Jatkuva oppiminen viittaa aiempaa tutkintoa täydentävään osaamisen kehittämiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Aikuisten ammatillinen koulutus on jatkossa enenevästi jatkuvaa oppimista.
Tässä kirjoituksessa reflektoimme Pienet osaamiskokonaisuudet jatkuvan oppimisen tukena -hankkeen (POKOT) Eväitä osaamiskokonaisuuksien kehittämiseen -oppaan syyskuussa 2026 pidetyn julkaisutilaisuuden paneelikeskustelua.
Osuvaa osaamista -paneelin jäsenet edustivat työelämää, opetusalan edunvalvontaa, koulutusjohtoa sekä koulutuspolitiikan kehittäjää. Paneelin kysymyksillä oli tarkoitus muodostaa laajaa, moninäkökulmaista, tarinaa jatkuvasta oppimisesta ja osaamiskokonaisuuksista. Paneelissa tarkasteltiin jatkuvan oppimisen nykytilaa, haasteita, onnistumisia ja suunnattiin katsetta tulevaisuuden mahdollisuuksiin.
Elinikäisestä oppimisesta jatkuvaan oppimiseen
Elinikäinen oppiminen on käsitteenä jäänyt vähemmälle huomiolle, ja se on osittain korvautunut jatkuvan oppimisen käsitteellä (Kinnari 2020). Samalla voidaan aikuisten oppimisessa nähdä humanistisen arvolatautuneisuuden jääneen kansantaloudellisen näkökulman jalkoihin, kun verorahoilla kouluttautuminen on Suomen viime vuosikymmenien heikon talouskasvun takia tarkan luupin alla.
Paneelissa Opetus- ja kulttuuriministeriön edustaja nosti keskusteluun, kuuluuko korkeakoulutettujen täydennyskoulutusta jatkossakin tehdä verorahoilla esimerkiksi johtamisen erikoisammattitutkintojen muodossa. Katse on kääntynyt Euroopan tasollakin tutkintoja pienempiin osaamisen kehittämisen, tunnistamisen ja tunnustamisen muotoihin, eli pieniin osaamiskokonaisuuksiin (micro-credentials). Esimerkiksi Irlannissa MicroCreds-ohjelmalla on ensimmäisenä Euroopassa virallisesti tunnustettu ja yhtenäinen viitekehys korkeakoulutuksen pienille osaamiskokonaisuuksille.
Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n edustaja korosti paneelissa, että ammatillisessa koulutuksessa opiskelijalle pitäisi saada muodostumaan vahva jatkuvan oppimisen mentaliteetti. Tämä kantaisi pitkän työuran aikana tapahtuvien osaamistarpeiden muutosten yli, kunhan tutkintoja pienemmät osaamisen kehittämisen kokonaisuudet saavat tutkintoja vastaavan arvon myös työelämän silmissä.
Keskustelussa todettiin myös, että aikuisten kouluttamisessa olennaista on tarvittava ja puuttuva osaaminen. Sen huomioimisessa voidaan puhua ennakointiosaamisesta, jota työelämätoimijoiden lisäksi tarvitaan aikuisten ammatillisessa koulutuksessa.
Paneelin puheenvuorot tarkastelivat jatkuvaa oppimista eri näkökulmista, mutta yhteisen ymmärryksen sävyttämänä jatkuvan oppimisen tavoitteesta. Keskeistä on osaaminen. Jatkuva oppiminen tulee oivaltaa rakenteena ja rakenteissa työuraa kannattelevana osaamisen hankkimisen alustana. Tällöin se ei enää näyttäydy pelkästään koulutusjärjestelmän kysymyksenä, vaan laajempana yhteiskuntaa, työelämää ja yksilöä koskevana tulevaisuuden osaamishaasteena, johon vastaaminen edellyttää uudenlaisia tapoja kehittää, tunnistaa ja tunnustaa osaamista läpi elämän.
