Työelämäprojektissa kaikki osapuolet hyötyvät

Frank Students tarjoaa opiskelijaetupalvelu- ja opiskelijakorttisovelluksen toisen asteen ja korkea-asteen opiskelijoille. Loppuvuonna 2024 yrityksessä heräsi tarve kehittää heidän työyhteisöään ja sen hyvinvointia. Heille tulikin idea, että he halusivat tehdä sen oppilaitosyhteistyön hengessä.

Toimin itse korkeakoulussamme Frankin yhteistyöhenkilönä yhteiskehittämisen suhteen ja sovimme, että teemme prosessin, jossa on useita eri interventioita: työhyvinvointikysely, työhyvinvointiwebinaari ja osallistava hyvinvointipäivä koko henkilöstölle.

Tämä yhteistyö mahdollisti myös Haaga-Helian opiskelijoille työelämälähtöisen kehittämismahdollisuuden, jossa opintojakson aikana yhdistyi teoria ja käytäntö. Kokemuksellinen oppiminen ja käytännölliset työelämäprojektit mahdollistavatkin asiantuntijuuden kehittymisen ammattikorkeakouluissa (Brauer, Kangasoja & Räisänen 2022; Tynjälä, Virtanen & Helin 2020; Virtanen, Tynjälä & Helin 2020).

Ketterää yhteissuunnittelua ja -kehittämistä

Be Frank about Wellbeing -työpajan toimeksiantoon osallistuivat keväällä 2025 Haaga-Helian HR ja johtamisen tradenomiopiskelijat, jotka olivat ilmoittautuneet Organisaation oppiminen ja osaamisen kehittäminen opintojaksolle. Opintojakson konteksti antoi hyvän pohjan ketterän oppimisen käytännölliselle ja kokemukselliselle oppimiselle, jossa voidaan oppimispyrähdyksittäin oppia ja kehittyä samalla kuin ratkaistaan työelämän ongelmia tai tarpeita (Otala & Meklin 2021). Työpajan tavoitteena oli edistää Frankin työhyvinvointia ja tarjota opiskelijoille käytännön kokemusta osaamisen kehittämisestä käytännössä sekä fasilitoinnista.

Vaikka ensimmäiset ideat ja suunnitelmat tehtiin pienemmissä ryhmissä, niin koko päivän suunnitelma kuitenkin toteutettiin koko opiskelijaporukan kesken. Opettajan roolissa oppimisen ohjaaminen perustui yhteisöllisen oppimisen periaatteille, jossa ohjattiin erillisiä pienryhmiä sekä koko opintojakson ryhmää (Virtanen 2020).

Opiskelijat perehtyivät aikaisemmin tuotettuun materiaaliin ja tehtyyn webinaarimateriaaliin. Tämän jälkeen he tekivät lähtötila-analyysin, jossa tuli hyödyntää työhyvinvointikyselyn tuloksia sekä huomioida työntekijöiden toiveet. Opiskelijat saivat esittää toimeksiantajan edustajalle kysymyksiä ja lähettää niitä tarvittaessa sähköpostitse jälkikäteen. Tämän pohjalta opiskelijat laativat työhyvinvointipäivän konseptin ja suunnitelman PowerPoint-esityksen muotoon ja tekivät vielä erillisen pitchausvideon.

Toimeksiantaja muistutti kaikkia siitä, mitä tilaisuudessa olisi hyvä olla mukana ja millaiset ehdotukset eivät välttämättä toimi heidän organisaatiossaan. Jokainen ryhmä sai erikseen myös positiivista palautetta omasta ehdotuksestaan. Opettajana annoin palautetta muun muassa siitä, mikä voisi olla realistista toteuttaa annetussa aikaikkunassa.

Tämä jälkeen opiskelijat jatkojalostivat suunnitelmaa ja tekivät konkreettisen toteutussuunnitelman vastuuhenkilöineen ja riskisuunnitelmineen. Yhteissuunnittelu auttoi siihen, että tilaisuudesta saatiin juuri toimeksiantoyrityksen tarpeisiin sopiva ja hyödyllinen.

Oppimisen iloa ja kohtaamisia

Työhyvinvointipäivän tavoitteena oli myös, että opiskelijat ja frankiläiset tutustuvat toisiinsa ja verkostoituvat. Brauer, Kangasoja & Räisänen (2022) mukaan työyhteisöjen sosiokulttuuriseen tietoon ei pääse käsiksi muuten kuin osallistumalla yhteisöjen toimintaan. Tämä yhteinen tilaisuus mahdollisti opiskelijoille päästä kurkistamaan, millainen työyhteisö Frankillä on, mistä he keskustelevat ja mikä on heille tärkeää.

Tilaisuus alkoi opiskelijoiden kehittämällään hyvinvointibingolla, joka toimi lämmittelynä päivän teemaan. Opiskelijat pitivät puheenvuoron arvoista ja niiden merkityksestä, minkä jälkeen he fasilitoivat arvotyöpajan, jossa osallistujat saivat pohtia ja kiteyttää heille merkityksellisiä arvoja. Negatiivinen aivoriihi (Change Factory 2014) sisäisestä viestinnästä ja työhyvinvoinnista herätti osallistujissa luovuutta ja naurua. Päivän aikana luotiin tulevaisuuskarttoja (Kuusi & Villman 2022) ja henkilökohtaisia lupauksia työyhteisön kehittämiseksi. Opiskelijoiden suunnittelema kiitosten kierros päätti päivän.

