Miten luonto luo arvoa yritystapahtumiin? Tähän kysymykseen halusimme löytää uudenlaisia ratkaisuja Nuuksion alueen palvelujen tarjoajien kanssa. Yritysasiakkaiden tarpeista on perinteisesti vähemmän tietoa kuin kuluttaja-asiakkaista, joten Haaga-Helian tutkimustiimi päätti ensimmäiseksi kerätä todellista ymmärrystä yritysasiakkaiden tarpeista. Näin varmistimme, että kehittämistyö kohdistuu oikeaan haasteeseen ja tuottaa ratkaisuja, jotka todella auttavat asiakkaita heidän arjessaan.
Tutkimus toteutettiin Haaga-Helian InnoSprint-hankkeessa haastattelemalla kahdeksaa erityyppistä tapahtumajärjestäjää, tekemällä havainnointia ja osallistamalla sidosryhmiä. Tavoite oli ymmärtää, millaista arvoa Luontokeskus Haltia ja Nuuksio Lakeland-verkoston toimijat voivat tarjota yrityksille ja miten luonto voidaan tuotteistaa osaksi palveluita.
Haastatteluaineistosta nousi esille kiinnostavia ja hyödyllisiä näkökulmia yritysten tarpeesta ja motivaatiosta järjestää tapahtumia omien tilojensa ulkopuolella. Tätä ymmärrystä yritysasiakkaiden tarpeista hyödynnettiin Nuuksion toimijoille järjestetyssä yhteiskehittämisen työpajassa.
Tapahtumakokemuksen ytimessä tunne ja ensikohtaaminen
Tapahtumakokemuksen ydin syntyy tunteesta, ja ensikohtaaminen määrittää pitkälti koko kokemuksen. Tämä teema resonoi jokaisen tapahtumakävijän kanssa, sillä se käsittelee inhimillistä kokemusta.
Tapahtumakokemuksen aitous on tärkeä osatekijä yrityksen brandiin liitettävästä tunteesta (Fontanot et al. 2026). Erilaisilla rituaaleilla voidaan luoda hyvät olosuhteet positiiviselle ensikohtaamiselle, esimerkiksi lämpimällä vastaanotolla, selkeällä opastuksella, ja järjestelmällisellä aloituksella. Nämä myös auttavat osallistujaa asettumaan oikeaan mielentilaan. Onnistunut tapahtuma on yrityksen käyntikortti, joka vaikuttaa sekä järjestäjän että tapahtumapaikan maineeseen ja tulevaan myyntiin (Ylijoki & Äyräs 2021).
Myös tapahtumanjärjestäjän oma kokemus yhteistyöstä on merkityksellinen. Haastatteluissa korostui, ettei yhteyshenkilö ole vain myyjä, vaan kriittinen tekijä tapahtuman onnistumisessa. Luottamuksen rakentaminen ja ammattitaito mainittiin useaan otteeseen. Henkilökohtainen kontakti luo turvallisuuden tunnetta ja auttaa hallitsemaan järjestäjän stressiä. Hyvä yhteyshenkilö ennakoi, kysyy oikeat kysymykset ja on läsnä itse tapahtumapäivänä ratkomassa mahdollisia ongelmia.
Luonto kilpailuetuna ja hyvinvoinnin lähteenä
Nuuksion kaltaisessa ympäristössä luonnon tuotteistaminen on keskeinen teema. Tutkimusten mukaan luonnon vaikutuksia hyvinvointiin on toistaiseksi hyödynnetty kovin vähän ja potentiaalia löytyy valtavasti (Daniels et al. 2022).
Tapahtumia järjestävät yritykset haluavat pois perinteisistä kokoushuoneista kohti kokemuksellisuutta ja hyvinvointia, ja haluavat tarjota osallistujille niin sanotun irtioton hektisestä työarjesta luonnon läheisyydessä. Tavanomaisten kokousten sijaan halutaan tarjota luontoaktiviteettejä, ja esimerkiksi kävelypalaverit, nuotiohetket ja metsäretket nähdään ’lahjoina’, jotka lisäävät osallistujien luovuutta ja jaksamista. Luontotoiminnan vaikutuksista kehon ja mielen hyvinvointiin löytyy paljon näyttöä kotimaisista ja kansainvälisistä tutkimuksista (Ylilauri 2024).
