Psykologinen joustavuus ammattikorkeakouluopettajan työssä jaksamisen selkänojana

Siinä missä ammattikorkeakoulut, ja työelämä laajemmin, ovat eläneet muutoksen aikaa viime vuosina, on ammattikorkeakoulun opettajan työkin kokenut muutoksia, jotka vaikuttavat eittämättä opettajien jaksamiseen työssä. Opiskelijamäärät ja näin ollen myös opetusryhmät kasvavat, erilaisia toteutustapoja on aiempaa enemmän, akateemisten tulosten saavuttaminen tuo oman paineensa työhön, opiskelijoiden erilaisten ongelmien kohtaaminen luo uusia kuormitustekijöitä omaan työnkuvaan ja toisaalta resurssit esimerkiksi itsensä kehittämiselle ovat usein vaarassa kapeutua taloudellisten säästötoimenpiteiden seurauksena. Voidaan siis ajatella, että ammattikorkeakouluopettajan jaksamista haastavat monenlaiset vaatimukset.

Työn vaatimukset yksin eivät kuitenkaan säätele työssäjaksamista, vaan kyse on tasapainosta työn kuormitustekijöiden ja toisaalta sen voimavaratekijöiden välillä (Bakker & Demerouti 2017). Voimavarat voivat liittyä monenlaisiin asioihin ja niitä voidaankin jaotella sen mukaan liittyvätkö ne ympäristön mahdollistamiin asioihin vai yksilöön itseensä. Ympäristötekijöihin voi lukeutua esimerkiksi työtehtäviin ja niiden järjestelyihin liittyvät asiat sekä työyhteisön yksilölle tarjoama tuki, kun taas yksilöllisiin voimavaroihin lukeutuvat muun muassa henkilön motivaatio, käsitys itsestään ja omasta pystyvyydestään sekä taidot vahvistaa ja tukea omaa hyvinvointiaan.

Eräs yksilöllisiin voimavaratekijöihin lukeutuva elementti on nähdäksemme jäänyt ainakin toistaiseksi vähemmälle huomiolle: psykologinen joustavuus. Tässä kirjoituksessa tarkastelemme psykologista joustavuutta ja sitä, mitä annettavaa sillä voisi olla ammattikorkeakoulun opettajan työn mielekkyydelle ja työssäjaksamiselle.

Psykologinen joustavuus konseptina

Viime vuosina pinnalle on noussut useita positiivisen psykologian piirissä syntyneitä termejä, kuten resilienssi, sinnikkyys ja sisukkuus, ikään kuin vastalauseena sille, että yksilön jaksamista on pitkään menneisyydessä käsitelty puhtaasti negaation, jaksamattomuuden näkökulmasta. Positiivisen psykologian suurin saavutus onkin ollut, että se on kiinnittänyt huomiomme ihmismielen ja kokemusmaailman positiiviseen puoleen – niihin voimavaroihin ja vahvuuksiin, joita meillä on selvitäksemme haasteista ja vaikeuksista. Tämän kehityksen vanavedessä on syntynyt myös ajatus psykologisesta joustavuudesta.

Psykologinen joustavuus ei tarkoita ainaista sileää polkua ja hyvää oloa. Ihmisen elämään kuuluvat koko tunteiden ja kokemusten kirjo. Emme voi valita, mitä tunnemme ja ajatuksetkin usein juoksentelevat omia hallitsemattomia polkujaan. Ehkä hetkellisesti, voimme sivuuttaa negatiiviset tunteet ja ajatukset, mutta emme loputtomiin. Taito arvioida ja nähdä vaaranpaikkoja on ongelmia ratkaistaessa olennaista, mutta stressinhallinnan näkökulmasta se saattaa kääntyä ihmistä itseään vastaan, etenkin tilanteissa, joihin emme itse voi vaikuttaa. Kohdistamalla huomiomme stressaavan tilanteen herättämiin kokemuksiin, ajatuksiin ja tunteisiin, voimme tahtomattamme kasvattaa kuormitustamme – sitä saamme, mitä tilaamme. Tarpeen ei ole vaientaa kokemaamme vaan oppia siitä tai oppia elämään sellaisten asioiden kanssa, joita emme voi muuttaa.

