Pro
Siirry sisältöön
Palveluliiketoiminta

Tarinallistamisen päähenkilönä onkin asiakas

Kirjoittajat:

Sini Garam

ruokamatkailun lehtori
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Julkaistu : 16.11.2026

Tarinallistamisesta on tullut osa matkailu- ja ravitsemisalan palveluiden kehittämistä. Tarinoiden avulla pyritään rakentamaan elämyksiä, erottautumaan kilpailijoista sekä luomaan asiakkaille merkityksellisiä kokemuksia (Mossberg 2008). Käytännössä tarinallistaminen lähtee helposti yrityksen omasta näkökulmasta: historiasta, brändistä tai siitä, mitä yritys haluaa kertoa itsestään. Mutta entä, jos tarinallistamisen lähtökohdaksi otetaankin asiakkaan näkökulma?

Tätä kysymystä tarkastelimme Finnish Hotel of Tomorrow -hankkeessa yhdessä Solo Sokos Hotel Tornin kanssa. Hotellilla oli selkeä kehittämishaaste: se halusi tavoittaa uuden kohderyhmän, 20–30-vuotiaat nuoret aikuiset, ja pohtia, miten hotellin ravintola- ja baaripalvelut voisivat näyttäytyä heille kiinnostavina tarinallistamisen keinoin.

Hotellin lähes sadan vuoden historiaan mahtuu lukuisia tarinoita. Miten nämä tarinat voitaisiin tehdä kiinnostaviksi, eläviksi ja merkityksellisiksi uudelle kohderyhmälle?

Yritys antaa suunnan, asiakas määrittää merkityksen

Hyödynsimme asiakaslähtöistä tarinallistamista, jossa hyödynnetään palvelumuotoilun työkaluja. Sen lähtökohtana on, että yritys voi määrittää tarinan suunnan, mutta asiakkaat rakentavat sille merkityksen ja tunnistavat ne elementit, jotka tekevät tarinasta heille todellisen (Arpiainen, Garam, Oksanen-Alén, Pöyhönen & Särkkä 2023).

Asiakaslähtöinen tarinallistaminen käynnistyy palvelun ydinsanojen eli muutaman palvelua kuvaavan keskeisen sanan tunnistamisesta (Arpiainen ym. 2023). Yhteisessä työskentelyssä Hotel Torni tunnisti kolme ydinsanaa, joiden haluttiin ohjaavan hotellin tarinallistamista: klassikko, perinne ja tähtihetki. Seuraavaksi selvitettiin, mitä nämä käsitteet merkitsevät hotellin ja ravintolapalveluiden kontekstissa nuorille aikuisille.

Osallistujiksi valikoitui ryhmä Haaga-Helian ensimmäisen vuoden restonomiopiskelijoita, jotka edustivat hotellin tavoittelemaa nuorten aikuisten kohderyhmää. Ydinsanojen merkityksiä kerättiin ensin 14 opiskelijalta ja sen jälkeen ryhmälle järjestettiin kohdevierailu Hotel Torniin, ja yhdeksän osallistujaa osallistui lisäksi fokusryhmähaastatteluun.

Työn tavoitteena oli tunnistaa sekä tarinoihin liittyviä elementtejä ja merkityksiä että kohderyhmän palveluodotuksia, ostokäyttäytymistä ja hotellipalveluiden käyttöön liittyviä esteitä. Vaikka aineisto oli pieni eikä edusta kaikkia nuoria aikuisia, se tarjosi kehittämistyötä edistäviä havaintoja.

Tähtihetki syntyy ihmisistä

Hotellin näkökulmasta tähtihetki olisi voinut tarkoittaa korkeatasoista palvelua, luksusta tai näyttävää vintage-ympäristöä. Nuorten aikuisten vastauksissa tähtihetki yhdistyi ennen kaikkea läheisiin ihmisiin, yhdessä vietettyyn aikaan, yhteisiin juhliin, onnistumisten juhlistamiseen ja merkityksellisiin muistoihin.

Vaikka hetken arvo syntyi ihmisistä, ainutlaatuisen ympäristön koettiin vahvistavan kokemuksen erityisyyttä. Nuoret aikuiset kuvasivat tähtihetkeä tukevia tarinaelementtejä hyvin konkreettisesti: valkoiset liinat, kauluspaidat, kynttilät, kukat, laadukas palvelu sekä kulttuurin läsnäolo kirjojen, taiteen ja musiikin muodossa. Elegantin ympäristön koettiin nostavan hetken arvoa ja vahvistavan tunnetta siitä, että kyseessä on jotain arjesta poikkeavaa. Juuri tällaisiin tilanteisiin Hotel Tornin kaltainen historiallisesti arvokas ja elämyksellinen ympäristö koettiin sopivaksi.

Havainto on linjassa myös Mossbergin (2008) tutkimuksen kanssa. Mossbergin mukaan poikkeuksellisen elämyksen syntyminen edellyttää sekä nautintoon suuntautuvaa palvelukontekstia että sellaista palveluympäristöä, joka auttaa asiakkaan irtautumaan arjesta. Hotel Tornin tapauksessa kiinnostavaa oli, että kohderyhmä tunnisti juuri tällaisia elementtejä osaksi tähtihetkeä. Ympäristö vahvistaa kokemusta, mutta tähtihetken tekevät ihmiset.

