Ravintolan arjessa on tilanteita, joissa toimintaa voisi tehdä sujuvamminkin. Tieto ei kulje, työvaiheissa on turhaa odottamista, vastuut ovat epäselviä tai henkilöstön ajatukset eivät päädy käytäntöön. Kehittämistarpeiden tunnistaminen ei usein olekaan vaikeinta. Haasteena on, miten havainnosta edetään yhdessä suunniteltuun kokeiluun ja edelleen pysyväksi toimintatavaksi.
Menestysresepti-hankkeessa tähän kysymykseen on etsitty vastauksia noin 40 pilottiyrityksen ja viiden restonomeja kouluttavan ammattikorkeakoulun kesken. Ravintolayritykset ovat kartoittaneet omia kehittämistarpeitaan ja toteuttaneet yrityskohtaisia kokeiluja. Yhteisenä tavoitteena on ollut työn sujuvuuden, tehokkuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen. Hankkeessa työskennelleet restonomikouluttajat ovat tukeneet ja ohjanneet yrityksiä kokeilujen eri vaiheissa.
Aiemmissa Menestysresepti-hankkeen julkaisuissa olemme tarkastelleet muun muassa osallistavaa organisaatiokulttuuria, psykologista turvallisuutta ja sujuvuuden merkitystä ravintola-alalla. Hankkeen edetessä kysymys on siirtynyt yhä vahvemmin siihen, miten nämä ajatukset viedään käytäntöön ravintolan arjessa.
Yrityskohtaisista kokeiluista opittiin kehittämisestä
Pilottiyritysten kokeiluissa ratkaistiin monenlaisia arkisia haasteita. Esimerkiksi yhdessä yrityksessä tarkasteltiin kahden ravintolan välistä tiedonkulkua. Toimintaa kartoitettiin yhdessä, kehittämiskohde tarkentui ja ratkaisuvaihtoehtoja pohdittiin ravintolahenkilöstön kanssa. Kokeiluksi valittiin kevyt ja ketterä Padlet-pohjainen ratkaisu, joka ei kuluta yrityksen kukkaroa ja jota on helppo kehittää itse. Vastuista sovittiin, Padlet-pohjaista kokeiltiin ja lopuksi arvioitiin onnistumista.
Yksittäisen yrityksen näkökulmasta kokeilun tuloksena syntyi ratkaisu omaan tarpeeseen. Hankkeen näkökulmasta kiinnostavaa oli kuitenkin se, mitä itse kehittämisprosessista voitiin oppia.
Kokeilujen myötä alkoi hahmottua vaiheita, jotka toistuivat moninaisista kehittämiskohteista huolimatta. Ensin tarvitaan yhteinen ymmärrys siitä, miksi jotakin halutaan muuttaa ja millainen nykytilanne on. Sen jälkeen kehittämiskohdetta tarkennetaan, etsitään sopivia keinoja, sovitaan toteutuksesta ja kokeillaan. Tarvitaan pysähtymistä sen äärelle, miten työ etenee, ja lopuksi arviointia siitä, mitä saatiin aikaan ja mitä opittiin.
Hankkeessa syntyi samalla runsaasti materiaaleja ja käytännön työkaluja, kuten työpajatarjotin, eettinen arviointityökalu, muutosagenttivalmennus, koulutuksia, videoita ja ravintola-alan tuottavuus- ja työhyvinvointiloikan tiekartta.
Oleellinen kysymys olikin: miten yritys löytää näistä oikean avun juuri siihen vaiheeseen, jossa oma kehittäminen on menossa?
OSKU ohjaa kehittämistä vaihe vaiheelta
Tähän tarpeeseen rakensimme OSKUn (Osallistava Kehittäminen Uudeksi toimintatavaksi). OSKU on ThingLink-alustalle rakennettu interaktiivinen työkalu työpaikan osallistavaan kehittämiseen. Se kokoaa hankkeessa syntyneet kokemukset, materiaalit ja työkalut yhdeksi eteneväksi kokonaisuudeksi.