Osallistujat antoivat positiivista palautetta ja kokivat työpajan konkreettisesti hyödylliseksi työyhteisön tulevaisuutta ajatellen. Opiskelijat saivat erityiskiitosta kuuntelusta, paneutumisesta ja osallistavan ilmapiirin luomisesta sekä erinomaisen tilaisuuden suunnittelusta ja toteutuksesta. Osallistujien mukaan työpajat haastoivat heitä pohtimaan yrityksen arvoja ja niiden merkitystä työn kannalta.

Toimeksiantajan mukaan innostavinta oppilaitosyhteistyössä oli opiskelijat ja heidän ideansa ja intonsa tuottaa työpajaa Frankille. Tilaisuus mahdollisti Frankin henkilöstölle kuunnella ja tutustua ja verkostoitua heidän asiakkaisiinsa eli opiskelijoihin.

Kaikki ryhmät olivat tehneet perusteelliset esitykset ehdotuksistaan työpajaa ja päivän kulkua varten, ja kaikki sujui palautteidenkin perusteella sujuvasti. Opiskelijat todellakin omaksuivat asiantuntijaroolinsa fasilitoidessaan päivää.

Koen, että työelämäyhteistyö antaa paljon opiskelijoille oppimisen kannalta, mutta myös yritykselle, etenkin tässä tapauksessa meille, kun pääsimme työskentelemään suoraan asiakkaidemme kanssa.

Turvallisen tilan luominen ja tunteiden reflektointi osana oppimista

Työpajan pitäminen oli monelle opiskelijalle uusi asia, ja joitakin jännitti esiintyminen tai työpajaosuuden fasilitointi ensimmäistä kertaa. Ennen tilaisuutta valmistelimme tilan valmiiksi ja kävimme läpi ohjelman aikatauluineen. Tässä oli myös lupa kertoa omista tunteistaan ja jännityksestään. Teimme riskisuunnitelman siihen, jos joku menee ns. lukkoon, niin olemme kaikki tukemassa toisiamme.

Tilaisuuden alussa opettajana kävin läpi Haaga-Helian turvallisen tilan periaatteet (Haaga-Helia 2023) kaikille osallistujille ja muistutin, että olemme täällä oppimassa ja kehittymässä ja tilaisuudessa on lupa mokata. Emootionaalinen näkökulma, tunteiden huomioiminen ja käsittely, on oleellinen osa integratiivista pedagogiikkaa (Tynjälä, Virtanen & Helin 2020). Heidän mukaan emootioiden reflektointia ja emotionaalista tukea tarvitaan erityisesti haasteellisten ja ongelmallisten tilanteiden käsittelyssä, mutta myös onnistumisten ja positiivisten kokemusten jakaminen on tärkeää. Turvaa tuo se, että haasteista keskustellaan jo etukäteen ja samalla tehdään selväksi toimintatavat tuen saamiseksi.

Työpajan jälkeen teimme pikareflektoinnin siitä, miltä tilaisuuden vetäminen oli tuntunut. Viikkoa myöhemmin syvensimme reflektointia käyttäen 3L (liked, learned, lacked) -menetelmää (Funretrospectives) löytääksemme sen, mistä oppilaat pitivät, mitä he oppivat ja mikä heidän mielestään jäi puuttumaan tai minkä he olisivat toivoneet menevän eri tavalla. Ajatukset yhdistimme vielä parhaat opit nelikenttää hyödyntäen (Lessons learned quadrants) (Funretrospectives) kiteyttääkseemme työpajan suunnitellut tai suunnittelemattomat onnistumiset ja vastaavasti epäonnistumiset.

Työelämäprojektit tuovat merkityksellisyyttä oppimiseen

Opiskelijat olivat erittäin tyytyväisiä ja kokivat kokonaisuudessaan opintojakson olleen mielenkiintoinen ja tulevan työelämänsä kannalta heille hyödyllinen. Se koettiin käytännönläheiseksi ja innostavaksi. He kokivat oppineensa ison ryhmän fasilitoinnista, datan käytöstä ja eri näkökulmien huomioimisesta, ja he arvostivat mahdollisuutta yhteiskehittämiseen ja aktiiviseen osallistumiseen. Opiskelijat kokivat saaneensa tukea oppimiselleen ja palautetta tehdystä työstä.

Erityisesti opiskelijat pitivät työpajan positiivisesta ilmapiiristä, joka tuli esiin hyvänä yhteishenkenä niin opiskelijoiden kuin frankiläisten keskuudessa.

Oli kiva päästä toteuttamaan suunnitelma käytännössä ja näkemään lopputuloksena aktiivista (frankiläisten) osallistumista.

Työelämäprojektit luovat positiivisia oppimiskokemuksia ja edesauttavat siten oppimista ja lisäävät opiskelijoiden itsevarmuutta ja hyvinvointia. Työ- ja opiskeluhyvinvointi ovat jatkuvasti kehittyviä ja muuttuvia tiloja, joihin voimme vaikuttaa merkityksellisten keskustelujen ja kohtaamisten kautta.

Kuva: Shutterstock