Tällainen lähestyminen osaamiseen noudattelee Euroopan unionin (2022) suositusta osaamisen kehittämisen ratkaisuiksi, kun työelämän ja yhteiskunnan muuttuvat osaamistarpeet tulee kohdata myös yksilöiden oikeus hankkia osaamista osallisuuden ylläpitämiseksi.
Laajaa ammatillista osaamista
Paneelissa yritysmaailman edustaja näki, että työelämässä alasta riippumatta yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot ovat tärkeitä. Tässä yhteydessä keskustelussa korostettiin myös, että ammatilliset oppilaitokset pitävät kyllä huolta siitä, että valmistuvien opiskelijoiden osaaminen vastaa työelämän tarpeita, ja että niissä ’pidetään käsi pulssilla’.
On siis alakohtaista ja ajantasaista ammatillista osaamista, ja sitten on yleistä osaamista, jonka merkitys on kasvanut alakohtaisten tietojen ja taitojen rinnalla. Tulevaisuuden osaamistarpeiden kohdalla on mainittava teknologisen kehityksen tuomat osaamistarpeiden muutokset. Samalla, kun teknologioiden teknistä hallintaa tarvitaan, korostuvat myös vastuullisuuden ja eettisen arvioinnin taidot. Ihmisläheiselle osaamiselle on pysyvä tarve yhteiskunnassamme kuten työelämässäkin.
Osaamistarpeiden muutos koskee myös ammatillista opettajaa. Ammatillisten opettajien osaamisen kehittämisen tilanne on haastava, korosti paneelissa OAJ:n edustaja, ja toivoi, että myös sen resursseista huolehditaan, kun esimerkiksi aikuiskoulutustuen lakkautuksen jälkeen tilalle ei ole tuotu selkeää vaihtoehtoista tapaa rahoittaa uudelle alalle siirtymistä.
Osaaminen ei siis näyttäydy lineaarisena, vaan ennemminkin monitasoisena: alan osaamisen oheen tarvitaan myös inhimillistä osaamista, jossa korostuvat kohtaaminen ja vastuullisuus. Nopea reagointi substanssiosaamiseen ei siis yksistään riitä, vaan tarvitaan herkkyyttä toimia alati muuttuvissa tilanteissa. Nämä taidot näyttäytyvät sekä työntekijän, opettajien, koulutuksen järjestäjien sekä työnantajien osaamisina.
Unescon elinikäisen oppimisen instituutti peräänkuuluttaa verkkosivuillaan taitoja, jotka mahdollistavat joustavuutta ja kykyä ymmärtää ympäristössä tapahtuvia muutoksia. Jatkuva oppiminen tarjoaakin parhaimmillaan jatkumoa ja osaamisen kokonaisuutta tukemaan uusien taitojen hankkimista.
Suunta selväksi
Ammatillisen koulutuksen kohdalla kannetaan paljon huolta oppivelvollisuusikäisten koulutuksen laadusta ja valmistuvien opiskelijoiden osaamisesta, ja hyvä niin. Vastaavasti aikuiskoulutukselle kehittämissuuntia on työryhmän toimesta piirretty viime keväänä julkaistuun opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmän Osuvampaa aikuiskoulutusta -raporttiin (OKM 2026).
Raportissa ehdotetaan muun muassa ammatillisten ja korkeakoulututkintojen suorittamisen jälkeiseen osaamisen kehittämiseen ratkaisuksi osaamiskokonaisuuksia, jotka voivat koostua yhdestä tai kahdesta ammatillisen koulutuksen tutkinnon osasta. Tutkinnon osat voivat olla samasta tai eri ammatillisista tutkinnoista.
Paneelissa OKM:n edustaja toi esille, että ammatillisen koulutuksen lainsäädännöllä varmistetaan koulutuksen järjestäjän vastuu, joka on samalla opiskelijoiden oikeus. Hänen mukaansa ministeriössä ollaan tulevalla hallituskaudella valmiit tarvittaviin lainsäädännöllisiinkin valmistelutöihin, mutta hän korosti myös rahoitus- ja informaatio-ohjauksen (Vedung 1998) merkitystä.
