Kiertotaloutta suomalaisissa ohjelmapalveluyrityksissä ja käyntikohteissa

Kiertotalous halutaan nostaa Suomen uudeksi koronanjälkeiseksi talousmalliksi. Siirtyminen lineaaritaloudesta kiertotalouteen hillitsee ilmastonmuutosta ja sen ennakoidaan tuovan myös taloudellisia hyötyjä ja parempaa kilpailukykyä, uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja työpaikkoja. Kiertotalouden kautta on myös mahdollista muokata kulutustottumuksia kestävimmiksi ja muuttaa suhtautumista omistamiseen. (Euroopan Komissio 2020; Manniche, Larsen, Broegaard and Holland 2017; Orasmaa, Laurila & Liimatainen 2020; Pantsar & Lehtonen 2021; Valtioneuvosto 2021). Kiertotalous on nyt politikkojen ja yritysmaailman johtajien huulilla, niin kuin sen tuleekin olla.

Teimme kirjallisuuskatsauksen kiertotalouteen siirtymisestä matkailualalla. Majoitus – erityisesti isot hotelliketjut – sekä ravintolat ovat matkailun pioneereja kiertotaloudessa. Niissä on tutkittu materiaalien kiertovaihtoehtoja ja hyviä esimerkkejä löytyy jo. Näistä kirjoitimme ensimmäisessä kiertotalousartikkelissamme. Ohjelmapalvelut ja käyntikohteet eivät kirjallisuuskatsauksemme perusteella vielä ole kiertotaloustalkoissa näkyvästi mukana. Päätimme siksi kysyä asiaa suoraan yrityksistä.

Haastattelimme kuusi vastuullisuuden edelläkävijää, ohjelmapalveluja ja aktiviteetteja tarjoavia yrityksiä sekä käyntikohteita eri puolilla Suomea touko-lokakuussa 2020. Tavoitteemme oli saada käsitys siitä, miten kiertotalous parhaimmillaan toimii yrityksissä, joita on lukuisa joukko matkailukohteissa matkailijoille elämyksiä tuottamassa. Näiden yritysten materiaalivirrat ja toiminnan haitalliset vaikutukset ovat yksittäisinä toimijoina pieni pisara ison teollisuuslaitoksen vastaavista, mutta isolla määrällä pieniä palvelualan yrityksiä on yhdessä hyvä mahdollisuus vaikuttaa siirtymällä kiertotalouteen. Ja niillä on mahdollisuus myös opastaa ja innostaa asiakkaitaan aktiivisemmiksi kiertotalouden kuluttajiksi. Siinä siis kiinnostuksemme syy!

Kolmesta ”ärrästä” käytännön tekoihin ja uusiin liiketoimintamalleihin

Kiertotalouden perusta muodostui alun perin kolmesta ärrästä (3R): Reduction, Reuse ja Recycle, jotka tarkoittavat raaka-aineen käytön vähentämistä sekä raaka-aineen tai tuotteen uudelleenkäyttöä ja kierrätystä. Nämä kolme ärrää täydennettiin kuudeksi kolmella lisä-ärrällä: Recover, Redesign ja Remanufacture, jotka viittaavat materiaalin palauttamista käyttöön ja sen uudelleensuunnittelua sekä -valmistusta. (Vargas-Sánchez 2018). Nykyisin käytetään lyhennettä ReSOLVE, kun halutaan painottaa liiketoiminnan näkökulmaa ja käytännön toimia.

Regenerate tarkoittaa uusiutuvan energian ja materiaalien käyttöä, Share tarvikkeiden ja kaluston kuten autojen tai tilojen jakamista sekä käyttöiän pidentämistä kestävän suunnittelun, huollon ja korjaamisen avulla.

Optimise tarkoittaa tehokkuuden lisäämistä ja jätteen välttämistä. Loop kuvaa kierrätetyn materiaalin uudelleenkäytön muodostamaa silmukkaa, jossa materiaalit pidetään suljetussa kierrossa.

Virtualise kertoo, että arvoa lisätään tuotteeseen virtuaalisesti materiaalin sijaan. Virtuaalisuuden ja digitalisaation osuus on jatkossa suuremmassa osuudessa esimerkiksi tapahtumissa ja matkailussa, erityisesti koronapandemian seurauksena.

