Tekoäly ja agentit muuttavat verkkopalveluiden suunnittelua

Tekoäly ei enää koputtele ovelle – se on jo sisällä. Digitaaliset palvelut muuttuvat nopeasti, ja suunnittelun painopiste siirtyy visuaalisesta hionnasta kohti päätöksenteon rakenteita ja eettisiä valintoja. Visuaalisesti rikkaat käyttöliittymät väistyvät ja tilalle astuvat älykkäille agenteille suunnitellut käyttöliittymät ja rajapinnat.

Tässä kirjoituksessa jaamme ajatuksiamme, miten suunnitella tulevaisuuden palveluita, kun älykäs agentti ottaa käyttöliittymän ja suunnittelijan roolit.

Zero UI ja uudenlainen löydettävyys

Käyttöliittymä ei enää ole painikkeita ja ruutuja, vaan kontekstiin sulautuvaa vuorovaikutusta. Microsoftin (2025) mukaan olemme siirtymässä Zero UI -aikakauteen, jossa käyttö tapahtuu äänen, eleiden ja taustalla toimivien agenttien kautta. Salesforce (2025) puolestaan toteaa, että agentit ovat uusi käyttöliittymä – sovellus ehdottaa, ihminen hyväksyy tai hylkää.

Tämä muutos näkyy myös hakukäyttäytymisessä. Nielsen Norman Groupin (2025) mukaan tekoälykoosteet lyhentävät tietopolkuja, mutta vaativat uutta sisältölukutaitoa ja kriittisyyttä. Yhä useampi haku päättyy ilman klikkausta, ja sisältöjen löydettävyys riippuu siitä, miten hyvin ne on rakennettu myös koneille (Search Engine Land). Sivustolla vierailevat jatkossa yhä enemmin agentit, robotit. Ihmisen vieraillessa sivulla, palvelun on kyettävä muuntumaan nopeasti hänelle sopivaksi.

Käyttöliittymäsuunnittelu ja käyttökokemus muuttuvat ja mukautuvat

Suunnittelijan rooli murroksessa

Verkkopalveluiden kehittämisessä ei enää optimoida avainsanoja, vaan kokonaisuuksia. Suunnittelijan on ymmärrettävä, miten sisältö palvelee sekä ihmiskäyttäjää että tekoälyagenttia. Tämä vaatii uudenlaista ajattelua. Konkreettisesti tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että verkkopalvelun sisältöä kirjoitetaan sellaiseen muotoon, että agenttien on helppo löytää ja tulkita sitä. Vastaavasti käyttöliittymästä on tehtävä sekä koneen, että ihmisen helposti ymmärretävä.

Generatiivinen tekoäly nopeuttaa tuotantoa: Figma Make, Uizard ja Google Stitch mahdollistavat käyttöliittymien luonnostelun keskustellen ja ilman teknistä osaamista. Samalla korostuvat omaperäisyyden, saavutettavuuden ja tekijänoikeuksien haasteet.

Ammatit ja ammattien sisällöt muuntuvat ja uudistuvat

Uutta osaamista ja ymmärrystä tarvitaan – nopeassa tahdissa

Yllä kuvatut muutokset haastavat digitaalisten palveluiden osaajien koulutuksen. Alan nykyisten ja tulevien ammattilaisten on nopeassa tahdissa omaksuttava uutta ajattelua sekä uusia työkaluja ja -tapoja. Perinteisiin rooleihin, kuten käyttöliittymäsuunnitteluun tai -ohjelmointiin on liittynyt useita työtehtäviä, jotka ovat edellyttäneet suurta määrää manuaalista työtä ja erikoistuneiden työkalujen tai ohjelmointikielten hallintaa. Tekoäly hämärtää nämä rajat ja sen avulla esimerkiksi suunnittelija voi myös toteuttaa sovelluksen vähintäänkin toimivalle prototyyppiasteelle. Vastaavasti ohjelmoija tai liiketoimintaihminen voi tekoälyn avulla suunnitella laadukkaitakin sovellusten käyttöliittymiä.

Digipalveluiden suunnittelun koulutukseen on perinteisesti liittynyt vahvasti ihmiskäyttäjien ja heidän tarpeiden ymmärtämisen menetelmät. Samat menetelmät eivät sovellu AI-agenttien tarpeiden ja toiminnan ymmärtämiseen. Suunnittelijat tarvitsevat uutta ymmärrystä tekoäly- ja agenttiteknologioista, kuten viestintäprotokollista ja -standardeista. Tämän hetken haasteena on, että nämä ovat monin osin vielä jäsentymättä ja ne muuttuvat nopeasti.

Me digisuunnittelun opettajat uudistamme parhaillaan digimuotoilun kurssisisältöjä. Siirrymme käyttöliittymien pikseleiden hiomisesta uusien designlähtökohtien ymmärtämiseen, kehotepohjaiseen suunnitteluun ja tekoälyagenttien ohjaukseen. Tasapainottelemme ihmis- ja konelähtöisten tarpeiden välillä ja pyrimme ennakoimaan, miten digitaalisia palveluita tulevaisuudessa kulutetaan. Tämä haastaa myös meidän opettajien nykyisen osaamisen. Meidänkin on samalla tavalla päivitettävä tietomme ja taitomme tekoälyaikakaudelle.

Käytämme opetuksessa ja kurssien tehtävissä yhä enemmän tekoälyavusteisia työkaluja ja menetelmiä. Tarjoamme opiskelijoille mahdollisuuden kokeilla ja oppia uusia suunnitteluvälineitä sekä luovasti yhdistellä eri työkaluja halutun lopputuloksen saavuttamiseksi. Niiden avulla kursseilla voidaan edetä ideasta sunnitteluun ja prototyyppiin huikean nopeasti ja iteratiivisesti. Tekoälyä voidaan käyttää myös tukemaan suunnittelutyötä simuloimalla eri käyttäjäpersoonia.

Tekoäly muuttaa sen, kuka suunnittelee, kenelle, millä nopeudella ja hinnalla. Mutta yksi asia ei muutu: ihmistä tarvitaan edelleen. Kone ei ymmärrä empatiaa ja ihmisyyttä – vaikka mieluusti väittääkin niin.

Kuva: Haaga-Helia/kuulu.fi