Tien näyttämistä konkreetilla tasollakin tarvitaan. Paneelissa yritysmaailman edustaja nosti esiin upean osaamiskokonaisuuden kehittämisprosessista Stadin AO:n kanssa. Esimerkisssä kyse on ollut rekrytoivasta koulutuksesta, jossa yritys on ollut rakentamassa osaamisen kehittämisen polkua muun muassa työttömille työnhakijoilla, jotka ovat sitten hyvin työllistyneet samaiseen yritykseen. Näiden tarinoiden jakaminen on meillä POKOT-hankkeessa viimeisten kuukausien tärkeä tehtävämme.
Paneelin puheenvuoroista välittyikin ajatus siitä, että jatkuvan oppimisen tulevaisuus rakentuu työelämän ja koulutuksen luottamussuhteeseen osaamisesta, jota rakennetaan yhteistyöllä. Valtionohjaus on tarpeen, mutta konkretia ja vaikuttavuus osaamiseen syntyy ihmisten välillä.
Ammatillisten oppilaitosten kyvykkyyttä lisätään
POKOT-hankkeen tavoitteena on työelämälähtöisten osaamiskokonaisuuksien muotoilemiseen liittyvän pedagogisen kehittämisosaamisen tukeminen. Ammatilliset oppilaitokset ovat eri vaiheissa tämän tavoitteen näkökulmasta.
Osalla oppilaitoksista on historiaa panostuksesta aikuiskoulutukseen, mutta toisaalta Suomessa viime vuosikymmenellä toteutettu ammatillisen koulutuksen reformi yhtenäisti nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen toteutusmalleja (OKM 2017). Kun nyt valtionohjauksessa aikuisten ammatillisessa koulutuksessa halutaan vähentää toisen kokonaisen tutkinnon suorittajien määrää, on ammatilliset oppilaitokset jälleen hakemassa suuntaa.
Osaamiskokonaisuudet aikuiskoulutuksessa jatkuvan oppimisen muotona on selkeästi herättänyt ammatillisten oppilaitosten kiinnostuksen. Ammatilliset opettajakorkeakoulut POKOT-hankkeessa ovat vastanneet kutsuun, ja oppilaitosten kyvykkyyttä ja henkilöstön osaamista on tuettu mallintamalla hyviä käytänteitä, rakentamalla prosesseja oppimisen muotoiluun sekä vahvistamalla tulevaisuuden ennakointia.
POKOT – pienet osaamiskokonaisuudet jatkuvan oppimisen tukena -hanke kehittää ammatillisen koulutuksen ja opettajankoulutuksen valmiuksia tuottaa joustavia ja työelämälähtöisiä pieniä osaamiskokonaisuuksia. Hanke on Euroopan Unionin osarahoittama.

Lähteet
Euroopan unioni. 2022. Neuvoston suositus. Eurooppalaisesta lähestymistavasta pieniin osaamiskokonaisuuksiin elinikäisen oppimisen ja työllistyvyyden tukemiseksi. Haettu: 19.11.2026.
Kinnari, H. 2020. Elinikäinen oppiminen ihmistä määrittämässä: Genealoginen analyysi EU:n, OECD:n ja Unescon politiikasta. Kasvatusalan tutkimuksia 81. Suomen kasvatustieteellinen seura ry. Jyväskylä.
OKM. 2017. Uusi ammatillinen koulutus -infograafi. Haettu: 19.11.2026.
OKM. 2026. Osuvampaa aikuiskoulutusta: Ehdotuksia jatkuvan oppimisen kehittämiseksi ammatillisessa koulutuksessa. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2026:28. Opetus- ja kulttuuriministeriö.
Vedung, E.1997. Public Policy and Program Evaluation. Transaction.
Kuva: Shutterstock