Osaamiskortti 2.0 – näkymätön osaaminen näkyväksi

Haaga-Helian labit ovat innovatiivisia ja joustavia oppimisen, tutkimuksen ja kehittämisen palvelukeskuksia. Niissä opiskelijat, tutkijat ja organisaatiot voivat tehdä kokeilevaa ja käytännönläheistä kehittämistä. Labeissa hyödynnetään ja kokeillaan uusimpia menetelmiä ja teknologioita (Haaga-Helia ammattikorkeakoulu s.a.a). Labit tarjoavat myös erinomaisen alustan yhdistää opetuksessa, kaupallisessa toiminnassa sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeissakin (TKI) työskenteleviä osaajia yhteisen teeman pariin.

Ruokamatkailuun keskittynyt Hungry for Finland -lab on vuosien varrella kehittynyt monipuoliseksi kansallisen ruokamatkailun kehittämisen moottoriksi. Se koordinoi suomalaista ruokamatkailustrategiaa, järjestää ruokamatkailun opetusta sekä ruokamatkailukilpailua, tarjoaa kaupallisia kiihdyttämöpalveluita sekä TKI-hankkeissa kehitettyjä työkaluja yrittäjille (Haaga-Helia ammattikorkeakoulu s.a.b). Monipuolinen ja tehokas toiminta perustuu yhteistyölle erilaisten osaajien kanssa.

Osaamista yli tittelien

Kun aloitin Haaga-Helian Hungry for Finland -labin vetäjänä, halusin avata ovia mahdollisimman monelle, jotta toiminta rikastuisi entisestään. Sitä varten oli ensin opittava tuntemaan kollegat, jotka voisivat olla kiinnostuneita tulemaan mukaan toimintaan. Varasin jokaisen kalenterista kahvihetken verran aikaa.

Haastattelujen myötä alkoi piirtyä kuva mitä moninaisemmista ja kiinnostavammista osaamisprofiileista. Matkailuliiketoiminnan lehtori osoittautui sujuvaksi espanjankieliseksi teekulttuurin ja luontomatkailun kehittäjäksi. Elämysmuotoilun asiantuntija oli luksusmatkailun ja kehollisen tietämisen osaaja sekä äänimaljaohjaaja. Mukaan mahtui intohimoisia kirjoittajia, viini-ihmisiä, tulevaisuusmuotoilijoita ja Airbnb- hosteja.

Ihmisillä oli osaamista ja intohimoa työhönsä reippaasti yli tittelien. ’Lehtori’, ’yliopettaja’ ja ’asiantuntija’ kertovat lopulta enemmän asemasta kuin itse ihmisestä. Ne eivät kerro sitä, että joku kerää villiyrttejä, toinen on pyörittänyt startupia ja kolmas haaveilee kansainvälisestä hankkeesta. Jäin pohtimaan, miten ihmisen monipuolisuuden saisi helpommin näkyville ja hyötykäyttöön.

Perinteiset osaamiskartoitukset ja CV:t ovat usein muodollisia eivätkä tavoita sitä moninaisuutta, joka kollegoihin todellisuudessa kätkeytyy. Mikä voisi olla visualisoitu kuvaus ihmisen osaamisesta, intohimoista ja tulevaisuuden ammatillisista toiveista, josta yhdellä silmäyksellä näkee myös sen, mikä CV:stä jää piiloon?

Osaamiskortti 2.0:n perusajatus

Kun aloin hahmotella korttia, halusin, että siinä näkyvät helposti ja visuaalisesti korkeakoulutyön kolme osa aluetta – opetus, hankkeet, kaupallinen työ – sekä piilovahvuuksia, ammatillisia haaveita ja ihmisen persoonaa. Kortti koostuu kuudesta elementistä:

• Hankkeet – missä TKI-hankkeissa henkilö on mukana tai on ollut
• Opetus – mitä kursseja tai teemoja hän opettaa
• Kaupallinen työ – millaisia kaupallisia projekteja henkilö voi tehdä
• Supervoimat – mitkä ovat henkilön erityisiä vahvuuksia ja kiinnostuksen kohteita
• TKI-haaveet – millaisissa tutkimus- kehitys- ja innovaatiohankkeissa henkilö haluaisi tulevaisuudessa olla mukana, ehkä jopa kirjoittamassa ja hakemassa niitä
• Yllätys! – jotain, mitä muut eivät ehkä tiedä

Hungry for Finland -labin työpajatyöskentelyä varten kortin alaosaan lisättiin myös Auttaisitko minua? -kohta, jossa pystyi pyytämään apua johonkin konkreettiseen, akuuttiin tarpeeseen.