Emme pysty ratkomaan mielen sisäisiä ongelmia mekaanisesti kuin Rubikin-kuutioita. Tämän ei kuitenkaan tarvitse tarkoittaa, etteikö meillä voisi olla ratkaisuja näihin tilanteisiin. Psykologinen joustavuus voi tarjota meille tuen opetella kohtaamaan mielen sisäisiä myllerryksiä ja suhtautumaan niihin lempeämmin ja voimavaroja hyödyntäen.

Psykologisella joustavuudella viitataan ihmisen kykyyn toimia eri tilanteissa tietoisesti, avoimesti ja läsnä olevasti (Arajärvi & Thesleff 2020, 45) – arkikielellä sanottuna ’valot päällä’. Tähän liittyy aivan olennaisella tavalla kyky mukauttaa omaa toimintaansa tilanteen ja ympäristön vaatimusten ja omien arvojensa pohjalta, ja tasapainoillen näiden välillä. Psykologinen joustavuus mahdollistaa toimimisen muuttuvissa ja toisinaan vaikeastikin ennustettavissa tilanteissa tavalla, joka ei uhkaa yksilölle itselleen tärkeitä arvoja ja asioita. Psykologista joustavuutta on helppo hahmottaa sen vastakohdan, joustamattomuuden kautta. Joustamattomuudelle tyypillistä on kaavamainen toiminta, joka usein johtaa henkilön ympäristön toiveiden ja omien arvojen yhteentörmäykseen ja mielensisäisiin konflikteihin, jotka kuormittavat yksilöä.

Psykologinen joustavuus ammattikorkeakouluopettajan arjessa ja miten sitä voi vahvistaa

Psykologisen joustavuuden keskeisiä elementtejä ovat: ajatusten ja tunteiden hyväksyntä, läsnäolo nykyhetkessä, tarkkailijaminä sekä arvot ja omistautuminen (Pietikäinen 2021; Lampinen & Bálla 2024).

Ajatusten ja tunteiden hyväksynnällä tarkoitetaan sitä, että ihminen harjoittelee hyväksymään omat ajatuksensa ja tunteensa ilman niiden tuomitsemista. Aina työhön ei liity pelkästään myönteisiä ajatuksia ja tämän hyväksyminen on tärkeää. Olisi melko suuri vaade odottaa itseltä pelkkää myönteistä suhtautumista. Hyväksyminen auttaa opettajaa käsittelemään hankalia ja stressaavia tilanteita rauhallisemmalla mielellä. Hyväksymiseen liittyy olennaisesti etäisyyden ottamista omiin negatiivisiin ajatuksiin. Ajatukset eivät ole yhtä kuin sinä. Tämän harjoittelu ja hallitseminen auttaa opettajaa näkemään työssä vastaan tulevat tilanteet objektiivisemmin ja reagoimaan niihin rakentavalla tavalla.

Olennaista psykologisessa joustavuudessa on tietoisuus nykyhetkestä ja siihen keskittyminen, läsnä oleminen. Tämä on kiireisessä arjessa usein helpommin sanottu kuin tehty, mutta yhteen asiaan keskittyminen kerralla on tärkeää, koska se voi auttaa vähentämään koettua stressiä. Kuinka usein opettaja saattaakaan ajatella, että täyden opetuspäivän lomassa täytyisi pystyä tekemään muitakin töitä, vaikka kaikkien kannalta on parempi, kun opettaja keskittyy opettaessaan vain siihen ja jättää esimerkiksi sähköposteihin vastaamisen suosiolla seuraavaan päivään.

Nämä kaikki liittyvät eräänlaisen tarkkailijaminän vahvistamiseen, joka on olennaista psykologisessa joustavuudessa. On tärkeää opetella havainnoimaan itseään ikään kuin ulkopuolisen silmin: onko toimintatapani toimiva/järkevä, toiminko tavalla, joka on minulle ja muille hyväksi?

