Mentorointi sillanrakentajana opettajankoulutuksen ja oppilaitosten välille

Ammatillinen koulutus on monien odotusten ristipaineessa ja yhteisen suunnan osoittamiseksi tarvitaan johtamisessa laajaa yhteistyötä ja ymmärrystä verkostoissa ja sidosryhmäyhteistyössä. On tärkeää tiedostaa erilaisten verkostojen olemassaolo ja merkitys, sillä verkostoissa vaihdetaan tietoa ja osaamista.

Haaga-Helian LeadVet -hankkeessa tutkimme ja kehitimme erityyppisten verkostojen hyödyntämistä oppilaitosten johtamisessa eurooppalaisessa yhteistyössä (Nyberg & Saranpää 2023).

Mentorointi on johtamisen ja verkostoitumisen työkalu

Hankkeen yleinen tavoite oli vahvistaa opettajankoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen yhteistyötä, johtajuutta ja verkostoitumista. Näihin paneutumalla haettiin uusia välineitä opettajapulaan, tulevaisuuteen suuntautuvien opetussuunnitelmien kehittämiseen, opettajien urakehityksen edistämiseen ja monialaisen yhteistyön vahvistamiseen. Haaga-Helian näkökulmana oli tutkia ja kehittää mentorointia kaventamaan teoreettisen tiedon ja käytännön välistä kuilua.

Ammatillisilla oppilaitoksilla on tärkeä alueellisen vaikuttamisen tehtävä ja kehitettävien ratkaisujen tuli tukea tätä tehtävää. Hankkeen verkostomaisen mentoroinnin avulla koottiin alueellinen mentoriverkosto ja kehitettiin aktiviteetteja vahvistamaan yhteistyötä (Laivola & Nyberg et al 2024a; Laivola & Nyberg 2024b; Nyberg & Laivola & Wirenius 2024.) Johtamisen näkökulmasta mentorointi voidaan nähdä strategisen verkostoitumisen välineenä, joka toimii siltana opettajankoulutuksen ja työelämän välillä (Mullen & Klimaitis 2019; Crow 2012).

Opettajankoulutuksen kehittämisen kannalta ammatillisen koulutuksen opettajat ovat tärkeässä roolissa, koska he toimivat korkeakoulujen, ammatillisten oppilaitosten ja työelämän risteyskohdassa. Tämän pohjalta Leadvet-hankkeessa haettiin toimintatapaa tukemaan tiedon välittymistä systemaattisesti, joustavasti, keveästi ja arjen työtä tukevasti: loimme opettajaopiskelijoiden mentorointiohjelman.

Mentorointi vastaa yhteistyön tarpeeseen ammatillisen koulutuksen kentällä

Hankkeessa kehitetyn mentorointimallin rakensimme tuomaan uusia käytäntöjä sillan rakentamiseksi teorian ja käytännön välille opettajankoulutuksessa ja ammatillisen koulutuksen verkostoissa. Käytimme hankkeen partnereiden tuloksia mentorointiohjelman rakentamisessa. Erityisesti FAU:n (Friedrich Alexander Universität) teoreettinen taustatyö verkostotyöhön liittyvistä tutkimuksista ja määritelmistä sekä NTNU:n (Norges Teknisknaturvetenskalplige Universitet) kehittämä opettajien täydennyskoulutusmalli tukivat mentorointimallin kehitystä.

Hankkeen kaikki kumppanit osallistuivat mallin kehittämiseen ja kriittiseen arviointiin sen soveltuvuudesta erilaisiin eurooppalaisiin ammatillisen koulutuksen ja opettajankoulutuksen toteutuksiin.

