Opinnäytetyö kehittää työelämätaitoja monipuolisesti 

Ammattikorkeakoulujen uraseurantatutkimuksen (Opetushallinto 2025) mukaan alumnit kokivat opinnäytetyöhön valmistavan tutkimus- ja menetelmäosaamisen vähiten merkitykselliseksi nykyisessä työssään. Alumneilla oli siis mielikuva, ettei menetelmätaitojen osaaminen tue työelämän osaamistarpeita.

Tulos on kiinnostava ja osin ristiriitainen, sillä samassa kyselyssä alumni pitivät ongelmanratkaisutaitoja, analyyttistä ajattelua, johtopäätösten tekoa sekä tiedonhankintataitoja kaikkein tärkeimpinä työelämätaitoina. Lisäksi kyselyssä mainittiin itseohjautuvuus, oma-aloitteisuus ja ajanhallinta. (Opetushallinto 2025.) Juuri näitä taitoja opinnäytetyö ja siihen valmistava opetus keskeisesti kehittävät.

Tässä kirjoituksessa pohdimme Haaga-Heliassa opinnäytetöitä ohjaavina ja opinnäytetyöhön valmistavaa opintojaksoa opettavina lehtoreina mitä voisimme konkreettisesti tehdä opinnäytetyön hyötyjen tunnistamisen parantamiseksi.

Olennaiset työelämätaidot

World Economic Forumin Future of Jobs -raportin mukaan analyyttinen ajattelu on tärkein tulevaisuuden työelämätaito. Noin 70 prosenttia tutkimukseen osallistuneista yrityksistä nosti analyyttisen ajattelun olennaisimmaksi taidoksi työelämän nopeassa muutoksessa pärjäämisessä. Puolet tutkituista yrityksistä korostivat myös luovan ajattelun, itsetietoisuuden ja motivaation merkitystä. (World Economic Forum 2025.)

Opinnäytetyössä ja siihen valmistavilla kursseilla opitaan näitä työelämätaitoja. Lisäksi menetelmäosaamista ja analyyttista ajattelua huomioidaan myös Haaga-Helian opinnäytetyön arviointikriteereissä. Siksi on tärkeää pohtia, kuinka opinnäytetyöhön valmistavat kurssit voisivat vielä selkeämmin osoittaa paikkansa työelämätaitojen kehittäjänä.

Ammatillisen identiteetin rakentuminen

Ammatillisen identiteetin luominen tulisi olla olennainen osa ammattilaisten kouluttamista työelämää varten. Tämä on erityisen hedelmällistä opintojen loppuvaiheessa, jolloin opiskelijat ovat aktiivisia toimijoita oman ammatillisen identiteettinsä muodostamisessa (Caza & Creary 2016). Ajanjaksoon sijoittuva opinnäytetyö on oppimisprosessina samaan tapaan aktiivinen. Sen aikana opiskelija tunnistaa kiinnostuksen kohteitaan sekä omaa osaamistaan. Opiskelija myös arvioi omaa oppimistaan ja vastaanottaa palautetta, vahvistaen ammatillista identiteettiään. Tällä kokonaisvaltaisella matkalla opiskelija kehittää sekä ammatillista että henkilökohtaista minäkuvaansa palautesyklien kautta.

Opinnäytetyö tulisi nähdä yksittäisen oppimisprojektin sijaan osana elinikäistä oppimisen polkua, jolla reflektio tukee asiantuntijuuden ja ammatillisen identiteetin syvenemistä. On tärkeää pysähtyä sanoittamaan omaa osaamista ja sen kehittymistä. Näin on mahdollista tunnistaa omat vahvuudet ja hahmotella, millaiseksi asiantuntijaksi haluaa kasvaa.

Mitä moninaisemmaksi ammatillinen identiteetti muodostuu, sitä todennäköisemmin tulevaisuuden ammattilainen pystyy sopeutumaan erilaisiin työtilanteisiin (Caza & Creary 2016). Siksi työelämätaitojen oppimisen mahdollisuuksia tuleekin tarjota opetuksessa tukemaan ammatillisen identiteetin ja asiantuntijuuden rakentumista.

Työelämäyhteyksien pedagogiikkaa

Opettajan vastuulle jää sanoittaa konkreettiset oppimistavoitteet ja opinnäytetyön hyödyt työelämää varten. Lisäksi on hyvä rikastaa oppimiskokemusta erilaisilla osallistavilla pedagogisilla menetelmillä perinteisen luennoinnin sijaan.

