Kansainväliset hankkeet tutustuttavat osallistujansa mitä erikoisimpiin maailmankolkkiin ja kokemuksiin. Olen viime vuosien aikana saanut olla mukana neljässä eri hankkeessa Aasiassa, Afrikassa ja Euroopassa. Tutustuminen paikalliseen opetukseen, arkeen ja elinoloihin hankkeen kohdemaissa on aina silmiä avaavaa.
Aasiassa perinteinen opetus ja moderni teknologia törmäyskurssilla
Yrittäjyyteen keskittyneessä ENCORE-hankkeessa (2021-2024) kehitimme korkeakouluopiskelijoiden työllistymistä ja osaamista Bhutanissa, Laosissa ja Nepalissa. Hanketapaamisia meillä oli koronan jälkeen Himalajalla sijaitsevan Bhutanin kuningaskunnan Thimphun ja Gedun yliopistojen lisäksi Vientianessa, Luang Prabangissa ja Katmandussa. Kohteissa tutustuimme hankkeen puitteissa rakennettuihin yrittäjyyskeskuksiin. Erot valtion yliopistojen ja yksityisten korkeakoulujen toiminnassa ja toimitiloissa sekä ketteryydessä tulivat näillä vierailuilla selkeästi esille. Tästä hankkeesta saimme paljon ideoita artikkeleihin muun muassa valmennuksen merkityksestä yrittäjyysosaamisen kehittämiseen.
Toisen Aasian hankkeen, kestävään matkailuun liittyvän TOURIST-hankkeen (2017-2020), yhteydessä pääsimme tutustumaan Vietnamin ja Thaimaan yliopistoihin. Vierailin kollegani kanssa kouluttajana Keski-Vietnamissa sijaitsevassa Huen yliopistossa ja Phuketin saarella sijaitsevassa matkailuyliopistossa sekä osallistuin hankkeen disseminaatioseminaariin Vietnamin pääkaupungissa Hanoissa. Toiset kollegamme näkivät muita hankkeen yliopistoja ja vaihdoimme innokkaasti kokemuksiamme kohteista.
Vaikka Aasian maat ovatkin teknologian aallonharjalla, ovat maanosan monet yliopistot vielä varsin perinteisiä. Haaga-Helian opiskelijakeskeiset oppimismenetelmät otettiin kohdemaissa suurella mielenkiinnolla vastaan, varsinkin nuoremmat ohjaajat innostuivat niistä. Monet Aasian maat kamppailevat suuren nuorisotyöttömyyden ja vaikean aivovuodon kanssa. Hankkeiden aihepiirit, yrittäjyys ja kestävä matkailu, vaikuttivat osuvan hedelmälliseen maaperään, tarjoten avaimia valoisampaan tulevaisuuteen.
Afrikan monet haasteet konkretisoituvat kohteessa
Haaga-Helian koordinoima SUCSESS-hanke (2020-2023) keskittyi yliopistoista valmistuvien opiskelijoiden työllistymiseen ja alueelliseen kehitykseen. Hankkeessa harjoiteltiin innovatiivisia oppimismenetelmiä (joiden soveltamisesta kirjoitimme hankkeessa käsikirjan) ja investoitiin teknologiaan, jota tulevaisuuden työntekijät tarvitsevat. Kolmeen yhteistyökorkeakouluun perustettiin laboratorioita, joissa opiskelijat pystyivät testaamaan uudenlaista teknologiaa.
Varsinkin Zululandin maaseutuyliopistolle osallistuminen kansainväliseen hankkeeseen oli suuri asia. Heidän mahdollisuutensa vaihtaa ajatuksia Johannesburgin ja Pretorian kaupunkiyliopistojen kanssa olisi ilman Erasmus-rahoitteista hanketta ollut vaikeaa. Tämä hanke sai meidät kirjoittamaan kymmeniä blogiartikkeleita, esimerkiksi hankkeen merkityksellisyydestä (Mietteitä hanketyön loppumetreiltä).
Etelä-Afrikan valtava nuorisotyöttömyys sekä haasteet infrastruktuurin ja sähköntuotannon kanssa vaikeuttivat myös hankkeen toteutusta. Hankekokouksissa Teamsissa pystyimme harvoin pitämään kameraa auki tai osa osallistujista putosi linjoilta. Sähkökatkot sekä turvattomuus kohteessa tekivät vierailuista haasteellisia. Hotellista ei voinut noin vain lähteä kävelemään läheiseen kauppaan tai kampukselle, vaan kulkeminen paikasta toiseen piti aina suunnitella etukäteen ja miettiä tarkoin, miten sen voi tehdä turvallisesti. Paikallisten kollegojen apu ja vinkit tulivat tarpeeseen.