Exchange täydentää kiertotalousliiketoiminnan, kun korvataan vanha uusiutumattomiin materiaaleihin perustunut tekeminen edistyneemmillä tavoilla ja teknologioilla sekä kestävimmillä materiaaleilla. (Ellen MacArthur Foundation & McKinsey Center for Business and Environment 2015)

ReSOLVE yritysten toiminnassa

Haastateltavat kertoivat* yritysten hankinta- ja toimintaperiaatteista, kumppanuuksista sekä jokapäiväisistä käytännöistä ja tulevaisuuden suunnitelmista. Keskusteluissa tuli esiin niin hyviä käytänteitä kuin ongelmakohtia, joissa oli kautta linjan yhtäläisyyksiä, mutta myös yksittäisiä esimerkkejä.

Regenerate: Uusiutuva energia on osa yritysten arkea, sillä tuuli- ja aurinkoenergia sekä maalämpö ovat jo käytössä. Sähköautoja on hankittu, jotta liikkuminen sujuisi vähäpäästöisesti. Seuraava tavoite on hiilijalanjäljen minimointi. Näiden yritysten toiminta on linjassa Suomen hiilineutraalitavoitteen kanssa!

Share: Jakamistaloutta, sekä kaluston että osaamisen jakamista, pienet yritykset ovat harjoittaneet jo ennen kuin tämä termi tunnettiin. Jos yritykselle tulee yhdellä kertaa enemmän asiakkaita kuin sillä on veneitä, lisää kalustoa vuokrataan kumppanilta. Yritykset palkkaavat kumppaninsa tuottamaan elämyksiä, joita eivät itse tarjoa. Yhteistyön edellytys on yritysten yhteinen arvomaailma. Haastateltavat näkivät, että tämä kriteeri tulee tulevaisuudessa vain korostumaan. Siihen vaikuttavat paitsi yrityksen omat arvot, myös asiakkaiden odotukset vastuullisuuteen liittyen.

Yritykset huoltavat ja korjaavat välineitään ja rakennuksiaan. Uutta ei osteta tarpeettomasti, mikä tuo myös säästöä. Huonekaluja ostetaan käytettyinä kirpputoreilta ja huutokaupoista. Esimerkiksi vanhat verhot voivat saada uuden elämän saunapefletteinä. Retrokankaasta saa myös hyvän tarinan asiakkaille kerrottavaksi ja tunnelmaa täydentää se, että asiakkaista moni muistaa kuosin lapsuudestaan.

Optimise: Jätteen vähentäminen on yksi haastateltujen yritysten keskeisistä ympäristövastuullisuuden tavoitteista. Jätteet lajitellaan ja ruokahävikin vähentämiseksi ponnistellaan. Hävikkiä tulee kuitenkin joissakin yrityksissä edelleen runsaasti erityisesti buffet-ruokailusta johtuen. Uusia, vaikuttavia toimintatapoja haetaan, sillä ’Ota vain sen verran kuin syöt’ -tyyliset ohjeistukset asiakkaille ovat olleet tehottomia. Käyttökelpoinen ylijäämä lahjoitetaan tai myydään edullisesti.

Ruokatarvikkeiden hankinta pyritään keskittämään paikallisille toimittajille tai muuten suositaan kestäviä valintoja. Näissä yhtenä kriteerinä voi olla ympäristömerkityt tuotteet. Maaseudulla yritys jopa tekee hankintansa kyläkaupasta, vaikka se on tukkuliikettä kalliimpi – yrittäjä haluaa näin tukea paikallista kauppiasta.

Kierrätys on yrityksissä huomioitu hyvin, paitsi muovin kierrätys voi olla yrityksen sijainnista riippuen ongelmallista. Muovinkeräys ei siis toimi yritysten osalta kaikkialla, mutta onneksi joitakin pilotteja on eri puolilla Suomea kehitteillä.

Loop: Kiertotaloudelle oleellinen suljetun kierron ajattelu ei vielä ole käytössä yrityksissä. Tämä kiertotalouden osa-alue tarkoittaa tällä hetkellä tekoina vain kierrätystä siinä vaiheessa, kun tavarasta halutaan eroon. Kierrätettävyys ei siis ole hankinnoissa prioriteettina, vaan laatu ja kestävyys ovat ensisijaiset vaatimukset. Joku oli kysellyt talvivarusteita ostaessaan kierrätetystä materiaalista tehtyjä asuja, mutta tämä oli ollut kuin neulan etsimistä heinäkasasta. Kierrätettävyys ei vielä ole myyntiargumentti eikä yrityksissä ole aikaa etsiä vaihtoehtoja. Nykytilanteessa yrityksillä ei myöskään ole asiantuntemusta vertailla erilaisia vaihtoehtoja.

