Tunteet vaikuttavat työelämässä enemmän kuin uskomme

Me ihmiset emme pysty irrottamaan itseämme tunteistamme. Olemme ajatustemme ja tunteidemme kanssa kokonaisuus. Kokonaisina, ajattelevina ja tuntevina meidän pitäisi saada myös työpaikoillamme olla. 

Moni ajattelee, etteivät tunteet tai niiden ilmaisu kuulu työpaikalle. Työpaikalle tullessa ikään kuin jätettäisiin ihmisyys oven ulkopuolelle eikä tunteita ilmaistaisi töissä. Toiset ajattelevat, että tunteet tietenkin kuuluvat työelämään.  

Mikä tahansa, mikä on tärkeää, saa aikaan tunnereaktioita. Mitä tärkeämpi asia, sitä enemmän tunteita herää, eli jos työ on tärkeää, se herättää paljon tunteita. 

Erityisesti negatiivisten tai haastavien tunteiden käsittely työpaikoilla on usein haastavaa. Haastavia tunteita ei uskalleta käsitellä avoimesti ja niistä ehkä jupistaan lähimpien työkavereiden kanssa, kun esihenkilöt ja johtajat eivät ole kuulolla. Haastavat tunteet tarttuvat helposti muihin ja käsittelemättä jäävien haastavien tunteiden läsnäolo työpaikalla heikentää työntekijöiden luottamusta toisiinsa (Salminen 2018, 5).  

Ilmaisemattomat tai käsittelemättömät, pinnan alle kytemään jäävät haastavat tunteet eivät katoa itsestään, vaan ne kasautuvat. Kasautunut negatiivinen tunnekuorma vaikuttaa motivaatioon ja hyvinvointiin heikentävästi. Negatiivista tunnekuormaa, jopa kaunaa kantava työntekijä ei varmasti tee työtään parhaalla mahdollisella tavalla.

Miten haastavat tunteet saataisiin käsiteltyä?

Ensimmäisenä pitäisi tehdä asennemuutos. Haastavia tunteita ei pitäisi enää nähdä vain huonoina ja epätoivottuina, piiloteltavina, vaan niiden voima polttoaineena tai muutosvoimana pitäisi tunnistaa. Joskus haastavat tunteet saavat meidät toimimaan todella tehokkaasti (Parrot 2014, luku 3). Tuohtumus, stressi tai suuttumus voi olla polttoainetta ja teemme jonkin muutoksen tehokkaasti.

Näin voisi ajatella haastavista tunteista myös työympäristössä. Jos jokin asia aiheuttaa haastavaa tunnetta, voisiko tunteen ohjata käyttövoimaksi asian muuttamiseksi? Haastavat tunteet voi myös ottaa vastaan palautteena, joka laajentaa ajattelua ja näkökulmia ja joka ehkä mahdollistaa toisen näkökulman (Pearson 2017).

Toiseksi jonkun pitää uskaltaa näyttää esimerkkiä ja ottaa asia rohkeasti puheeksi, esimerkiksi kysyä suoraan, mikä aiheuttaa kielteisyyttä. Sitten pitää vain odottaa, että työntekijät alkavat puhua ja kuunnella aidosti kiinnostuneesti ja puolustelematta. Näin saadaan pinnan alla kytenyt kielteinen tunne purettua ulos. Haastavien asioiden julkituominen ei tietenkään saa aiheuttaa mitään negatiivisia seuraamuksia, jotta niitä uskallettaisiin jatkossakin ilmaista.

Erityisesti esihenkilöt voisivat toimia asennemuutoksen tekijöinä. He voisivat alkaa ottaa haastavia tunteita rohkeammin puheeksi ja osoittaa, ettei niiden käsittelystä koidu negatiivisia seurauksia. Tällä tavalla he saisivat työntekijöitä olemaan avoimempia tunteiden ilmaisemisessa ja käsittelyssä ja päästä tätä kautta lisäämään psykologista turvallisuutta työyhteisössä.

Mehlerin ym. (2024, 12) tutkimuksen mukaan tunteiden käsittelyn koulutuksilla voidaan merkittävästi parantaa emotionaalisia taitoja. Toisen tutkimuksen mukaan työyhteisöt, joissa on emotionaalisesti älykkäitä työntekijöitä, pystyvät paremmin hallitsemaan tunteita myös kollektiivisesti, mikä parantaa tunnejohtamisen tehokkuutta (Park, Shin & Lee 2024, 9).

Uskon, että tunnetaitojen koulutuksella on ammattikorkeakoulukentässä tärkeä rooli. Työelämä on murroksessa, eikä tunteista puhuminen työpaikoilla ole enää välttämätön paha vaan välttämättömyys työntekijöiden hyvinvoinnin ylläpitämiseksi.

Tunteiden käsittelyn opettaminen Haaga-Heliassa

Haaga-Heliassa pohdimme tunteiden käsittelyä työpaikoilla eli tunnejohtamista opiskelijoiden kanssa Innostava johtaminen -opintojakson Tunteet työelämässä -luennolla. Pyrimme luomaan uudenlaista ajattelutapaa ja rohkeutta ottaa haastaviakin tunteita rohkeasti käsittelyyn, jotta tulevaisuudessa nämä opiskelijat voisivat työpaikoillaan muokata tunnejohtamista parempaan suuntaan.  

Pohdimme luennolla useiden käytännön esimerkkien kautta, millaisia erilaisia tunnereaktioita työelämän tilanteissa voi herätä. Mietimme yhdessä, millaisilla kysymyksillä näihin tunteisiin pääsisi käsiksi, jotta ne saadaan käsiteltyä ja niiden mahdollinen muutosvoima hyödynnettyä. Käännetään siis haastavat tunteet voimavaraksi.  

Jos työpaikalla onnistutaan haastavien tunteiden käsittelyssä, se vahvistaa luottamusta ja sitä kautta psykologista turvallisuutta, mikä taas vahvistaa hyvinvointia ja lisää sitoutumista yritykseen. Tunteita hyvin käsittelevät työntekijät ovat parempia työntekijöitä niin yksilöitä, kuin tiimeinäkin. Tunnejohtamisella voi siis voimakkaan positiivisesti vaikuttaa työntekijöiden työntekijäkokemukseen ja sitä kautta yrityksen menestymiseen.