Psykologisen joustavuuden ytimeen kuuluvat omat arvot ja omistautuminen ja aika-ajoin sen tarkastaminen, ovatko omat teot ja toiminta opettajana linjassa sen kanssa, mitä itse pitää arvokkaana ja tärkeänä työssä ja elämässä laajemmin. Tämä lisää olennaisella tavalla työtyytyväisyyttä ja omaa jaksamista sekä motivaatiota. Sellaisten asioiden puolesta on valmis tekemään töitä, joihin kokee tärkeäksi kiinnittyä.

Ammattikorkeakouluopettajan työssä psykologinen joustavuus voi tarkoittaa esimerkiksi kykyä käsitellä opiskelijoiden erilaisia tarpeita ja odotuksia, kykyä sopeutua muutoksiin työympäristössä tai ratkoa jopa mahdollisia konfliktitilanteita, sekä ylläpitää omaa hyvinvointia ja motivaatiota kiireisinäkin aikoina.

Käytännössä psykologinen joustavuus voisi tarkoittaa muun muassa seuraavanlaisia tekoja opettajan työn arjessa:

• Pysähtymistä tähän hetkeen ja tunnistamista ja hyväksymistä, miltä juuri nyt tuntuu.
• Kiinnittymistä niihin asioihin, mitkä ovat merkityksellisiä.
• Sen tarkistamista, katsovatko omat teot ja arvot samaan suuntaan.

Nämä osa-alueet huomioiden meidän on mahdollista oppia suhtautumaan joustavasti omiin ajatuksiimme ja tunteisiimme, mikä mahdollistaa toiminnan omien arvojemme mukaisesti, vaikka toiminta ja tilanteet saattaisivatkin aiheuttaa hetkellisesti negatiivisia tuntemuksia. Treenaamalla psykologista joustavuutta negatiivisesti koetut tuntemukset ja ajatukset eivät pääse määrittämään, mihin haluamme energiamme suunnata ja miten suhtaudumme asioihin.

Psykologisen joustavuuden hyödyt opettajan työssä

Psykologisesta joustavuudesta on monia hyötyjä opettajalle itselleen. Psykologista joustavuutta vahvistamalla opettaja oppii käsittelemään työssä vastaantulevia stressaavia asioita ja tilanteita paremmin. Hän oppii pysymään positiivisena. Pitkällä aikavälillä tämä suojelee opettajaa työuupumukselta. Joustavuus auttaa opettajaa mukautumaan ja sopeutumaan muutoksiin, jotka tämän päivän korkeakoulukentässä niin laajemmassa mittakaavassa kuin opettajan arkisen työn tuoksinassakin ovat varsin tyypillisiä. Psykologinen joustavuus tarjoaa tärkeän alustan ammatilliselle kasvulle, koska hyvinvoiva opettaja näkee paremmin asioita uusista, innovatiivisistakin näkökulmista ja on avoin uudelle.

Opettajan psykologisen joustavuuden taidoista hyötyvät myös opiskelijat. Hyvinvoiva opettaja pystyy tarjoamaan mielekkäämpiä oppimiskokemuksia, koska pystyy joustavammin mukauttamaan omaa opetustaan erilaisten tarpeiden suunnassa. Hän pystyy tarjoamaan paremmin emotionaalista tukea opiskelijoille osatessaan käsitellä omia tunteitaan. Lisäksi opettaja, joka osaa toimia vaikeissakin tilanteissa joustavasti, toimii erinomaisena roolimallina usein itseään nuoremmille opiskelijoille. Opettajina me voimme näyttää opiskelijoillemme esimerkkiä siitä, miten me itse toimimme haastavissa tilanteissa ja välittää heille tätä muutoksessa elämisen supervoimaa.

Uskomme, että psykologinen joustavuus parhaimmillaan ’valuu yhteisöön’ rakentaen mielekästä ja mukavaa työilmapiiriä, lisäten tehokkuutta ja tuottavuutta esimerkiksi akateemisten tavoitteiden saavuttamisessa. Joustavat opettajat kykenevät parantamaan koko organisaation hyvinvointia.

Kuva: Shutterstock