Virtualise: Yritykset satsaavat yhä enemmän verkkosivuihinsa ja sosiaaliseen mediaan, jossa voivat kertoa vastuullisuusteoistaan ja tuotteistaan vaativille kuluttajille. Digitaalisuus tarjoaa uudenlaisia mahdollisuuksia yritysten yhteistyöhön. Esimerkiksi yksi haastatelluista on erityisesti panostanut yhteistyökumppaneiden esille tuomiseen somepostauksissa. Hän oli kuitenkin pettynyt siihen, että kumppanit eivät ole tehneet vastapalvelusta.

Exchange: Yritykset ovat vastaanottavaisia uusille innovaatioille ja toimintatavoille. Ne ovat jo siirtyneet energiatehokkaisiin lamppuihin ja suihkuihin sekä sähkömoottoreihin. Yrityksissä kyllä jännitetään asiakkaiden reagointia pienemmällä paineella toimiviin suihkuihin, mutta yleensä vastaanotto on ilahtunut, kun asian syy kerrotaan. Seuraavat askeleet esimerkiksi tuotteen elinkaaren huomioimiseksi hankintavaiheessa edellyttää sekä matkailualan yrityksiltä että tuottajilta uutta tietotaitoa.

Valintojen tekeminen on usein haastavaa. Ovatko kompostoituvat ruokailuvälineet parempi valinta kuin uudelleen käytettävät, tiskikoneessa pestävät, uusiomuovista tehdyt ruokailuvälineet?

Kiertotalouden monia mahdollisuuksia ei vielä tunneta, mutta mielenkiintoa asiaan on!

Jätteen vähentäminen, lajittelu ja kierrättäminen on yrityksissä organisoitu lähes niin hyvin kuin se on mahdollista. Haastateltavamme edustavat oman alansa kärkeä vastuullisuudessa, joten uskallamme sanoa, että kiertotalous kokonaisuutena ei ole tuttu ohjelmapalveluyrityksille, aktiviteettien tarjoajille ja käyntikohteille Suomessa. Kaikki uudet vastuullisuuden muodot, kuten kiertotalous, kiinnostavat näitä toimijoita. Haastateltavat kertoivat, että muutos on ainoa mahdollisuus menestyä.

Seuraavassa artikkelissamme pohdimme asioita, joilla voidaan edistää kiertotaloutta matkailussa. Avaamme matkailualan mahdollisuuksia Valtioneuvoston hahmottelemaan uuteen suuntaan. Koronanjälkeisen ajan uusi suunta voi tulla kiertotaloudesta myös matkailuun.

*Esittelemme nämä tulokset virtuaalisesti helmikuussa 2021 järjestettävässä TOURIST-hankkeen konferenssissa ’3rd TOURIST Conference – Sustainable Tourism: Building Resilience in Uncertain Times’

Lähteet

• Ellen MacArthur Foundation & McKinsey Center for Business and Environment. 2015. Growth Within: a circular economy vision for a competitive Europe.
• Euroopan komissio. 2020. Kiertotalouden uusi toimintasuunnitelma.
• Manniche, J., Larsen, K. T., Broegaard, R.B. & Holland, E. (2017). Destination: A circular tourism economy – A handbook for transitioning toward a circular economy within the tourism and hospitality sectors in the South Baltic Region.
• Orasmaa, A., Laurila, L. & Liimatainen, H. 2020. Omistamisen muutos kiertotaloudessa.
• Pantsar, M. & Lehtonen, A. 2021. Onko omistamatta jättäminen utopiaa?
• Valtioneuvosto 2021. Uusi suunta – Ehdotus kiertotalouden strategiseksi ohjelmaksi.
• Vargas-Sánchez, A. (2018). The unavoidable disruption of the circular economy in tourism. Worldwide Hospitality and Tourism Themes. Vol 10 No6, 2018, pp. 652-661.