja selaimella käytettävän opettajan hallintanäkymän. Haaga-Helia vastasi sovelluksen konseptoinnista ja protoilusta. Työterveyslaitos ja Saku ry olivat mukana osaprojektissa. Työterveyslaitos osallistui prototyypin kehittämiseen tilaajan roolissa. Saku ry osallistui pääasiassa mobiilisovelluksen tehtäväkorttien sisältösuunnitteluun. Varsinaisen sovelluksen toteutti ulkopuolinen ohjelmistotalo osaprojektissa toteutetun prototyypin pohjalta.
Työkykypassi liittyy toisen asteen ammatillisiin opintoihin sisältyvien työelämätaitojen ja työkykyä tukevien valmiuksien vahvistamiseen. Ammattiosaajan työkykypassi myönnetään opiskelijalle, kun opiskelija on suorittanut vaaditun määrän osaamispisteitä työkykypassin eri osa-alueista. Näitä osa-alueita ovat 1) ammatin työkykyvalmiudet, 2) toiminta- ja työkykyä edistävä liikunta, 3) terveysosaaminen, 4) harrastuneisuus ja yhteistyötaidot sekä 5) työkykyvalmiuksien vahvistaminen. Työkykypassin suorittaminen tarkoittaa näihin osa-alueisiin liittyvien valittujen tehtäväkorttien hyväksyttyä suorittamista.
Opiskelijat osallistuivat projektiin kahdessa tärkeässä roolissa: Kehittäjinä ja käyttäjinä. Haaga-Helian kehittäjäopiskelijat suunnittelivat ja toteuttivat sovelluksen prototyypin. Stadin ammattiopiston käyttäjäkohderyhmää edustavat opiskelijat osallistuivat sovelluksen ideointiin ja suunnitteluun. Stadin ammattiopiston opiskelijat edustivat osin myös kehittäjäryhmää graafisen suunnittelun osalta. Omnian ja Hyrian opiskelijat edustivat käyttäjäkohderyhmää ja osallistuivat prototyypin validointiin.
Erilaisia tapoja ratkaista yhteistä ongelmaa
Combo-hankkeessa opiskelijoiden ja työelämän edustajien yhteiseen oppimispolkuun sisältyi kohtaamisia, joissa oltiin ratkaisemassa yhteistä ongelmaa. Combo-hankkeessa kohtaamisia tapahtui yhteiskehittämistyöpajoissa. Työpajoissa käytettiin seuraavia työskentelytapoja: ideointi ja visualisointi, skenaariotyöskentely sekä prototyyppien yhteiskehittäminen.
Ideointi ja visualisointi
Kehittämistyössä ei ole aina alkuun tiedossa täydellistä ongelmaa. Ideointi on hyvä tapa aloittaa ongelman määritteleminen. Ongelma tarkentuu ideoinnin aikana. Hankkeen työpajassa ideoitiin ratkaisuja mobiilisovelluksen oletettuihin tärkeisiin osa-alueisiin: 1) työkykypassin tehtäväkortit, 2) työkykypassin pelillisyys, 3) opiskelijoiden muu aktiivisuus ja 4) opettajan palaute. Haaga-Helian opettaja fasilitoi työpajaa, Stadin ammattiopiston opiskelijat ideoivat ratkaisuja ja tilaaja tarkkaili passiivisena osapuolena ideointia ja osallistui ideoiden kommentointiin työpajan päätteeksi. Ideoinnissa käytettiin Lotus Blossom -menetelmää. Menetelmään kuuluva taulukointi (kuvassa 1) ohjasi opiskelijaryhmiä ideoimaan ratkaisuja annettuun ongelmaan vapaasti, mutta strukturoidulla tavalla.
Lotus Blossom -menetelmä kannusti opiskelijaryhmiä ideoimaan ratkaisuja yhdessä. Kaikki opiskelijat saivat kertoa ideansa, ideoista keskusteltiin tasapuolisesti ja ideat kirjattiin työpohjaan. Menetelmä kannusti osallistujia näkökulmien vaihtamiseen, mikä rikastutti ideointiprosessia. Valitut ideat visualisoitiin käyttöliittymien hahmotelmina. Kuvassa 2 on esitetty esimerkki käyttöliittymän visualisoinnista. Käyttöliittymäruutujen käyttö oli tehokas tarinankerronnan muoto. Käyttöliittymähahmotelmien avulla ideat avautuivat helposti niin opiskelijoille ideointivaiheessa kuin myös tilaajalle ideoiden esittelyvaiheessa. Tällä tavalla hahmotelmat tukivat yhteistä oppimista.