Opettavaisia kohtaamisia Euroopan itäkulmilla
Tällä hetkellä meneillään on Haaga-Helian koordinoima ENRICHER hubs -hanke (2024-2026) kohdemainaan Moldova ja Georgia. Hankkeessa kehitetään kolmen Ulysseus-korkeakoulun (Haaga-Helia, Genovan yliopisto ja Innsbruckin MCI) johdolla palvelumuotoilun menetelmin kestävää matkailua kohdemaissa. Hankkeissa ei suinkaan pitäydytä vain pääkaupungeissa, vaan tuodaan uusia tuulia syrjäisempien alueiden korkeakouluihin.
ENRICHER hubs -hankkeen puitteissa olen kollegojen kanssa jo vieraillut kouluttajana yhdessä maailman vanhimmista yhä asutuista kaupungeista, Kutaisissa Georgiassa. Viimeksi osallistuin ohjaajana design sprintiin Gagauzian autonomisen alueen pääkaupungissa Comratissa eteläisessä Moldovassa. Kumpikin kohde olisi varmasti jäänyt näkemättä ilman Erasmus-hanketta.
Vaikka nykyisen hankkeen kohteet ovatkin Euroopassa, kaikki ei totisesti toimi niin kuin kotimaassa. Energiakriisin takia Moldovassa yliopisto pidettiin kylmänä tammikuussa ja saimme sprintin aikana hytistä kerrospukeutuneina luokkahuoneessa ja pitää talvitakkia päällä kanttiinissa ruokaillessa. Maassa ei myöskään juuri käytetä turvavöitä ja taloja reunustavat kaasuputketkaan eivät lisää turvallisuuden tunnetta. Ihmiset ovat kuitenkin sydämellisiä ja he jotenkin onnistuvat pyörittämään arkeaan kaikista haasteista huolimatta. Tunsimme olomme tervetulleiksi ja oli hienoa, kun saimme sprintiin osallistujat innostumaan menetelmistä, joita he sitten voivat vuorostaan viedä eteenpäin koulujaan ja kohteitaan kehittäen.
Joustoa ja jatkuvaa oppimista hankkeissa
Erasmus Plus -hankkeet tuovat vaihtelua ohjaajan arkeen ja opetukseen. Hankkeiden koulutuksiin valmistautuessa tulee usein tutustuttua uusiin aiheisiin ja oma osaaminen kehittyy. Koulutukset toteutetaan yhteistyössä muiden korkeakoulujen ohjaajien kanssa ja oppimista tapahtuu puolin ja toisin. Haaga-Heliasta olemme esimerkiksi vieneet maailmalle yhteisopettajuutta: vedämme useimmiten yhdessä kollegan kanssa koulutuksia (kuten design sprinttejä) sen sijaan että luennoisimme yksin luokan edessä.
Kansainvälisissä hankkeissa oppii asiantuntijana toimimaan eri kulttuureissa ja työskentelemään erilaisten ihmisten kanssa. Hankematkojen kohtaamiset eivät tapahdu vain koulutuksissa, kokouksissa ja konferensseissa, vaan myös ohjelman väliajoilla ja vapaalla. Päivät ovat pitkiä ja omia toiveita ei aina voi toteuttaa. Hankkeet vaativat joustoa niin työtavoissa kuin -ajoissa.
Haasteista huolimatta, hankesaldo jää ehdottomasti positiivisen puolelle. Hankematkoilta tulee aina tuliaisiksi uusia ideoita ja tuttavuuksia. Mielenkiintoisiin aiheisiin, kohteisiin ja ihmisiin tutustumisen lisäksi hankkeista saa valtavasti vaikutteita ja perspektiiviä maailman tilaan. Kotiin tullessa on usein sellainen olo, että meillä Suomessa asiat ovat lopulta todella hyvin.
Vuosien 2021–2027 Erasmus+ -ohjelma tarjoaa entistä enemmän liikkuvuus- ja yhteistyömahdollisuuksia noin 26 miljardin euron budjetin avulla. Ohjelma tarjoaa oppilaitoksille ja organisaatioille mahdollisuuden tehdä yhteistyötä kansainvälisten kumppaniensa kanssa.
Kuva: Shutterstock