Nopeasti ihminen tutuksi

Käytännössä osaamiskortti on osoittautunut hyödyllisimmäksi tilanteissa, joissa tarvitaan nopeasti oikea ihminen oikeaan paikkaan – esimerkiksi työpajassa, jossa ideoidaan uusia hankeaihioita, yhteiskirjoittamisprojekteja tai tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan integrointia oppimiseen (TKIO).

Ensimmäisessä Hungry for Finlandin Mix & Match -työpajassa lähdimme ristipölyttämään asiantuntijoita osaamiskorttien avulla. 15 ihmisen porukka onnistui luomaan tulevalle lukuvuodelle 14 TKIO-yhdistelmää, 10 julkaisuideaa, 11 opinnäytetyön aihetta, kolme hankeaihiota ja kolme kaupallista konseptia. Työskentely oli lisäksi hauskaa. Uudesta, tai vanhastakin, kollegasta oppi aivan uusia puolia.

Auttaisitko minua? -osio on madaltanut kynnystä pyytää apu ääneen isommalta joukolta. Tämä on pieni, mutta käytännössä merkittävä yksityiskohta. Opettajat ovat kollegoina hyvin avuliaita, varsinkin jos tietävät, missä voivat olla avuksi.

Itselle kiinnostavin on ollut osaamiskortin TKI-haaveet- osio, sillä se tekee näkyväksi sen, mihin suuntaan osaaminen on kehittymässä, mikä mahdollistaa ennakoivan ja aidosti motivoituneen ja innostuneen yhteistyön.

Osaamiskorttia on käytetty myös tiimien virkistyspäivissä, joissa tiimiläiset luovat toisistaan kortit. Siinä osaamiskortit toimivat paitsi uudenlaisen yhteistyön tukemisessa, myös tiimiytymisen ja yhteisöllisyyden vahvistajina. Aidosta kiinnostuksesta tulee nähty ja kuultu olo, mikä parhaimmillaan synnyttää keskinäistä arvostusta, työiloa ja yhteisöllisyyttä. On aina hauskaa kuulla toisesta jotain sellaista, mitä kukaan ei vielä tiedä.

Vaikka omasta haastattelukierroksestani on jo useampi vuosi, se on jäänyt todella positiivisena mieleen. Kukaan haastateltava ei pahastunut ajan käyttämistä siihen, että pysähdyttiin hetkeksi tutkiskelemaan, miten kiinnostava tyyppi hän on. Monille oman osaamiskortin näkeminen oli myös omaa monipuolisuutta ja osaamista vahvistava hetki: Että olenkin mahtava tyyppi!

Ihmisten välistä liimaa, hyvän näkyväksi tekemistä, arvostusta, uteliaisuutta ja pilkettä silmäkulmassa: näissä on mielestäni osaamiskortin voima.

Osaamiskortin monet mahdollisuudet

Osaamiskortti on hyvin yksinkertainen työkalu, ja niin sen on tarkoituskin olla. Itse ilahtuisin, jos organisaation sisäisessä verkkopalvelussa olisi kuvan, nimen ja tittelin sijaan jokaisesta osaamiskortti. Ihmisten välinen liima kun tuppaa auttamaan kaikessa. Miten erilaista on aloittaa puhelu vaikka näin: Hei, huomasin muuten, että sinullakin on musta vyö taekwondossa! Ja muuten, olisiko sinua kiinnostanut jutella yhdestä hankemahdollisuudesta?

Uutena tiimiin tuleva voisi saada monipuolisemman kuvan uusista kollegoista ja löytää helpommin tarttumapintaa uusiin ihmisiin.

Osaamiskortit voisivat toimia ristipölytyksen tukena, helpottaen potentiaalisten uusien yhteistyökumppanien löytämistä. Tämä voisi vähentää sitä tuttua tilannetta, jossa kysytään ensin asiaa lähimmiltä kollegoilta, vaikka kerrosta alempana saattaa istua juuri oikea henkilö hommaan.

Vielä yksi mahdollisuus olisi laajentaa osaamiskortin käyttö opiskelijoihin. Opiskelijan osaamiskortti voisi auttaa tunnistamaan omia vahvuuksia ja löytämään sopivia opinnäytetyöaiheita – ja samalla tehdä opiskelijoiden osaamista ja kiinnostuksen kohteita näkyvämmiksi myös TKI-hankkeille.

TKI- ja TKIO-toiminnan kehittäminen on pitkälti ihmisten ja heidän osaamisensa sekä kiinnostuksen kohteiden tunnistamista. Osaamiskortti 2.0 on yksi tapa tehdä tämä helpommaksi. Se ei ratkaise kaikkea, mutta se tekee näkyväksi sen, mitä titteli piilottaa. Usein se riittää yhteistyön alkuun.

Kuva: Haaga-Helia