Opiskelija tulee tehdä nykyistä enemmän tietoiseksi omasta ammatti-identiteetistään. Sitä voidaan vahvistaa erityisesti itsereflektion, palautteen ja vertaisarvioinnin kautta, mitkä edellyttävät kriittistä ajattelua sekä kykyä mukautua muuttuvan ympäristön vaatimuksiin. Opinnäytetyöhön valmistavalla toteutuksella vahvistamme itsetietoisuutta esimerkiksi oman persoonan (NERIS Analytics Limited) ja omien vahvuuksien tunnistamistyökaluilla (Sitra 2021). Tämän tason reflektio, joka liittyy ammatillisen identiteetin kysymyksiin, sisältää tunteiden, emootioiden, tarpeiden ja arvojen tarkastelua henkilökohtaisella tasolla (Cardoso, Batista & Graça 2014).

Opinnäytetyöhön valmistavassa opetuksessa ja ohjauksessa korostamme yhteistyötaitojen ja verkostoitumisen merkitystä työelämätaitona. Esimerkkinä tästä on tavoitteellinen ja ohjattu osallistuminen rekrytointimessuille, kuten Haaga-Helian järjestämään Duuniin.net-uratapahtumaan. Messukäyntiä tukevat harjoitukset kuten tavoitteen asettaminen messukäynnille, oli se esimerkiksi verkostoituminen, harjoittelupaikan, kesätyön tai opinnäytetyön toimeksiannon löytäminen. Oman osaamisen sanoittaminen myyntipuheen laatimisena ja CV:n tai LinkedIn -profiilin päivityksenä kuuluvat luontevasti myös uratapahtumaan valmistautumiseen.

Samalla kun opiskelija kypsyttelee opinnäytetyön ideaa, hän muovaa ammatillista identiteettiään. Tällöin tarjoamme opiskelijoille henkilökohtaista aiheohjausta. Opinnäytetyön aiheita ja toimeksiantoja voi löytyä läheltäkin kuten Haaga-Helian omista yksiköistä. Toimijoiden vierailut oppitunneilla voivat konkretisoida asiaa. Opiskelijaa tulee inspiroida Haaga-Helian alumnien uratarinoilla ja kannustaa puhumaan ääneen lähestyvästä opinnäytetyöstä myös omalle verkostolleen – koskaan ei tiedä mistä aihe tai toimeksianto voi löytyä. Tällöin osaamistavoitteet ovat tärkeää sanoittaa konkreettisesti ja liittää ne työelämän vaatimuksiin ja taitoihin.

Tutkimus- ja kehittämistaidot ovat ongelmanratkaisua

Tutkimus- ja kehittämismenetelmät auttavat tunnistamaan ongelmia ja löytämään ratkaisuja (Ojasalo, Moilanen & Ritalahti 2015). Tutkimus ei olekaan pelkkää tiedonhakua, vaan systemaattinen prosessi, jossa ongelmat muuntuvat oivalluksiksi, ja samalla opiskelijan osaaminen vahvistuu. Tutkiminen lähtee tunnistetusta ongelmasta, jota lähestytään tarkoituksenmukaisilla menetelmillä. Tutkimusmenetelmät tarjoavat välineet tiedon keräämiseen, analysointiin ja johtopäätösten tekemiseen (Ojasalo ym. 2015).

Opinnäytetöissä käytettävät kehittämisen menetelmät puolestaan keskittyvät ratkaisujen suunnitteluun, kokeiluun ja jatkuvaan parantamiseen. Kun tutkimus- ja kehittämismenetelmiä yhdistetään, alkuperäistä ongelmaa voidaan ymmärtää syvällisemmin ja löytää kestävämpiä ratkaisuja.

Opinnäytetyö ei siis ole vain ammattikorkeakoulun päättävä muodollinen kehitysprosessi, vaan monipuolinen oppimiskokonaisuus, joka kehittää juuri niitä työelämätaitoja, joita tulevaisuuden asiantuntijalta odotetaan. Kun tutkimus- ja kehittämisosaaminen tunnistetaan keskeiseksi osaksi ongelmanratkaisua, voidaan opinnäytetyö nähdä opiskelijan kunnianhimoisena asiantuntijaprojektina – ja tärkeänä käyntikorttina työelämään.

Opinnäytetyö on oppimismatka, jonka aikana teoriat muuttuvat taidoiksi ja taidot ammatilliseksi identiteetiksi. Kun opiskelija oivaltaa tämän prosessin arvon – ja opettaja auttaa tekemään sen näkyväksi – syntyy pohja asiantuntijuudelle, joka kantaa pitkälle työelämän muutoksissa.

Kuva: Haaga-Helia