Veneily muuttuu, mutta sen ydin säilyy

Kesäkuussa 2026 järjestetyt Naantalin venemessut keräsivät jälleen veneilykansan yhteen. Messuilla tehty kävijätutkimus (n=207) ja veneilijöiden haastattelut kertovat, että veneily on monelle kokonaisvaltainen elämäntapa, jonka keskiössä ovat luonto ja rentoutuminen. Vaikka osa käyttää venettä vain kevyemmin mökkimatkoihin, harrastajia puhuttavat nousseet kustannukset, veneiden koon kasvu sekä kaipuu takaisin saariston rauhaan.

Boating Finland -hankkeen tekemissä osatutkimuksissa keskityttiin selvittämään veneilijöiden motiiveja, kiinnostusta veneilyn ja matkailun yhdistelmäpalveluihin sekä venekauden suunnitelmia. Tavoitteena oli tarkastella, miten veneilyn ja matkailun yhteisiä palveluja, asiakaspolkuja ja yritysyhteistyötä voidaan kehittää.

Vene on liikkuva kesämökki ja vapauden symboli

Monille kävijöille vene on paljon enemmän kuin pelkkä kulkuväline. Venettä verrataan liikkuvaksi kesämökiksi, jossa vietetään kaikki liikenevä vapaa-aika. Messuilla haastatellut purjehtijat kertoivat asuvansa veneessään kesäisin niin paljon kuin mahdollista. Erityisesti pursiseurojen ja Merikarhujen omat satamat saunoineen houkuttelevat viipymään saaristossa pitkiä aikoja.

Tutkimuksen mukaan ylivoimaisesti tärkeimmät syyt veneilyyn ovat luonto, maisemat ja rentoutuminen, joita painotti yli puolet vastaajista. Toisille veneily taas on välttämättömyys eli keino päästä saariston mökille tai tapa tehdä päiväretkiä ja piknikkejä lähisaaristoon. Myös puhtaan veden äärellä olo ja täydellinen vapaus nimettiin veneilyn ytimeksi sekä yhdessäolo perheen tai ystävien kanssa. Tulokset ovat linjassa myös aiemman valtakunnallisen veneilytutkimuksen kanssa (Traficom 2024), jonka mukaan veneily liittyy vahvasti vapaa-ajan viettoon, matkailuun ja luonnossa liikkumiseen.

Vaikka into vesille on vahva, tutkimus paljasti veneilyä rajoittaviakin tekijöitä. Ajanpuute ja ikääntyminen mainittiin syiksi siihen, että vesillä ehditään ja pystytään liikkumaan vähemmän. Suurin yksittäinen rajoittava tekijä oli kuitenkin nousseet kustannukset, jonka mainitsi yli puolet vastaajista. Tämä tukee aiempien tutkimusten löydöksiä siitä, että matalan kynnyksen, selkeästi hinnoiteltujen ja helposti ostettavien palvelujen kehittämiseen tulisi aidosti panostaa.

Suosikkikohteista haetaan rauhaa ja elämyksiä

Suomen ulkosaaristo sai messukävijöiltä varauksettomia kehuja. Kokeneet veneilijät paljastivat suosikkipaikkojaan, joissa yhdistyvät luonnonrauha ja ainutlaatuinen tunnelma. Jurmo tunnetaan upeista kävelyreiteistään ja itään päin kapeaksi hiekkasärkäksi muuttuvasta muodostaan. Björkön saari on hurmannut kävijänsä erityisellä sisäjärvellään, korkeilla kallioillaan ja vaihtelevalla luonnollaan. Birsskär tarjoaa puolestaan luonnonsataman tuntua, mutta sisältää mukavuuksia. Lisäksi veneilijät mainitsivat Örön sekä Hästön monipuolisina ja aitoina kohteina, joihin kannattaa tutustua.

Veneilyyn ja vesillä liikkumiseen liittyvistä palveluista tärkeimmiksi nousivat kahvila- ja ravintolapalvelut, sauna-, peseytymis- ja hyvinvointipalvelut, vierassatamapalvelut kokonaisuutena sekä polttoaineen tankkauspalvelut. Tuloksista voi nähdä, että satama- ja vesillä liikkumisen palvelukokemus rakentuu käytännöllisistä veneilypalveluista ja viihtymistä tukevista oheispalveluista.

Mielenkiintoisena havaintona nousi esiin hakeutuminen niin kutsutuille ’keltaisille vesille’ eli matalille ja karikkoisille alueille. Monet kokeneet veneilijät nauttivat näistä alueista, koska kokemattomammat väistävät niitä karikon pelossa. Suomalainen veneilijä on tottunut haastaviin vesistöihimme, ja hakee paikkoja, joissa saa olla rauhassa jopa sesonkiaikana.

Talkoohengestä teknologiaan

Vaikka saaristo itsessään on yhtä kaunis kuin ennenkin, monet pitkään veneilleet kokevat veneilykulttuurin muuttuneen. Ennen veneet olivat pienempiä ja puuveneaikana asioita tehtiin enemmän talkoilla. Kesäiltoja vietettiin yhdessä kallioilla istuen.

Haastateltavat kokivat veneiden koon kasvaneen aiempiin vuosikymmeniin verrattuna ja ennen suurena pidetty vene on nykysatamissa enintään keskikokoinen. Haastatteluissa pohdittiin, onko veneilystä tullut osittain ’näyttämistä’, jossa naapurin vaihtaessa isompaan veneeseen on itsekin tehtävä samoin. Samalla ihmisten koetaan vetäytyvän omiin veneisiinsä älylaitteiden ja mukavuuksien pariin, jolloin sosiaalinen kanssakäyminen muiden veneilijöiden kanssa vähenee.

Teknologia on muuttanut myös navigointia, sillä esimerkiksi plotterit ovat helpottaneet liikkumista. Haastateltavat pohtivat, vastaavatko veneilijöiden taidot aina käytössä olevan kaluston vaatimuksia. Samansuuntaista huolta ovat ilmaisseet myös veneilyturvallisuudesta vastaavat viranomaiset (Rajavartiolaitos 4.2.2026) nostamalla esiin lisääntyneen kokemuksen puutteen ja sääntöjen heikon tuntemuksen.

Veneilyn vetovoima säilyy

Naantalin venemessujen kävijätutkimus ja veneilijöiden haastattelut osoittavat, että veneily elää ajassa ja muuttuu muun yhteiskunnan mukana. Veneet ovat aiempaa monipuolisempia, teknologia helpottaa liikkumista vesillä ja monipuolisia palveluita odotetaan satamissa. Samalla veneilyyn liittyy huolta kasvavista kustannuksista, turvallisuusosaamisesta ja yhteisöllisyyden vähenemisestä.

Muutoksista huolimatta veneilyn tärkeimmät vetovoimatekijät ovat säilyneet samoina: luonnonläheisyys, vapauden tunne, maisemat ja mahdollisuus irrottautua arjesta. Vesille lähdetään edelleen ennen kaikkea kokemaan saariston rauhaa, viettämään aikaa läheisten kanssa ja nauttimaan ympäristöstä, joka tekee suomalaisesta veneilykulttuurista ainutlaatuisen.

Kuva: Boating Finland / Jussi Evinsalo