Vastuullisuus löytyy jossain muodossa lähes jokaisen korkeakoulun strategiasta ja on yhä tärkeämpi osa-alue myös kansainvälisissä akkreditoinneissa, joita korkeakoulut tavoittelevat todisteeksi toimintansa laadusta ja sen jatkuvasta kehittämisestä. Kansainväliset akkreditoinnit ovat nousseet tärkeiksi erityisesti liiketalouden alalla toimiville korkeakouluille, jotka eivät voi enää olla uskottavia kansainvälisiä toimijoita, jos ne ovat akkreditointien suhteen välinpitämättömiä.
EFMD (European Foundation for Management Development) on yksi alan arvostetuimmista organisaatioista, ja Haaga-Heliassa työstämme parhaillaan ohjelmatason EFMD-akkreditointia International Business -tutkintokoulutukselle.
Keväällä 2024 EFMD julkaisi uudet päivitetyt ohjeistuksensa ohjelma-akkreditointeja varten. Ohjeistuksissa vastuullisuudelle on omistettu ensimmäistä kertaa kokonainen liite, jossa käydään yksityiskohtaisesti läpi mitä ERS (Ethics, responsibility, sustainability) tarkoittaa kyseisen akkreditoinnin kontekstissa. ERS on yksi akkreditoinnin läpileikkaavista teemoista, jonka tulisi näkyä kaikessa toiminnassa. Ei riitä, että korkeakoulu julistaa vastuullisuuden tärkeyttä strategiatasolla, vaan tarvitaan myös konkreettista todistusaineistoa strategian aktiivisesta toteuttamisesta.
Ei riitä, että korkeakoulu julistaa vastuullisuuden tärkeyttä strategiatasolla, vaan tarvitaan myös konkreettista todistusaineistoa strategian aktiivisesta toteuttamisesta.
Konferenssikeskustelua ja mittareita
Liverpoolissa järjestetyssä akkreditointikonferenssissa (EFMD conference for Quality Assurance, Impact and Accreditation professionals) asiaa sivuttiin myös useassa esityksessä sekä pienryhmäkeskusteluissa ja ryhmätöissä.
Vastuullisuudesta puhuttaessa useat korkeakoulut käyttävät mittarina YK:n kestävän kehityksen periaatteita ja toiminnan mittareita (Sustainable Development Goals) niiden tunnettuuden vuoksi. Haasteena on toiminnan moninaisuus, jolloin houkutuksena on lähteä tavoittelemaan lähes jokaista mittaria, jotta kenenkään erikoisalue ei jäisi huomiotta. Poiskarsiminen on haasteellista, mutta välttämätöntä.
Konferenssissa todettiin, että korkeakouluilla on usein liian kunnianhimoiset tavoitteet. Keskustelujen perusteella noin 3–7 tavoitetta nähtiin kohtuulliseksi määräksi, jotta niistä pystyisi saamaan myös konkreettisia tuloksia.
Mielenkiintoista oli huomata, kuinka monipuolisia vastuullisuustavoitteita korkeakouluilla on ja miten niitä oli hyödynnetty myös profiloitumisessa. Esimerkiksi Länsi-Australiassa sijaitsevassa yliopistossa oli painopisteeksi valittu aboriginaalien oikeuksien ja yhdenvertaisuuden edistäminen, mihin liittyen heillä oli paljon myös ruohonjuuritason toimintaa.
Hyvä näkyväksi
ERS on laaja kokonaisuus, jonka pohjimmaisena pyrkimyksenä on olla hyvän puolella. Konferenssissa todettiinkin, ettei (toistaiseksi) yksikään korkeakoulu ole julistanut päinvastaista tavoitetta. Oleellista kuitenkin on, mitä tämä hyvä kullekin korkeakoululle tarkoittaa, ja miten tavoitteisiin päästään.
Korkeakoulut toteuttavat vastuullisuutta oman strategiansa ja vahvuuksiensa pohjalta. Esimerkiksi Responsible Haaga-Helian alle koottu vastuullisuustyö on erittäin hyvin linjassa EFMD:n kriteereiden kanssa. Haasteena onkin saada kaikki tehty hyvä näkyväksi ja myös todennettavaksi lukujen ja konkretian kautta.
Mikä on juuri meille sopiva tapa toteuttaa vastuullisuutta? Millaiset vastuullisuustoimet tukevat omaa ydintoimintaamme? Mikä taas vie meitä poispäin strategisista tavoitteistamme eikä ole meille niin tärkeää? Nämä kysymykset ovat ajankohtaisia Haaga-Heliassa juuri nyt, kun päivitämme strategiaamme.
Akkreditoinnit voivat toimia yhtenä työkaluna ja motivaattorina vastuullisuuden edistämiseen ja mittaamiseen, mutta kaiken ytimessä on oma strategiamme ja ydintavoitteemme. Toivottavasti jatkossakin haluamme olla todistetusti ja todennettavasti hyvän puolella ja avata ovia vastuulliseen työelämään.