Miten opiskelijani sijoittuvat työelämään valmistumisen jälkeen – faktat haltuun

Ammattikorkeakoululain mukaan yksi ammattikorkeakoulujen tehtävistä on antaa opetusta, joka valmistaa opiskelijat asiantuntijatehtäviin. Alemman korkeakoulututkinnon osaamistaso on määritelty Eurooppalaisessa tutkintojen viitekehyksessä tasolle kuusi (EQF 6) (Opetushallitus). EQF 6 taitotaso edellyttää monimutkaisten ongelmien ratkaisemista erikoistuneella työalalla (Europass).

Tässä kirjoituksessa tarkastelen työllistymisen laatua: minkälaisiin tehtäviin edustamani koulutusalan tutkinnon suorittaneet sijoittuvat.

Vertailukelpoisia tilastoja

Ammattirakennetta kuvataan Suomessa Tilastokeskuksen Kansallinen Ammattiluokitus 2010:n avulla. Tämä luokitus mahdollistaa vertailukelpoisten tilastojen tuottamisen eri tahoilta. Esimerkiksi Opetushallituksen Vipunen-raportti Ammattikorkeakoulusta valmistuneiden työllistyminen ammattiluokituksen mukaan (Vipunen 2025) perustuu tähän luokitukseen.

Kansallinen Ammattiluokitus 2010 pohjautuu kansainvälisen työjärjestön (ILO) maailmanlaajuiseen ammattiluokitukseen ISCO-08:aan. Tämä määrittää erilaisia ammattiluokkia ja ammatteja neljän taitotason mukaan. Taitotasot määräytyvät työvaativuuden perusteella. Taitotaso 1:ssa työtehtävät ovat yksinkertaisia fyysisiä tai manuaalisia rutiinitehtäviä. Korkeimmassa taitotasossa 4 työtehtävät vaativat päätöksentekoa ja monimutkaisten ongelmien ratkaisua teoreettisiin viitekehyksiin perustuen. (Tilastokeskus 2011.) EQF 6 taitotaso voidaan rinnastaa ISCO-08 taitotasoon 3.

Yllä olevien määritelmien perusteella voidaan tehdä johtopäätös, että ammattikorkeakouluista valmistuneilla tulisi olla valmiuksia työllistyä tehtäviin, joiden taitotaso on 3 tai 4. Mitä korkeampi määrä valmistuneista sijoittuu tehtäviin, joiden luokitus on 3 tai 4, sitä paremmin kyseinen tutkinto täyttää ammattikorkeakoululain sille asettaman tehtävän.

Haaga-Heliasta valmistuneet tietojenkäsittelyn tradenomit pärjäävät hyvin

Vipunen-raportti Ammattikorkeakoulusta valmistuneiden työllistyminen ammattiluokituksen mukaan (Vipunen 2025) tarjoaa tilastoja, joissa voidaan tarkastella kuinka valmistuneet sijoittuvat eri ammattipääluokkiin. Raportin avulla voi esimerkiksi tarkastella, miten Haaga-Helian tradenomi tietojenkäsittelyn päiväohjelman valmistuneet ovat sijoittuneet työelämässä vuosi valmistumisen jälkeen. Samalla voi verrata Haaga-Helian valmistuneiden tilastoja kaikkien muiden ammattikorkeakoulujen valmistuneiden tilastoihin. Näin saa hyvän vertailukohdan, joka auttaa arvioimaan, kuinka hyvin Haaga-Helian valmistuneet ovat sijoittuneet työelämässä.

Tarvittavat tiedot raportista saa kun käyttää seuraavia parametreja.

• Koulutusaste, taso 1: Alempi korkeakouluaste
• Äidinkieli: Suomi
• Koulutusala, taso 1: Tietojenkäsittely ja tietoliikenne (ICT)
• Koulutusnimike: Tradenomi (AMK), Tietojenkäsittely
• Tutkintolaji: Ammattikorkeakoulututkinto, päivätoteutus
• Tilastovuosi: 2022
• Tarkistushetki: 1 vuosi tutkinnon jälkeen

Viemällä raportin tiedot exceliin voi tietoja valmistella paremmin visualisoitavaksi. Kuva 1 näyttää prosenteissa minkälaisiin ammattiluokkiin Haaga-Helian valmistuneet sijoittuivat vuonna 2022 (yksi vuosi valmistumisesta). Vertailua varten samassa kuvassa näkyy prosentuaalisuudet valmistuneista kaikista muista ammattikorkeakouluista.

Kuva 1: Excelistä tehty visualisointi Vipusen raportista valituilla parametreillä

Kuvasta voidaan päätellä, että merkittävä osa Haaga-Helian valmistuneista (lähes 80 %) ovat vuosi valmistumisen jälkeen työllistyneet tehtäviin, joiden taitotaso on 3 tai 4, ja näin ollen täyttävät ammattikorkeakoulun koulutuksen tavoitteen. Erityisenä huomiona voidaan nostaa Haaga-Helian valmistuneiden korkeampi osuus taitotaso 4 tehtävissä verrattuna valmistuneisiin muista ammattikorkeakouluista (sama tutkinto, tutkintolaji, äidinkieli).

Valmistuneiden työllistymisen seurannasta on monia hyötyjä

Koska valmistuneiden työllistyminen on yksi ammattikorkeakoulujen tärkeimmistä tehtävistä, on välttämätöntä, että koulutuksista vastaavilla toimijoilla sekä ohjauksen ja opetuksen henkilökunnalla on käytössään faktoihin perustuvaa tietoa. Näiden tietojen avulla on mahdollista saada konkreettinen kuva siitä, miten opiskelijat omasta korkeakoulusta sijoittuvat työelämään ja samalla arvioida, kuinka hyvin oma korkeakoulu täyttää tämän tärkeän tavoitteen. Lisäksi luotettavat tiedot antavat pohjan keskusteluille, analyyseille ja kriittiselle ajattelulle, joita tarvitaan ammattikorkeakoulun koulutusten sisällön ja palveluiden kehittämiseen.

Kuva: Shutterstock