Skenaariotyöskentely
Haaga-Helian opiskelijat esittelivät tuottamiaan skenaarioita eli kuvakäsikirjoituksia sovelluksen käyttötilanteista ja -poluista. Skenaarioiden avulla haettiin yhteistä ymmärrystä sovelluksen käyttötilanteista ja -poluista. Kuvassa 3 on esitetty esimerkkiruutuja opiskelijoiden tuottamista skenaarioista. Opiskelijat keskusteluttivat osallistujia skenaarioiden pohjalta. Osallistamisen taito on haastattelemisen ohella erittäin tärkeä metataito kaikenlaisessa kehittämistyössä. Skenaariot auttoivat osallistujia ymmärtämään sovelluksen ominaisuuksien toimivuutta ja hyödyllisyyttä käyttötilanteissa. Skenaarioiden pohjalta Käyttäjäopiskelijat pystyivät helposti kommentoimaan käyttötilanteita opiskelukokemuksiinsa peilaten. Yhteisen keskustelun synnyttäjänä skenaariot kannustivat työpajan osallistujia ottamaan erilaisia näkökulmia asiaan. Skenaariot auttoivat osallistujia yhdistelemään asioita mielessään ja hahmottamaan, miten sovelluksen ominaisuudet liittyvät toisiinsa mahdollisissa käyttötilanteissa. Skenaariot mahdollistivat yhteisen oppimisen tehokkaasti.
Prototyyppien yhteiskehittäminen
Prototyyppien avulla tavoiteltiin yhteistä ymmärrystä sovelluksen toiminnallisuudesta ja sovelluksen käyttämisestä. Haaga-Helian opiskelijat rakensivat click-through -prototyypin skenaarioiden pohjalta. Kuvassa 4 on esimerkkiruutu prototyypistä. Click-through -prototyypin avulla voidaan demota sovelluksen ominaisuuksia ja niiden käyttöä klikkailemalla käyttöliittymän ruutuja ja niiden elementtejä. Opiskelijat esittelivät sovelluksen toiminnallisuutta työpajassa. Prototyyppi herätti keskustelua käyttöliittymän ja käytön yksityiskohdista. Esittelyjen yhteydessä käytiin runsaasti keskustelua, jossa sovelluksen toiminnallisuutta hiottiin käyttötilanteita ajatellen paremmaksi.
Työterveyslaitoksen edustaja ja Haaga-Helian opettaja kannustivat käyttäjäopiskelijoita keskusteluun. Prototyyppi auttoi tilaajaa miettimään sovelluksen ominaisuuksia yksityiskohtaisesti. Prototyyppiä käytettäessä käyttöliittymän yksityiskohtien näkeminen osana kokonaisuutta oli helppoa. Prototyypin herättämän keskustelun ansiosta osallistujien erilaiset näkemykset saatiin yhteiseen keskusteluun. Prototyyppi toimi myös tarinankerronnan välineenä. Prototyyppiä käytettiin esittämään käyttäjän polkuja sovelluksessa. Näiden polkujen esitteleminen mahdollisti käytön ongelmakohtien tunnistamisen ja ratkaisemisen jo varhaisessa vaiheessa. Kehittäjäopiskelijat pääsivät osallistamaan työpajan osallistujia. Yhteinen työskentely mahdollisti opiskelijoiden osallistamistaitojen kehittämisen. Prototyypin yksityiskohtien esittely mahdollisti syvällisen yhteisen oppimisen.
Onnistumiskokemuksia yhteiseltä oppimispolulta
Erilaisten sidosryhmien monipuolinen osallistaminen työelämän ja koulutuksen rajapinnassa on tärkeää syvällisen yhteisen oppimisen mahdollistamiseksi. Haaga-Helian toteuttamassa Combo-osaprojektissa sidosryhmien osallistamista tapahtui mm. työpajoissa. Niissä käytettiin erilaisia yhteiskehittämisen menetelmiä. Tavoitteena oli osallistaa sidosryhmiä mobiilisovellusta koskevan yhteisen ymmärryksen rakentamiseen. Yhteiskehittämisen menetelmät tarjosivat mahdollisuuden jakaa ajatuksia sovelluksesta, sen toiminnallisuudesta ja sen käyttämisestä. Yhteiset kohtaamiset mahdollistivat syvällisen yhteisen oppimisen ryhmässä. Työpajatyöskentely tarjosi opiskelijoille mahdollisuuden oppia erilaisia kehittämisen metataitoja. Työelämän edustajalle sen sijaan avautui mahdollisuus oppia uutta opiskelijoiden kanssa. Myös opettajat oppivat yhteisestä tekemisestä paljon. Nuoret toivat tuoreita ideoita sovelluksen kehittämistyöhön. Projektin tilaaja sai runsaasti uusia ajatuksia sovelluksen kehittämiseen. Projektissa onnistuttiin luomaan win-win-tilanne, jossa opiskelijat ja tilaaja hyötyivät projektista. Haaga-Heliassa oppiminen on menossa yhä vahvemmin tähän suuntaan.
Kirjoittaja Jarmo Sarkkinen on Haaga-Helia ammattikorkeakoulun digitalouden koulutusyksikön yliopettaja. Hän toimi Haaga-Helian Combo-osaprojektin projektipäällikkönä. Lisätietoja: jarmo.sarkkinen@haaga-helia.fi
Combo-projekti päättyi 30.6.2018. Lisätietoa projektista ja toteutetusta työkykypassisovelluksesta löytyy täältä.