Kun Copilot vaikeni – mitä tekoälytön työpäivä opettaa asiantuntijuudesta?

Tekoälystä on tullut monelle asiantuntijalle yhtä arkinen työväline kuin sähköpostista tai hakukoneista. Sen vaikutusta omaan työskentelyyn ei kuitenkaan välttämättä huomaa ennen kuin se puuttuu.

Eräänä syyskuisena aamuna Haaga-Helian henkilöstölle tarjoama Microsoft Copilot -tekoälysovellus ei avautunut, vaan ilmoitti jatkuvasti virhetilaa. Tilanne oli yllättävä, sillä olen käyttänyt tekoälyä asiantuntijatyöni tukena päivittäin kuluneiden kolmen vuoden aikana. Olen kokenut sen tärkeäksi työkaluksi ja luontevaksi osaksi työarkea.

Sen sijaan että olisin selvittänyt asiaa tai ottanut yhteyttä IT-tukeen, päätin hetken mielijohteesta kokeilla, kuinka työpäiväni sujuu ilman tekoälyä.

Mitä päivä ilman tekoälyä paljasti?

Kokeilu oli mielenkiintoinen, sillä se havahdutti sekä palautti jalkani tukevasti maanpinnalle tekoälyn käytön suhteen. Olin aiemmin pohtinut, että vaikka tekoäly tehostaa työn tekemistä, se voi myös vähentää tarvetta pohtia, kokeilla ja työstää ratkaisuja itse. Merkittävimpiä huomioita olivat esimerkiksi, kuinka kansainväliseltä hankekumppanilta tulleeseen sähköpostiviestiin vastaamisessa meni viiden minuutin sijaan viisitoista, kun pohdin englannin kielioppia, lauserakennetta sekä kohteliasta sävyä. Myös hankekokouksen alkuun suunniteltu ice breaker -orientaatiokysymys tunnelman keventämiseksi jäi kokonaan keksimättä sekä muistio edellisen päivän Teams-kokouksesta transkription pohjalta jäi kesken, kun lounasaika kolkutteli jo ovella.

Päivän päätteeksi olin tavallista väsyneempi, sillä moni tehtävä vaati enemmän aikaa ja tietoista ajattelua kuin olin tottunut. Huomasin myös, kuinka työtehtäviin, joista aiemmin olin suoriutunut tekoälyn avustuksella tunnissa, kului koko aamupäivä. Erityisesti kielitaito, kirjoittaminen, ideointi ja tiedon jäsentäminen nousivat uudella tavalla näkyviin, sillä vasta tekoälyn poissaolo teki näkyväksi, kuinka syvälle tekoäly oli jo integroitunut omaan työarkeeni. Sen avulla havaitsin, kuinka paljon olin tottunut käyttämään tekoälyä tekstien rakenteen sujuvoittamiseen, uusien ideoiden sparraamiseen sekä kokousaineistojen tiivistämiseen.

Tämä opetti, ettei tekoälyn vaikutusta omaan työskentelyyn välttämättä huomaa arjessa. Vaikka tekoäly voi vapauttaa ajattelun resursseja muihin tehtäviin, siihen tukeutuminen voi vähentää syvällistä ja reflektoivaa ajattelua sekä taitojen aktiivista käyttöä (Gerlich 2025). Ammatillisen osaamisen rapautuminen voi olla salakavalaa: tekoälyn tuki voi vähentää omien taitojen käyttöä ilman, että asiantuntija itse tunnistaa muutosta (Kärki 2026). Juuri siksi tekoälyn hyödyntämisen rinnalla tarvitaan myös tietoista oman ajattelun harjoittamista.

Asiantuntijan uusi rooli tekoälyaikana

Kärjen (2026) mukaan ammattiyhteisöjen olisi tärkeää tunnistaa ne ydintaidot, jotka halutaan säilyttää ihmisten hallussa myös tekoälyn aikakaudella. Jos esimerkiksi viestintä, ideointi, tiedon jäsentäminen ja tekstien tuottaminen tapahtuvat yhä useammin tekoälyn tukemana, voivat näihin liittyvät taidot jäädä vähemmälle harjoitukselle. Riskinä ei välttämättä ole osaamisen katoaminen, vaan sen vähittäinen passivoituminen. Erityisen alttiita passivoitumiselle ovat taidot, joita tekoäly tukee tehokkaasti. Kirjoittaminen, ideointi ja tiedon jäsentäminen eivät ole vain työn tuotoksia, vaan myös keskeisiä ajattelun välineitä.