Historia kiinnostaa, kun sen voi kokea ja jakaa

Nuoria aikuisia kiinnosti hotellin historia, erityisesti salakuljetustarinat, kummitusjutut, sota-ajan tapahtumat ja hotellissa vaikuttaneet henkilöt. Historia ei kiinnostanut vuosilukuina vaan tarinoina. Paikan päällä tarinaa ei haluttu lukea seinältä vaan kokea itse esimerkiksi elämyksellisten kierrosten, cocktail-koulujen ja muiden osallistavien palveluiden kautta. Monet tarinoista nähtiin suoraan sopiviksi kohderyhmän käyttämiin sosiaalisen median kanaviin, kuten TikTokiin, josta he muutenkin etsivät uusia palveluita ja elämyksiä.

Havainto on linjassa Moreiran, da Costan ja de Sousan (2025) ja Chronisin (2012) tutkimusten kanssa, joiden mukaan matkailijat eivät ole vain tarinoiden vastaanottajia vaan aktiivisia tarinanrakentajia. He muodostavat omia tulkintojaan yhdistelemällä paikan historiaa, ympäristöä, omia kokemuksiaan ja heille tarjottuja tarinaelementtejä.

Kuulunko minä sinne?

Palveluiden tarinallistamisen näkökulmasta yksi merkittävimmistä havainnoista liittyi osallistumisen kynnykseen. Moni koki Hotel Tornin kiinnostavaksi ja arvostetuksi paikaksi, mutta samalla hieman etäiseksi. Haastatteluissa toistuivat kommentit: Kuulunko minä sinne? Onko se liian hieno paikka? Uskaltaako sinne mennä? 

Lähtöoletuksemme oli, että hinta voisi estää nuoria aikuisia käyttämästä premium-palveluita. Tässä aineistossa merkittäväksi tekijäksi nousi sosiaalinen kynnys. Nuorempien asiakkaiden oli vaikea arvioida, ovatko he tervetulleita osaksi kokemusta. Tarinallistamisen näkökulmasta havainto on tärkeä. Jos asiakas ei koe kuuluvansa tarinaan, kiinnostavakaan historia tai laadukas palvelu eivät välttämättä riitä.

Moreiran ja muiden (2025) mukaan onnistunut tarina voi synnyttää kuuluvuuden tunnetta paikkaan ja yhteisöön. Hotel Tornin tapauksessa juuri tässä oli yksi keskeisistä haasteista, sillä nuorten aikuisten ei ollut vaikea nähdä hotellin kiinnostavuutta, mutta heidän oli vaikeampi nähdä itsensä osana sitä. Aineiston perusteella kuulumisen tunne vaikuttaa olevan edellytys sille, että tarina toimii.

Mitä yritykset voivat oppia?

Aineiston perusteella yrityksessä voisi harkita seuraavia asioita:

  • Aloita asiakkaasta, älä yrityksestä. Kysy kohderyhmältä, mitä kohteesi tarinan ydinsanat heille merkitsevät, ennen kuin rakennat tarinan.
  • Ajattele palvelua näyttämönä, jolla asiakkaan oma tarina, oma tähtihetki voi toteutua. 
  • Tee historiasta koettavaa ja jaettavaa. Esimerkkejä ovat elämykselliset kierrokset, cocktail-koulut ja lyhyet tarinat sosiaalisessa mediassa.
  • Madalla kynnystä. Viesti selvästi, että nuoretkin asiakkaat ovat tervetulleita. Tässä aineistossa kynnys oli sosiaalinen, ei hintaan liittyvä.

Tarinallistamisen tärkein kysymys ei ehkä ole, mitä yritys haluaa kertoa itsestään. Olennaisempaa on pohtia, millaisen tarinan asiakas kertoo itselleen ja läheisilleen kokemuksen aikana. Tarinan ytimestä löytyivät lopulta ihmiset, eivät rakennus, palvelu tai brändi.

Hotel Tornin tapauksessa keskeinen oivallus oli yksinkertainen: asiakas ei saa eikä halua jäädä tarinan ulkopuoliseksi tarkkailijaksi. Parhaimmillaan hän ei tule kuulemaan hotellin tarinaa. Hän rakentaa siellä omaansa.

Kirjoitus on osa Finnish Hotel Of Tomorrow FHOT 2.0 -hanketta, jossa kehitetään ja innovoidaan tulevaisuuden hotellia. Uusilla ja testatuilla palvelukonsepteilla sekä kiinteistöteknologisilla ratkaisuilla tuemme majoitus- ja rakennusalan liiketoimintaa. Hanketta rahoittaa Uudenmaan liitto ja Euroopan Unioni (Euroopan aluekehitysrahasto EAKR).

Lähteet

Arpiainen, I., Garam, S., Oksanen-Alén, T., Pöyhönen, M. & Särkkä, H. 2023. Tartu tarinaasi. Asiakaspolun tarinallistamisen käsikirja. Haaga-Helian julkaisut 21/2023. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Helsinki.

Chronis, A. 2012. Tourists as story-builders: Narrative construction at a heritage museum. Journal of Travel & Tourism Marketing, 29, 5, s. 444–459.

Moreira, A. C., da Costa, R. A. & de Sousa, M. J. N. 2025. Is a good story enough? A critical analysis of storyteller roles in tourism. Journal of Hospitality & Tourism Research, 49, 4, s. 688–704.

Mossberg, L. 2008. Extraordinary experiences through storytelling. Scandinavian Journal of Hospitality and Tourism, 8, 3, s. 195–210.

Kirjoittaja on käyttänyt tekoälyä avukseen taustatiedon etsimiseen, otsikointiin, oikolukuun ja tekstin tiivistämiseen.

Kuva: Haaga-Helia