EU-urien kiinnostus kasvaa – korkeakouluilla on tärkeä rooli kehityksen vahvistamisessa

Kesäkuussa 2026 osallistuin valtioneuvostossa järjestettyyn EU-rekrytointien kansallisen yhteistyöverkoston tapaamiseen. Tilaisuudessa tarkasteltiin vuosina 2023–2025 tehtyä työtä suomalaisten EU-urien edistämiseksi ja keskusteltiin siitä, mitä seuraavaksi pitäisi tehdä.

Tilaisuus vahvisti ajatusta siitä, että korkeakouluilla on tärkeä tehtävä suomalaisten EU-urien edistämisessä. Opiskelijoiden kiinnostusta kansainvälisiin tehtäviin tulisi lisätä ja EU-uria tuoda nykyistä vahvemmin esiin yhtenä mahdollisena uravaihtoehtona. Opiskelijoille olisi tärkeää tehdä näkyväksi, millaisia työ- ja uramahdollisuuksia EU tarjoaa ja miten niihin voi käytännössä hakeutua.

EU-rekrytoinneissa näkyy myönteinen käänne

Suomalaisten vähäinen määrä EU-toimielimissä on ollut haasteena jo pitkään. EU-jäsenyyden alkuvuosina rekrytoituja suomalaisia on jäämässä eläkkeelle. Lisäksi suomalaisia on vähän erityisesti uran alkuvaiheen asiantuntijatehtävissä. Uusia suomalaisia osaajia tarvitaan siis EU-tehtäviin tulevina vuosina.

Viime vuosina on kuitenkin nähty myönteistä kehitystä. Vuonna 2025 suomalaiset menestyivät EU virkakilpailuissa selvästi aiempaa paremmin. Kilpailujen läpäisseiden suomalaisten määrä kasvoi moninkertaiseksi. Myös kiinnostus kilpailuihin valmistaviin valmennuksiin on lisääntynyt. (Hakala & Hulkko 2026.)

Tulosten taustalla on useita toimia. Suomessa on viime vuosina lisätty EU-urista viestimistä, järjestetty uratilaisuuksia ja kilpailuvalmennuksia sekä vahvistettu eri toimijoiden välistä yhteistyötä. EU-urista on kerrottu korkeakouluissa, uramessuilla ja tapahtumissa. Lisäksi valmennuksia on suunnattu erilaisille EU-tehtäviin hakeville kohderyhmille. Vuonna 2025 valtioneuvoston kanslia oli järjestäjänä tai mukana noin 40 EU-uratilaisuudessa, jotka tavoittivat yhteensä noin 2 000 osallistujaa. (Hakala & Hulkko 2026.)

Korkeakoulu voi tehdä EU-urasta näkyvän vaihtoehdon

Korkeakoulujen näkökulmasta opiskelijat ovat tärkeä kohderyhmä, kun Suomeen halutaan tulevaisuudessa enemmän EU-osaajia. Korkeakouluilla on hyvät mahdollisuudet lisätä opiskelijoiden tietoa EU-urista ja kannustaa heitä hakeutumaan esimerkiksi EU-harjoitteluihin jo opintojen aikana. Tämä on tärkeää, sillä aikaisempi kokemus EU-tehtävistä näyttää lisäävän kiinnostusta hakeutua myöhemmin EU-uralle (Hakala & Hulkko 2026).

Tämä ajatus on ollut myös Haaga-Helian Polku EU-uralle -hankkeen lähtökohtana. Helia-säätiön rahoittamassa hankkeessa on pyritty lisäämään opiskelijoiden ja ammattilaisten kiinnostusta ja valmiuksia hakeutua EU-tehtäviin. Aikaisemmassa kirjoituksessani Koulutuspolulta EU-hallinnon ammattilaiseksi käsittelin keväällä 2025 käynnistyneeseen 30 opintopisteen Polku EU-uralle -osaajakokonaisuuden kehittämisen taustoihin.

Polku EU-uralle kokonaisuudessa opiskelija voi tutustua EU:n toimintaan ja uramahdollisuuksiin sekä kehittää esimerkiksi kansainvälisessä ympäristössä toimimiseen, verkostoitumiseen, viestintään ja kulttuurien väliseen yhteistyöhön liittyvää osaamistaan.

Seuraava askel hankkeessa on ollut yhteistyön laajentaminen. Syksystä 2026 lähtien osaajakokonaisuuden opintojaksoille on varattu opiskelijapaikkoja myös Novian ja Vaasan ammattikorkeakoulun opiskelijoille.

Verkostoyhteistyö vahvistaa kehittämistyötä

Polku EU-uralle -hankkeen ja koulutuksen esittely kansallisessa EU-rekrytointien yhteistyöverkostossa herätti kiinnostusta ja keskustelua. Osallistujat kysyivät koulutuksen sisällöstä ja toteutuksesta. Osaajakoulutuksen kaltaista kokonaisuutta pidettiin tervetulleena. Keskusteluissa nousi esiin, että moni olisi itse ollut kiinnostunut vastaavanlaisesta koulutuksesta opiskeluaikanaan tai uransa alkuvaiheessa.

Hankkeen kannalta tilaisuus oli tärkeä verkostoitumisen näkökulmasta. Loimme uusia kontakteja EU-rekrytointien parissa työskenteleviin asiantuntijoihin ja pääsimme vaihtamaan ajatuksia koulutuksen sisällöistä ja kehittämisestä. Verkostoituminen johti myös konkreettiseen yhteistyöhön. Uusien kontaktien kautta saamme asiantuntijavierailijoita tuleville EU opintojaksoille. Näin opiskelijat pääsevät kuulemaan EU-tehtävistä ja erilaisista urapoluista suoraan alan asiantuntijoilta.

Tilaisuudessa kuultu vahvisti käsitystämme siitä, että Polku EU-uralle -hankkeessa on tartuttu ajankohtaiseen tarpeeseen. Kansallisissa EU-rekrytointien edistämistoimissa korostuvat samat asiat, joita olemme pitäneet hankkeessa tärkeinä: tietoisuuden lisääminen, käytännön valmiuksien vahvistaminen ja opiskelijoiden rohkaiseminen EU-uralle.

Ammattikorkeakouluista osaajia EU-tehtäviin

Ammattikorkeakouluissa opiskellaan monille EU-urille soveltuvia tutkintoja. Esimerkiksi liiketalouden, tietojenkäsittelyn ja viestinnän osaajille on tarjolla erilaisia tehtäviä. EU-ura ei siis ole vain tietyn koulutustaustan omaavien mahdollisuus.

Ammattikorkeakouluissa olisi tärkeää tuoda näitä mahdollisuuksia nykyistä paremmin opiskelijoiden tietoon. Myös opettajilla on tässä tärkeä rooli. EU-uria voidaan nostaa esiin osana opetusta ja uraohjausta, opiskelijoille voidaan kertoa harjoittelu- ja työmahdollisuuksista ja opintojaksoille voidaan kutsua EU-tehtävissä työskenteleviä asiantuntijoita. Samalla opiskelijoita voidaan auttaa tunnistamaan, miten heidän oma osaamisensa soveltuu erilaisiin EU-tehtäviin.

EU-uran ei tarvitse olla opiskelijan mielessä valmiiksi. Jos mahdollisuuksia ei tunneta, niitä ei myöskään osata tavoitella. Tässä ammattikorkeakoulut ja opettajat voivat tehdä paljon.

Kuva: Haaga-Helia