Haastatteluissa nousi esiin kolme tekijää, joita järjestäjät painottavat tapahtumapaikkaa valitessaan. Tärkeimpänä kriteerinä mainittiin saavutettavuus: sijainnin on oltava kohtuullisen matkan päässä ja kuljetusten helppoja. Toiseksi nousi esille tilat ja tekniikka: tilojen on mukauduttava erilaisiin tarpeisiin. Kolmantena kriteerinä oli tarjoilut: laadukas ja elämyksellinen ruoka on yksi tärkeimmistä tilaisuuden onnistumisen mittareista.
Nuuksiossa korostuu myös kansainvälinen vetovoima, ja kansainväliset asiakkaat arvostavat autenttisuutta, hiljaisuutta ja suomalaista saunakulttuuria.
Asiakaspersoonat kiteyttävät erilaisten tapahtumanjärjestäjien tarpeet
Tutkimuksessa kävi ilmi, että yksi malli ei sovi kaikille. Kehittämistyön tueksi luodaan usein asiakaspersoonat, jotka kiteyttävät asiakkaiden näkökulman ja tarpeet. Asiakaspersoonat on tärkeä päivittyvä työkalu, joka tuo asiakkaan tarpeet kaiken kehittämistyön ytimeen (CleverX 2026).
Haastatteluaineiston perusteella luotiin kolme persoonaa, joiden tarpeet poikkeavat toisistaan:
- Vilma (Ammattituottaja): Arvostaa visuaalisuutta, kontrollia ja kumppania, joka ymmärtää työn vaativuuden.
- Alex (Kansainvälinen vaikuttaja): Hakee ainutlaatuisia suomalaisia kokemuksia ja laadukasta premium-palvelua, jossa asiat hoituvat taustalla.
- Sari (Satunnainen järjestäjä): Järjestää tapahtumia oman työn ohessa ja kaipaa ennen kaikkea tukea, selkeitä tsekkauslistoja ja varmuutta siitä, että kaikki toimii.
Sitoutuminen jaettuun tavoitteeseen ja yhteiskehittämisen kolme keskeistä hyötyä
Asiakasymmärrystutkimuksen tuloksia käsiteltiin Nuuksiossa työpajassa, jossa keskeiset toimijat kokoontuivat kehittämään alueen palvelukokemusta yhdessä paremmaksi. Aineiston avulla luodut asiakaspersoonat ja kunkin persoonan palvelupolku, toimivat työpajassa kehittämisen apuna ja havainnollistavat tarpeista nousevia kehittämisen kohteita. Yhteiskehittämällä tutkimustieto muutettiin käytännön ratkaisuiksi yhdessä alueen toimijoiden kanssa.
Osallistavien menetelmien on todettu nopeuttavan suunnitteluprosessia ja lisäävät sidosryhmien sitoutumista (Jylkäs & Kuure, 2018). Yhteiskehittämisen suurin hyöty on yhteisen näkemyksen muodostaminen ja lisäksi yhteiskehittäminen auttaa konkretisoimaan monimutkaisia haasteita ja luomaan niille ratkaisuja, joihin kaikki osapuolet sitoutuvat.
Toinen hyöty liittyy käyttäjäymmärryksen syventämiseen ja empatian kasvattamiseen. Asiakasymmärryksen kerääminen ja hyödyntäminen työpajassa siirtää fokuksen henkilökohtaisista mielipiteistä asiakkaan tarpeisiin. Nuuksio Lakeland -työpajassa hyödynnettiin asiakaspersoonia ja palvelupolkuja, mikä on tyypillinen tapa tuoda asiakkaan ääni osaksi kehittämistä. Jylkäs ja Kuure (2018) toteavat lisäksi, että yhteiskehittäminen auttaa osallistujia asettumaan käyttäjän asemaan ja rakentamaan empatiaa tätä kohtaan, ja visuaaliset kiteytykset ovat tähän oiva työkalu.
