Zombie-metsästys opetuksen kehittämisen ajattelutapana

Nordic Business Forumissa 2025 Diana Kander esitti kysymyksen siitä, kuinka monta zombie-projektia kunkin organisaatiossa elää vielä tänään. Tässä zombie toimii metaforana tehtäville, prosesseille ja käytänteille, jotka eivät enää tuota arvoa, mutta vievät silti aikaa ja resurssia. Ajatus ei ole uusi, mutta se tarjoaa mielenkiintoisen lähtökohdan tarkastella myös opetuksen ja oppimisympäristöjen kehittämistä.

Tässä kirjoituksessa tarkastelemme, miten palvelumuotoilun ja muotoiluajattelun periaatteita voidaan hyödyntää opetuksessa tunnistamaan ja purkamaan sellaisia rakenteita, jotka eivät enää palvele opettajan työtä, oppimista tai opetusorganisaation tavoitteita.

Zombiet opetuksen kontekstissa

Organisaatiotutkimuksessa ja johtamiskirjallisuudessa on tunnistettu ilmiö, jossa vanhat käytännöt jäävät elämään, vaikka niiden alkuperäinen tarkoitus on kadonnut. Bromley & Powell (2012) kuvaavat institutionaalista means-ends decoupling -ilmiötä. Siinä organisaatiot toteuttavat käytäntöjä, joilla on heikko yhteys organisaation ydintehtäviin ja tavoitteisiin, usein siksi että rakenteelliset paineet ohjaavat toimintaa enemmän kuin arjen käytännöt. Esimerkkejä tällaisista käytännöistä ovat raportointikäytännöt tai kokousrakenteet, joita pidetään yllä tottumuksesta.

Opetuksessa tällaiset käytännöt voivat näyttäytyä esimerkiksi kurssirakenteina, joita ei ole päivitetty vastamaan työelämän tai opiskelijoiden tarpeita tai arviointikäytänteinä, jotka kuormittavat opettajaa, mutta eivät tue oppimista. Myös digitaalisten työkalujen käyttö on tästä hyvä esimerkki. Mitkä työkalut tukevat oikeasti oppimista ja mitkä ovat jääneet käyttöön vain siksi että näin on aina tehty?

Nämä ns. zombie-käytännöt eivät välttämättä ole vääriä, mutta ne voivat estää uuden kokeilemista ja hidastaa kehittämistä. Organisaatioiden kehittäminen ei useinkaan pysähdy luovuuden puutteeseen, vaan siihen, että ihmiset ovat sidottuja ylläpitämään olemassa olevia rakenteita (Bromley & Powell 2012).

Muotoiluajattelu ja kokeilukulttuuri kehittämisen tukena

Muotoiluajattelun ytimessä on kyky kyseenalaistaa vallitsevia ratkaisuja ja kokeilla vaihtoehtoja rohkeasti (Interaction Design Foundation s.a.). Palvelumuotoilun opetuksessa opiskelijoita rohkaistaan kysymään seuraavia: kenelle tämä on, mitä arvoa se tuottaa ja miksi se kannattaa tehdä? Opetuksen kehittämisessä voidaan hyödyntää samoja muotoilun työkaluja kuin palveluiden kehittämisessä: empatiaa, yhteiskehittämistä ja jatkuvia kokeiluja.

Haaga-Heliassa haluamme rohkaista sekä itseämme että opiskelijoitamme katsomaan ympärilleen design-silmälasein. Mistä voisimme päästää irti, jotta uutta voisi syntyä? Käytännössä zombie-metsästys voi opetustyössä tarkoittaa esimerkiksi opintojaksojen sisältöjen ja arviointikäytäntöjen tarkastelua opiskelijapalautteen ja oppimistavoitteiden näkökulmasta. Se voi myös tarkoittaa oppimisympäristöjen kriittistä tarkastelua: kysymällä mitkä rakenteet aidosti tukevat oppimista ja mitkä ovat jääneet käyttöön tottumuksesta.

Opetustyössä voimme tunnistaa resursseja, joita kuluu, mutta arvoa ei synny. Tässä kohtaa on tärkeää kysyä, miksi tämä palvelu tai prosessi on edes olemassa. Kokeilut puolestaan auttavat luomaan uusia elinvoimaisia ratkaisuja, joiden vaikutuksia on kuitenkin tärkeä seurata – mitä tapahtuu, kun zombie katoaa? Jatkoon pääsevät vain ne tehtävät ja palvelut, jotka todella tuottavat arvoa.

Zombiet väistyvät kun kysytään voisiko asiat tehdä paremmin

Zombie-metsästys ei ole kritiikkiä menneitä ratkaisuja kohtaan, päinvastoin. Monet nykyiset opetuskäytännöt ovat olleet aikanaan toimivia ja tarpeellisia. Muotoiluajattelun ytimessä on uteliaisuus ja halu kysyä, voisiko asiat tehdä paremmin, ja kun opetuksen zombit väistyvät, syntyy tilaa uudelle. Juuri siinä tilassa oppiminen ja luovuus pääsevät lentoon.

Haaga-Heliassa palvelumuotoilun periaatteita hyödynnetään niin opetuksessa kuin opettajienkin työssä, mutta zombie-metsästys tarjoaa tälle työlle oivaltavan näkökulman – uskalluksen luopua sellaisesta mikä ei enää toimi.

Kuva: Haaga-Helia