Työllistyminen rakentuu verkostoista ja tarinoista

Voisiko uran pohtiminen jo opiskeluaikana auttaa löytämään innostuksen työelämään ja oman intohimon?

Opiskelijoiden työllistyminen on ollut jo pidempään varsin haastavaa, eikä pelkkä korkeakoulututkinto useinkaan riitä takaamaan sujuvaa siirtymää työelämään (Akava Works 29.4.2026). Monet työ- ja harjoittelupaikat näyttävät tällä hetkellä edellyttävän aktiivista verkostoitumista.

Verkostoitumisesta voimaa työllistymiseen

Työharjoittelupaikat ovat varsin kilpailtuja, ja valmistumisen kynnyksellä paineet löytää vakituinen työ kasvavat. Haasteet työllistymisessä hidastavat etenemistä työelämään, ja tämä aiheuttaa epävarmuutta tulevaisuudesta.

Savickas (2012, 13) korostaakin, että kun vakaat urarakenteet katoavat, vastuu urasta siirtyy yksilölle. Tällöin identiteetin ja uran aktiivista muotoilua voi edistää pohtimalla elämäntarinaansa ja kehittämällä sitä kautta identiteettiä.

Olemme Haaga-Helia ammattikorkeakoulun HR:n ja johtamisen opiskelijoiden kanssa luoneet lukukaudella 2025-2026 KoHHtaamo-tapahtumia, joiden tavoitteena on vahvistaa opiskelijaverkostoja. Tämän lisäksi opiskelijat voivat verkostoitua ja vaihtaa ajatuksia tapahtumissa vierailevien alan ammattilaisten sekä oppilaitoksen henkilökunnan kanssa. Tilaisuudet tarjoavat hetken pysähtyä uusien kohtaamisten ja yhteisen ihmettelyn äärelle ilman pakonomaista suorittamista.

Sanojen voima ja uratarina vailla valmista käsikirjoitusta

Maaliskuussa 2026 KoHHtaamo-tapahtuman teemana oli ”Tarinoita, polkuja ja mahdollisuuksia työelämässä”. Tapahtumaan osallistui Innofactorin People and Culture Lead Johanna Sihvonen, joka jakoi polveilevan uratarinansa. Hän korosti puheenvuorossaan, että aina ei tarvitse olla valmista urasuunnitelmaa eikä se ole este etenemiselle. Sen sijaan urapolku voi rakentua avoimuuden ja oman toimijuuden kautta, kun uskaltaa ottaa vastaan erilaisia haasteita ja heittäytyä erilaisiin kokemuksiin. Johanna korosti myös hyvinvoinnin tärkeyttä, jatkuvaa osaamisen kehittämisen asennetta, verkostoitumista ja asioiden sanoittamisen tärkeyttä.

Haaga-Helian lehtori ja uramuotoilun asiantuntija Kirsi LaPointe fasilitoi meille uran luovaan muotoiluun tarinatyöpajan, joka auttoi kirkastamaan omaa polkua. Työpajassa pohdittiin asioita sekä itsenäisesti että ryhmissä ja pareittain. Harjoitus rohkaisi kokeilemaan uutta. Se kannusti myös pohtimaan vahvuuksia ja kiinnostuksen kohteita urasuunnittelun näkökulmasta. Samalla se tuki verkostoitumista muiden opiskelijoiden kanssa.

Savickas (2012, 13) nostaa esiin myös narratiivisten prosessien mahdollisuudet, jossa kokemuksia jäsennetään tarinoiksi ja ne kerryttävät identiteettipääomaa ja auttavat hahmottamaan suuntaa muuttuvassa työelämässä. Hänen (2012, 13–14) mukaansa tarina toimii välineenä, jonka avulla ihminen luo merkitystä, ymmärtää itseään ja rakentaa uraansa epävarmuuden keskellä.

Sanojen välityksellä voimme myös luoda todellisuuttamme ja sitä kautta löytää uusia mahdollisuuksia. KoHHtaamon tarinatyöpaja avasi uusia näkökulmia omiin vahvuuksiin ja kiinnostuksen kohteisiin sekä vahvisti uskoa oman polun löytymiseen. Tällaisen ohjatun harjoituksen kautta mieleen voi avautua ratkaisuja, joita ei muuten olisi osannut keksiä.

Oppilaitosten rooli verkostojen rakentajana

Oppilaitos on matalan kynnyksen paikka harjoitella verkostoitumista ja luoda pohjaa työuralle. Kun oppilaitoksissa tuetaan verkostoitumista ja kannustetaan siihen, siirtymä opiskelijasta työelämän jäseneksi helpottuu. Pelkkä teoriaopetus ei välttämättä riitä tukemaan opiskelijoiden valmiuksia työelämään siirtymistä varten, vaan tarvitaan juuri KoHHtaamon kaltaisia aitoja kohtaamisia, jotka valmistavat opiskelijoita työmarkkinoille.

Opiskelijoiden työkokemuksen kasvattaminen ja työllistymisen edistäminen edellyttävät uusia ja erilaisia avauksia. Tarvitaan keinoja, jotka tukevat opiskelijoiden kiinnittymistä työelämään. Uudenlaiset kokeilut voivat tarjota opiskelijoille myös ideoita, joita he eivät ole aiemmin pohtineet.

Aktiivisen verkostoitumisen tärkeyden korostaminen ja urasuunnittelukeskustelut ja -dialogit vahvistavat työelämävalmiuksia ja luovat toivoa haastavassa työllisyystilanteessa. Kun opiskelijat pääsevät opintojensa aikana rakentamaan ammatillisia verkostoja ja pohtimaan urapolkuaan, ovat valmiudet työelämään aivan eri tasolla.

Monille opiskelijoille voi olla myös vaikeaa valita suuntaa rajattomilta tuntuvien vaihtoehtojen joukosta, mutta Schippers ja Ziegler (2019, 12) korostavat, että oman tarkoituksen löytäminen on mahdollista missä elämän vaiheessa tahansa. Erityisen tärkeitä tällaiset pohdinnat ovat siirtymäkohdissa, kuten työmarkkinoille astuttaessa. (Schippers & Ziegler 2019, 12.)

Uramuotoilu on jatkuva ja kehittyvä prosessi, joka muuttuu yksilön elämäntilanteen mukana. Kun opiskelijat oivaltavat tämän jo opintojen aikana, he oppivat suhtautumaan uraansa joustavasti ja tietoisesti. Samalla heille kehittyy valmiudet ohjata ja muovata polkuaan. Näin he voivat rakentaa itselleen mielekkään ja heidän vahvuuksiinsa perustuvan uran.

Koimme, että KoHHtaamo-tapahtuma avarsi näkökulmia ja toi esiin uusia tapoja tarkastella tulevaisuutta. Kohtaamiset ja vuorovaikutus muiden kanssa vahvistavat yhteisöllisyyden tunnetta ja tarjoavat tukea. Samalla ne voivat lisätä toiveikkuutta myös työllistymisen suhteen.