Kolmas hyöty liittyy sidosryhmien sitoutumiseen yhteisiin ratkaisuihin, joka määrittää pitkälle onnistumisen mahdollisuuksia uutta kehitettäessä. Kun yritykset ja sidosryhmät pääsevät itse vaikuttamaan ratkaisuihin, he sitoutuvat niihin vahvemmin. Esimerkiksi yhteiskehittäminen työpajoissa auttaa osallistujia ottamaan omistajuutta projektista, mikä on kriittistä muutoksen jalkauttamisessa organisaatioissa. Tämä on tärkeää erityisesti Nuuksio Lakelandin kaltaisissa verkostoissa, joissa useiden yritysten on puhallettava yhteen hiileen erinomaisen asiakaskokemuksen varmistamiseksi.
Yhteiskehittämisen haasteet: asenteet, resurssit ja visio
Yhteiskehittäminen yritysverkostoissa sisältää useita haasteita, jotka liittyvät asenteisiin, resursseihin, sidosryhmien hallintaan ja organisaatiokulttuuriin. Verkostoissa toimimisen yksi lähtökohta on, että osapuolilla on erilaisia taustoja ja tavoitteita, ja samalla se tekee toiminnasta monimutkaista.
Yhteiskehittäminen vaatii osallistujilta aikaa ja vaivaa, mitä ei aina ole tarjolla riittävästi. Suurissa yritysverkostoissa muutoksen aikaansaaminen voi olla hidasta ja Ilman selkeää ja jaettua visiota yhteiskehittämisen prosessi voi jäädä irralliseksi kokeiluksi. Tämä nostettiin esille myös Nuuksion yritysverkoston kehittämisprosessissa.
Yhteistyö kumppaneiden kanssa on ollut helppoa. Vaikeus tulee resurssien vähyydestä ja monen toimijan mukana olo venyttää kehittämisen aikataulua. Työpajojen avulla ja rennoissa yhteisissä tilaisuuksissa toisiin tutustuminen on tärkeää ja luo pohjan hyvän yhteistyön onnistumiselle. – osallistuja Nuuksion yritystyöpajasta
Työpajan tuloksena todettiin, että Nuuksion yritysverkostossa on tärkeä panostaa jatkossa selkeään viestintään, roolien selkiyttämiseen ja osoittaa yhteiskehittämisen tuottama käytännön hyöty konkreettisten tulosten avulla. Asiakasymmärryksen avulla saadaan yhteiseen työskentelyyn selkeä suunta ja asiakkaan ääni mukaan palvelujen kehittämiseen.
InnoSprint: Pk-yritysten innovaatioiden kiihdytyskaista -hanke tukee pk-yrityksiä TKI-ja innovaatio-osaamisen kasvattamisessa sekä kokeilevan kehittämisen ja innovaatiokulttuurin edistämisessä.

Lähteet
CleverX. 2026. Persona planning: How to design actionable personas for 2026 and beyond. Haettu: 14.4.2026.
Daniels, S., Clemente, D. B. P., Desart, S., Saenen, N., Sleurs, H., Nawrot, T. S., Malina, R. & Plusquin, M. 2022. Introducing nature at the work floor: A nature-based intervention to reduce stress and improve cognitive performance. International Journal of Hygiene and Environmental Health, 240, 113884.
Fontanot, S., Ozard, M., Descano, L., Kitaichi, M., Reed, M., Myers, C. & Walton, J. (i.a.). 2025. A New Lens on Brand Experience 2026: Six Predictions Shaping the Future of Experience. Havas Red White Paper. Haettu: 14.4.2026.
Jylkäs, T. & Kuure, E. 2018. Embodied design methods as Catalyst for Industrial Service Design. Proceedings of DRS Conference 2018, Catalyst, Vol. 5, 2962–2972.
Ylijoki, P. & Äyräs, L. 2021. B2B-tapahtumien merkitys: miksi ihmisten aito kohtaaminen on arvokasta liiketoiminnan kannalta? Opinnäytetyö. Tampereen ammattikorkeakoulu.
Ylilauri, M. (toim.). 2024. Mielenterveyttä ja hyvinvointia luonnosta: LuontoMieli-hankkeen kokemukset ja keskeiset tulokset. Vaasan amk ja yliopisto. ISBN 978-952-395-180-8.
Kuva: Shutterstock