Kun viestijä ei ole enää megafoni

Vuosia sitten, kun aloitin työni viestinnän parissa, ajattelin, että työ on ennen muuta tiedon välittämistä. Tehtävänäni oli kirjoittaa uutisia, artikkeleita, tiedotteita ja muita sisältöjä eri kanaviin.

Nykyään ajattelen toisin. Kirjoitustaidon lisäksi minun on ymmärrettävä ihmisiä, toimintaympäristöä sekä oman talon tavoitteita ja strategiaa. Parhaimmillaan viestijänä autan muita ymmärtämään, mitä kannattaa sanoa, miten kannattaa toimia ja millaisia vaikutuksia päätöksillä voi olla, etenkin pitkällä aikavälillä.

Viestintää valmentavalla otteella

Vaikka terävä kynä on edelleen viestijältä odotettu taito, paradoksaalisesti huomaan, että käytän nykyään yhä vähemmän aikaa varsinaiseen kirjoittamiseen. Tekoälyllä voi hoitaa nykyään jo osan tuotannosta, mutta ihmisten tukeminen jää edelleen ihmisille.

Aikani kuluu yhä enemmän keskustellen, sparraillen, ohjeistaen ja kouluttaen. Koska Haaga-Heliassa ajatuksena on, että kaikki viestivät, eri alojen opettajamme ja asiantuntijamme kaipaavat usein apua viestin näkökulman hiomisessa ja viimeistelyssä. Yhdessä pohdimme, missä kanavassa uutinen tulisi julkaista, miten se tavoittaisi oikean yleisön, mitä piilomerkityksiä viestillä voi olla, ja miten se tuo esiin Haaga-Helian yhteisiä tavoitteita.

Viestinnän asiantuntijana tehtäväni on tuoda keskusteluun oma asiantuntemukseni siitä, miten vaikkapa Haaga-Helian vuoden 2026 alusta uudistuneen strategian mukaiset arvot välittyvät tekstistä juuri kohderyhmälle sopivalla tavalla.

Monet linjauskysymykset jäävät usein viestinnän asiantuntijan harteille. Usein unohtuu, että tekoälyllä tuotettu sisältö tuottaa aina myös työtä. Mitä enemmän sisältöjä – tekstejä, kuvia tai mitä vain – voidaan tuottaa automaattisesti, sitä enemmän tarvitaan ihmisen ymmärrystä, harkintaa ja kontekstin tuntemusta.

Yhä enenevässä määrin pidämme tiimini kanssa haagahelialaisille viestinnän koulutuksia monista aiheista ja tuotamme ohjeita, kuten viimeisimpinä Viestinnän pelikirjan ja Sisällöntuottajan tyylikirjan. Työhömme ja osaamiseemme luotetaan ilmeisesti yhä edelleen enemmän kuin AI-agenttiin, mikä on tietenkin viestijän kannalta oikein mukava asia.

Viestijän työn suurin muutos

Viestinnän tärkein työ ei tapahdukaan enää silloin, kun tiedote lähetetään. Suurin arvo syntyy huomattavasti aiemmin, silloin, kun päätöksiä valmistellaan ja mietitään, miltä oman talon toiminta näyttää eri näkökulmista.

Viestijänä voin tuoda päätöksentekoon mukaan näkökulmia, jotka muuten saattaisivat jäädä huomaamatta. Liian usein keskusteluissa unohtuu se, mitä sidosryhmät, suuri yleisö tai henkilöstö odottavat tai millaisia mainevaikutuksia eri päätöksillä voi olla.

Tässä kaikessa näkyy selkeästi viestijän työn suurin muutos. Sisällöntuottajasta on kehkeytynyt sparraava asiantuntija muutokseen ja strategisempaan viestintään. Roolissa korostuvat koko ajan enemmän analyyttisyys, vuorovaikutustaidot ja kyky tarkastella asioita monista näkökulmista. Työ vaatii myös rohkeutta osallistua keskusteluun ja tuoda omaa asiantuntemustaan kuuluville.

Nämä ajatukset ovat linjassa myös vuoden 2026 Yrityspäättäjien viestintäbarometrin tulosten kanssa. Viestinnän strateginen merkitys tunnistetaan yhä paremmin, ja erityisesti yksi tulos kiinnitti huomion: 94 prosenttia päättäjistä toivoo viestinnältä strategista roolia. Uskon, että moni viestinnän ammattilainen jakaa saman toiveen.

Viestijän arjessa megafoni vaihtuu yhteistyöksi.

Kuva: Haaga-Helia