Tekoälykuvat organisaatioviestinnässä: varmista aitous ja merkitys

Tekoäly on tehnyt kuvantuotannosta saavutettavaa lähes kaikille. Erilaisten ohjelmien avulla on mahdollista luoda näyttäviä kuvia. Tämä mahdollisuus tuo myös haasteita. Tekstit hiotaan usein viimeistä pilkkua myöten: oikeinkirjoitus, tone of voice ja tekstin sisältö tarkistetaan. Kuvissa sen sijaan saatetaan helpommin lipsua: logon väri on vähän sinnepäin, kuvapankkikuva näyttää geneeriseltä tai tekoäly luo koiran, jolla on viisi tassua. Tekoäly ei automaattisesti osaa ehdottaa organisaatiolle sopivia parhaita vaihtoehtoja, vaan väliin tarvitaan ihminen.

Kuvissa konteksti ratkaisee

Kuvat ja värit jäävät mieleen nopeammin kuin teksti, sillä ne aktivoivat aivoja laajemmin, kiinnittävät huomion ja herättävät tunteita. Visuaalinen tieto prosessoituu nopeammin, joten kuvat ja värit ovat tehokas tapa viestiä ja rakentaa brändiä. (Paul 2024.)

Helsingin Sanomissa raportoitiin tapauksesta, jossa tekoäly loi viisitassuisen koiran lastenvaatteen kuosiksi (Salmela & Freyborg 2024). Esimerkki huvitti monia, mutta samalla se paljasti, kuinka nopeasti huolimattomuus visuaalisessa viestinnässä voi murentaa brändin uskottavuutta. Myös keskustelu Nordean mainoksessa kuvatusta kuusivarpaisesta lapsesta herätti laajasti keskustelua, vaikka lopulta tämä kuva olikin kuva oikeasta vauvasta (Peltonen 2024).

Tekoälyä hyödynnetään yhä enemmän viestinnässä, mutta konteksti ratkaisee. Oulun kaupungin viestinnässä käytettiin tekoälyllä tuotettuja kuvia, esimerkiksi rannalla leikkivistä lapsista. Vaikka kuvat ensi silmäyksellä vaikuttivat aidoilta, niissä oli epäloogisuuksia ja maisema ei vastannut todellisuutta (Korkala 2025).

Viestintätavoitteet ohjaavat kuvien käyttöä

Tekoälykuvat ovat kuin uuden ajan stock-kuvia: nopeita ja helposti saatavilla, mutta usein todella geneerisiä. Ne toimivat erinomaisesti ideoinnissa ja sisällöntuotannon apuna, mutta organisaatioviestinnässä oleellista ei ole se, että kuva on ’hieno’. Ratkaisevaa on, että se tukee brändiä ja erottuu joukosta. Korkeakoulun näkökulmasta tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että geneerinen tekoälykuva opiskelijoista auditoriossa ei eroa kilpailijoista juuri mitenkään. Jos taas kuvassa on oikeita tiloja ja aitoja ihmisiä, sillä on heti merkitystä.

Koska tekoälyn kehitys on niin nopeaa, keskustelu ei kohta ehkä enää pyörikään sen käytön ympärillä, vaan sen, millaiset kuvat palvelevat organisaatiota viestintätavoitteita. Sisältö ja merkitys ovat tärkeämpiä kuin tekniikka.

Ammattilaisen vinkit tekoälykuvien käyttöön

Tekoäly on tehokas työkalu, mutta sen käyttö voi ärsyttää, jos lopputulos ei sovi kontekstiin. Seuraavat vinkit kannattaa muistaa kuvan valinnassa.

• Tunne konteksti. Ideointiin sopii eri kuva kuin markkinointiin. Jokaisella kanavalla on omat sääntönsä. Se, mikä toimii LinkedInissä, ei välttämättä toimi TikTokissa, mainosbanneri ei houkuttele videovirtaa selaavaa nuorta.
• Pidä kiinni vastuullisuudesta. Älä käytä henkilön tai mallin kuvaa tai tietoja ilman lupaa. Muista tekijänoikeudet ja huomioi, että myös tekoälyn pyörittäminen kuluttaa energiaa.
• Promptaa viisaasti. Kerro tekoälylle, mitä organisaatiosi arvot ja tavoitteet ovat. Esimerkiksi, jos organisaatio haluaa viestiä monimuotoisuudesta, voit ohjeistaa tekoälyä tuottamaan kuvia, joissa eri ikäiset, eri taustoista tulevat ja eri sukupuolia edustavat henkilöt näkyvät luonnollisessa kontekstissa. Ilman tätä ohjeistusta tekoäly saattaa tuottaa geneerisiä kuvia, joissa monimuotoisuus ei näy lainkaan.
• Tarkista lopputulos. Varmista, ettei kuvassa ole epäloogisuuksia: vääristyneitä vartaloita, epämääräistä tekstiä, ylimääräisiä sormia tai puuttuvia varjoja.

Tekoäly tulevaisuuden työkaluna

Tekoäly on yksi työkalu muiden joukossa, vähän kuin kamera, kuvapankki tai kuvankäsittelyohjelmat aikoinaan. Sen rooli on tukea luovaa prosessia, ei korvata sitä. Viestijän tehtävä on edelleen tulkita, soveltaa ja varmistaa, että lopputulos on tarkoituksenmukainen, laadukas ja linjassa organisaation ohjeiden kanssa.

Tekoäly tarjoaa viestijöille valtavasti mahdollisuuksia, nopeutta ja inspiraatiota, mutta ihminen varmistaa merkityksen ja laadun.

Kuva: Haaga-Helia /AI