Tekoäly on tehokas työkalu, jonka eettinen käyttäminen edellyttää harkintaa ja tekoälylukutaitoa. Tekoälyn tuottamat vastaukset voivat vaikuttaa vakuuttavilta, mutta ne voivat sisältää puutteita, virheellisiä oletuksia tai asiayhteydestään irrallisia tulkintoja. Siksi asiantuntijan on arvioitava niiden luotettavuutta ja soveltuvuutta kriittisesti. (Qvick 2025.) Tekoäly tukee asiantuntijaa parhaimmillaan silloin, kun se ei korvaa ajattelua (Asikainen 2026).

Kyse ei kuitenkaan ole tekoälyn käytön vähentämisestä tai siitä luopumisesta. Pikemminkin haasteena on löytää tasapaino tekoälyn tarjoaman tehokkuuden ja oman osaamisen aktiivisen hyödyntämisen välille. Gerlich (2025) korostaa, että tekoälyn hyötyjen rinnalla on huolehdittava kriittisen ajattelun ja analyyttisen päättelyn taitojen säilymisestä. Asiantuntija voi ylläpitää kriittistä ajatteluaan ja tekoälylukutaitoaan arvioimalla tietoa, lukemalla analyyttisesti sekä tarkastelemalla tekoälyn vastausten lähteitä, oletuksia ja vaihtoehtoisia näkökulmia (Asikainen 2026). Tasapainon löytäminen ei vaadi suuria muutoksia työarjessa. Pienilläkin tietoisilla valinnoilla voi ylläpitää omaa ajattelua ja samalla hyödyntää tekoälyn tarjoamia mahdollisuuksia.

Vinkkejä ajattelun harjoittamiseen tekoälyaikana

Tahaton tekoälypaasto ei saanut minua luopumaan tekoälystä. Sen sijaan se sai pohtimaan, miten sitä voisi hyödyntää jatkossa entistä tarkoituksenmukaisemmin. Kokeilun jälkeen olen pysähtynyt useammin pohtimaan, tarvitsenko tekoälyä tähän tehtävään juuri nyt vai voisinko tehdä sen itse. Päätökseen vaikuttavat tietysti sekä työtehtävän luonne että kyseisen päivän aikataulu.

Useimmiten hyödynnän edelleen tekoälyä, sillä moniroolisessa asiantuntijatyössä on usein monta rautaa tulessa eikä aikaa tehtäviin ole rajattomasti. Olen kuitenkin pyrkinyt lisäämään tekoälytöntä työskentelyä ja kokemusteni pohjalta kokosin kolme vinkkiä oman ajattelun ylläpitämiseen ja harjoittamiseen tekoälyaikana:

• Pohdi ensin itse. Valitse tietoisesti, milloin hyödynnät tekoälyä ja milloin annat itsellesi mahdollisuuden pohtia ja ratkaista asioita omin voimin.
• Harjoita osaamistasi aktiivisesti. Tunnista työsi ydintaidot, ja tee niitä säännöllisesti myös ilman tekoälyn tukea.
• Kysy ja kyseenalaista. Älä tyydy valmiisiin vastauksiin. Kysy miksi, miten ja mitä jos. Uteliaisuus ja terve epäily auttavat syventämään ymmärrystä, tunnistamaan oletuksia ja löytämään uusia näkökulmia.

Vaikka tekoäly tarjoaa yhä enemmän tukea asiantuntijatyöhön, se ei poista tarvetta ajatella, arvioida ja tehdä päätöksiä itse. Kokeilun tärkein oppi ei ollut tekoälyn puuttuminen, vaan sen näkymätön läsnäolo omassa työarjessani. Kun annamme tilaa omalle ajattelullemme ja tarkastelemme tekoälyn tuottamia vastauksia kriittisesti, se voi parhaimmillaan vahvistaa asiantuntijuuttamme. Tekoälyn tärkein tehtävä ei ehkä ole ajatella puolestamme, vaan auttaa meitä ajattelemaan paremmin ja vapauttaa aikaa siihen, missä ihmistä edelleen eniten tarvitaan.

Kuva: Haaga-Helia