Pro
Siirry sisältöön
Työelämä

Organisaatiokulttuurimuotoilu – voiko organisaation kulttuuria muotoilla?

Kirjoittajat:

Toni von Martens

lehtori
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Julkaistu : 19.11.2026

Organisaatiokulttuuri vaikuttaa siihen, miten ihmiset työskentelevät, tekevät päätöksiä ja suhtautuvat toisiinsa. Sillä tarkoitetaan organisaatiossa muodostuneita yhteisiä arvoja, oletuksia ja toimintatapoja, jotka ohjaavat ihmisten käyttäytymistä. Kulttuuri tulee näkyväksi esimerkiksi siinä, miten työyhteisössä käsitellään erimielisyyksiä, suhtaudutaan epäonnistumisiin ja annetaan tilaa erilaisille näkemyksille. Ratsula (2024) tarkastelee organisaatiokulttuuria erityisesti eettisen toiminnan näkökulmasta ja korostaa johtamisen sekä arjen toimintatapojen merkitystä.

Organisaatiokulttuuria pyritään usein muuttamaan johtamisen, arvojen määrittelyn ja strategisten tavoitteiden avulla. Kulttuuri ei kuitenkaan muutu käskemällä eikä johtoryhmän harjoittamalla tavoitetilan julistamisella. Muutos edellyttää ihmisten osallistumista ja arjen toimintatapojen uudistamista. Tästä syntyy kiinnostava kysymys: jos palveluita voidaan muotoilla ihmisten tarpeista lähtien, voisiko myös organisaatiokulttuuria kehittää samoilla periaatteilla? 

Palvelumuotoilusta organisaatiokulttuurimuotoiluun

Palvelumuotoilulla tarkoitetaan ihmislähtöistä ja osallistavaa kehittämistapaa, jossa palveluita suunnitellaan käyttäjien tarpeiden ja kokemusten perusteella. Menetelminä hyödynnetään esimerkiksi havainnointia, haastatteluja, yhteiskehittämistä ja erilaisten ratkaisujen kokeilemista (Tuulaniemi 2011; Koivisto ym. 2019). Keskeistä on, ettei toimivia ratkaisuja voida rakentaa pelkästään organisaation omien oletusten varaan.

Kulttuurimuotoilun parissa työskentelee jo asiantuntijoita, joten kyse ei ole täysin uudesta ajatuksesta. Tässä kirjoituksessa organisaatiokulttuurimuotoilulla tarkoitetaan palvelumuotoilun osallistavien menetelmien soveltamista organisaatiokulttuurin tietoiseen kehittämiseen. Työyhteisön jäsenet tunnistavat nykyisen kulttuurinsa piirteitä, määrittelevät yhdessä tavoiteltavia toimintatapoja ja kokeilevat niiden toteuttamista arjessa.

Organisaatiokulttuuri ei kuitenkaan ole palvelu, jonka lopputulos voidaan suunnitella valmiiksi. Muotoilun kohteena ovat erityisesti ne rakenteet, käytännöt ja vuorovaikutustilanteet, joissa kulttuuri muodostuu. Esimerkiksi työyhteisössä, jossa työntekijät eivät uskalla kyseenalaistaa päätöksiä, voidaan tarkastella kokouskäytäntöjä, palautteenantoa ja osallistumisen mahdollisuuksia. Näiden kehittäminen voi vahvistaa luottamusta, oikeudenmukaisuutta ja yhteistä oppimista.

Organisaatiokulttuurimuotoilu korkeakoulutuksessa

Haaga-Heliassa liiketalouden tutkinnon avainosaamiseen kuuluu Työyhteisöosaaminen-opintojakso, jossa käsitellään organisaatiokulttuuria. Tämä tarjoaa lähtökohdan organisaatiokulttuurin ymmärtämiselle, mutta miten opiskelijoille opetetaan valmiuksia sen tietoiseen muuttamiseen?

Haaga-Helian Yhteisön parhaaksi -oppaassa tarkastellaan yhteisöllisyyden, vuorovaikutuksen ja pedagogisen hyvinvoinnin kehittämistä korkeakouluyhteisössä (Aura & Mäki 2025). Opas tarjoaa näkökulmia siihen, miten työyhteisön toimintakäytäntöjä voidaan kehittää yhdessä. Organisaatiokulttuurimuotoilu voisi täydentää tätä ajattelua yhdistämällä kulttuurin ymmärtämisen ja palvelumuotoilun menetelmät.

Opiskelijat voisivat esimerkiksi tarkastella kuvitteellisen työyhteisön ongelmia, selvittää eri osapuolten kokemuksia ja suunnitella osallistavia ratkaisuja toimintatapojen muuttamiseen. Samalla opittaisiin arvioimaan, mitkä ongelmat ovat ratkaistavissa yksilöiden toiminnalla ja mitkä edellyttävät muutoksia johtamiseen tai organisaation rakenteisiin.

Kulttuurin tunnistamisesta sen muuttamiseen

Haaga-Helian missiona on tarjota avaimet parhaaseen osaamiseen. Tämän lupauksen näkökulmasta on perusteltua kysyä, millaiset valmiudet opiskelijoilla on tunnistaa ja kehittää organisaatiokulttuuria tulevissa työyhteisöissään. Tutkinnosta ja suuntautumisesta riippumatta jokainen opiskelija kohtaa työelämässä kulttuurin, joka vaikuttaa hänen mahdollisuuksiinsa oppia, osallistua ja onnistua.

Erityisen tärkeäksi kulttuuriosaaminen muodostuu tilanteissa, joissa työyhteisön kulttuuri on haitallinen. Opiskelijoiden olisi hyödyllistä oppia tunnistamaan esimerkiksi epäasiallista käyttäytymistä, vaikenemisen kulttuuria ja epäoikeudenmukaisia käytäntöjä. Samalla on ymmärrettävä, ettei yksittäinen työntekijä voi kantaa vastuuta koko organisaation kulttuurin muuttamisesta.

Organisaatiokulttuurimuotoilu tarjoaa kiinnostavan näkökulman sekä organisaatioiden kehittämiseen että korkeakouluopetukseen. Sen sijaan, että opiskelijat oppisivat vain tunnistamaan erilaisia organisaatiokulttuureja, he voisivat harjoitella myös niiden kehittämistä osallistavin menetelmin. Samalla työelämän asiantuntijoiden on aiheellista kysyä, tunnistavatko he itse riittävän hyvin oman organisaationsa kulttuurin ja mahdollisuutensa vaikuttaa siihen.

Organisaatiokulttuuria ei voida muotoilla valmiiksi, mutta sen muodostumiseen vaikuttavia käytäntöjä voidaan kehittää tietoisesti. Kulttuuri ei ole vain jotakin, johon työelämässä sopeudutaan, vaan myös jotakin, jonka kehittämiseen voidaan oppia osallistumaan.

Lähteet

Aura, P. & Mäki, K. (toim.) 2025. Yhteisön parhaaksi -opas. Pedagogisen hyvinvoinnin kehittäminen monipaikkaisessa korkeakouluyhteisössä. Haaga-Helia julkaisut 15/2025.

Koivisto, M., Säynäjäkangas, J. & Forsberg, S. 2019. Palvelumuotoilun bisneskirja. Alma Talent.

Ratsula, N. 2024. Oikein toimimisen kulttuuri: opas eettisesti kestävän liiketoiminnan johtamiseen. 2. uudistettu painos. Edita.

Tuulaniemi, J. 2011. Palvelumuotoilu. Talentum.

Kuva: Haaga-Helia