Mentorointi on laaja käsite, mutta Leadvet-hankkeessa mentorointimallissa oli olennaista luoda yhteistyörakenne opettajankoulutuksen ja ammatillisten oppilaitosten välille. Näin voitaisiin tukea siirtymää työelämästä ja opettajankoulutuksesta ammatillisiin oppilaitoksiin sekä vastata opettajapulaan tietyillä aloilla. Mentorointimallissa keskeistä oli huomioida verkostoyhteistyön monet tasot: yksilö-, ryhmä- ja organisaatiotasot sekä laajempi yhteiskunnallinen taso.

Mentorointi yksilön ammatillisen identiteetin tukemisen keinona oli mukana yhtenä useista tasoista. Mentoroitava saa monipuolista kuvaa opettajan työstä oman uransa rakentamiseksi ja mentori esimerkiksi tilaisuuksia laajempien perspektiivien ottamiseen päästessään mukaan kehittämistyöhön. (Saranpää & Alasalmi 2024.)

Mentorointi yhdistää joustavat käytännöt ja systemaattisen verkostorakenteen

Hankkeessa kehitetyn mentorointimallin olennaisia piirteitä olivat opettajaopiskelijoiden mahdollisuus saada henkilökohtainen yhteyshenkilö. Yhteyshenkilö paitsi ohjasi opiskelijaa, myös toimi asiantuntijana opettajakoulutuksen kehittämisessä sekä järjesti opintokäyntejä ja harjoittelupaikkoja. Mentoreille malli tarjoaa laajan viitekehyksen oman osaamisensa laajentamiseen akateemisilla sekä hallinnollisilla alueilla.

Hankkeen tulosten ja johtopäätösten perusteella mentorointimalli näyttäytyy yhtenä tärkeänä osana verkostojen systemaattista johtamista ja hyödyntämistä. Johtamisen näkökulmasta erilaisia verkostoja koordinoidaan eri tavoin. Verkostot muodostuvat esimerkiksi virallisista ja epävirallisista johtajien verkostoista, oman organisaation mentorointiohjelmista sekä opettajien ja ammatillisen koulutuksen johtajien virallisista ja epävirallisista työelämäverkostoista. Oppilaitokset ovat myös osa laajempaa verkostoa kuten kaupunkien ja alueiden verkostoja, mikä laajentaa edelleen verkostojen merkitystä.

Mentorointia kehitetään opettajankoulutuksessa edelleen

Mentorointi on hyvin käytännöllinen ja tehokas ratkaisu tiedon välittämiseen ja kokemusten ja osaamisen jakamiseen. LeadVet-hankkeen pohjalta ammatillisessa opettajakorkeakoulussa on jatkettu mentorointiohjelman kehittämistä. Syksyllä 2025 aloitettiin mentorointiohjelma uusille ammatillisille opettajaopiskelijoille. Mentoroinnissa opettajaopiskelijalla on mahdollisuus henkilökohtaiseen mentorointiin yhteistyössä kokeneen ammatillisen opettajan kanssa. Mentorina toimiva ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulun opettaja saa omaan ammatilliseen kehittymiseen, ohjaustaitoihin ja alan käytäntöihin uusia näkökulmia.

Mentorointi on käsitteenä laajasti eri yhteyksissä käytössä, millä on etunsa ja haittansa. Toisaalta se tarjoa mahdollisuuksia eri painotuksiin mentorin rooleissa, ja toisaalta vahvat mielikuvat mentoroinnista esimerkiksi kovin henkilökohtaisena ohjaussuhteena voivat joistakin tuntua liian vaativilta. Yksi tärkeimmistä hankkeen löydöksistä oli, että paljon tärkeätä tietoa välittyy epämuodollisissa yhteyksissä, ja tätä mahdollisuutta täytyy edistää systemaattisesti. Mentorointimalli, joka on joustava roolien suhteen, saattaa siksi olla sopiva opettajankoulutuksen mentorointiohjelman tavoitteisiin. Mentorointiohjelman vaikuttavuus on tärkeä seurattava asia ja hyvä aihe seuraavalle hankkeelle.

Kuva: Shutterstock