OSKU ohjaa kehittämistä seitsemän askeleen kautta: Aloita – Hahmota – Tarkenna – Valitse keinot – Aikatauluta – Tee välitsekki – Arvioi. Jokaisessa vaiheessa käyttäjä pysähtyy kyseisen vaiheen kannalta olennaisten kysymysten äärelle ja pääsee tarvittaessa sopivien työkalujen ja materiaalien pariin.
OSKUn lähtökohta on tarkoituksella yksinkertainen. OSKU ei kerro, mitä ravintolatyöyhteisössä pitää kehittää vaan se auttaa siinä, miten kehitetään yhdessä. Yrityksen arki ja henkilöstön kokemukset määrittävät kehittämiskohteen.
Osallistaminen ei kuitenkaan synny pelkästään siitä, että henkilöstö kutsutaan mukaan työpajaan ideoimaan. Kehittämisessä tarvitaan ympäristöä, jossa voidaan nostaa esiin ongelmia, esittää keskeneräisiä ajatuksia, olla eri mieltä, kokeilla uutta ja kertoa avoimesti myös siitä, jos jokin ei toimi. Siksi on tärkeää, että psykologinen turvallisuus kulkee OSKUssa koko kehittämisprosessin läpi.
OSKUn seitsemässä vaiheissa pysähdytäänkin pohtimaan esimerkiksi seuraavia teemoja:
- Onhan kaikkien mielipiteet huomioitu?
- Ovatko kaikki saaneet mahdollisuuden osallistua?
- Uskalletaanko eriävät näkemykset tuoda esiin?
- Voidaanko epäonnistumisista puhua ja oppia ilman syyllisten etsimistä?
Näin psykologinen turvallisuus tukee aitoa osallistumista koko kehittämisen ajan.
Pilottiyritykset raivasivat polun seuraaville kehittäjille
OSKUn tärkein ajatus liittynee silti siihen, mitä hankkeesta jää jäljelle. Pilottiyritykset lähtivät kehittämään toimintaansa ilman valmista OSKU-mallia. Niiden kokeiluista saatujen kokemusten avulla olemme voineet rakentaa seuraaville yrityksille selkeämmän polun ja koota kehittämisen tueksi jo testattuja keinoja.
Tavoitteena ei ole monistaa pilottiyritysten ratkaisuja muihin ravintoloihin. Jokaisen yrityksen on edelleen tunnistettava oma tarpeensa ja löydettävä siihen sopiva ratkaisu. Sen sijaan kaikkea kehittämiseen liittyvää ei tarvitse keksiä uudelleen.
Pilottiyritykset raivasivat polun. OSKU auttaa seuraavia kulkemaan sen omasta tarpeestaan lähtien ja yhdessä henkilöstön kanssa.
Kun osallistavasta kehittämisestä tulee yksittäisen hankkeen tai kokeilun sijaan tapa toimia, myös sujuvuuden, tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kehittäminen voi jatkua hankkeen päättymisen jälkeen.
Haaga‑Helia osallistuu Euroopan unionin osarahoittamaan (ESR) yhteistyöhankkeeseen Menestysresepti – työn sujuvoittaminen, tuottavuus ja työhyvinvointi ravintola-alalla (11/2024–10/2026). Hankkeen tavoite on parantaa ravintola-alan pk-yritysten tuottavuutta, työn sujuvuutta ja työhyvinvointia hyödyntämällä eettisesti kestäviä teknologiaratkaisuja ja inklusiivisia toimintatapoja sekä edistämällä henkilökunnan aktiivista osallisuutta. Haaga‑Helia vastaa hankkeessa organisaatiokulttuurin osallisuutta vahvistavan toimintamallin juurruttamisesta.

Kirjoittajat ovat käyttäneet tekoälyä avukseen tekstin oikolukuun.
Kuva: Haaga-Helia