Datan jakamisen hyödyt jäte-ekosysteemissä – kohti tehokkaampaa ja kestävämpää kiertotaloutta

Jätehuolto on usein näkymätön osa arkeamme: viemme vain roskat oikeaan keräysastiaan ja jäteauto hoitaa loput. Todellisuudessa taustalla toimii monimutkainen ekosysteemi, jossa ovat mukana tavaroiden tuottajat, kotitaloudet, kunnat, yritykset, viranomaiset, jätteiden kuljettajat sekä käsittelylaitokset ja kierrätysoperaattorit. Tässä kokonaisuudessa liikkuu valtava määrä tietoa – hyvin pientä osaa siitä hyödynnetään koko ekosysteemissä, mutta suurin osa datasta jää toimijoiden siiloihin.

Juuri datan jakamisessa piilee suuri mahdollisuus, sillä sen avulla voidaan rakentaa tehokkaampia prosesseja, synnyttää uusia innovaatioita ja vahvistaa luottamusta koko järjestelmään. Ekosysteemiin tarvitaan siksi datan hallinnan osaavia asiantuntijoita, innovatiivisia yrityksiä, ammattikorkeakouluja sekä yliopistoja. Haaga-Helia on aktiivinen toimija Ekoälyä-hankkeessa (2024), jossa ideana on hyödyntää datan lisäksi tekoälyä kierrätyksen tehostamiseksi.

Tehokkuutta ja läpinäkyvyyttä datan avulla

Yksi hyödyistä syntyy logistiikassa. Kun jäteastioiden täyttöasteita seurataan reaaliajassa ja tieto jaetaan kuljetusyhtiöille, vältetään turhia ajoja ja säästetään polttoainetta. Tämä vähentää kustannuksia, mutta myös päästöjä – mikä on merkittävä askel kohti kestävämpää jätehuoltoa.

Vastaavasti jäteasemien kuormitus ja kierrätyslaitosten kapasiteetti voidaan optimoida, kun tieto liikkuu toimijoiden välillä avoimesti. Mitä enemmän jätteiden käsittelylaitoksilla tiedetään tulevista kuormista, sitä tehokkaammin niiden sisältö voidaan hyödyntää.

Kolmas esimerkki on Suomen yli 80 miljoonan euron hyvitysmaksu Euroopan unionille huonosta muovin uudelleenkäytöstä. Kierrätämme käyttämästämme muovista uudelleen vain 37 %. Tarvitsemme tehokkuutta koko ekosysteemiin, jotta voimme saavuttaa EU:n asettaman muovipakkausten kierrätystavoitteen vuodelle 2025 (50 %) ja vuodelle 2030 (55 %). (EU 2025).

Datan avulla voidaan myös lisätä läpinäkyvyyttä. Kuluttaja haluaa tietää, mihin kerätty muovi tai biojäte lopulta päätyy. Kun ekosysteemin toimijat avaavat tietojaan, syntyy luottamusta: jäte ei enää ’katoa’, vaan sen arvo kiertotaloudessa tulee näkyväksi. Tämä puolestaan voi motivoida kansalaisia lajittelemaan entistä paremmin.

Innovaatioita ja uusia liiketoimintamalleja

Kun eri lähteistä tulevaa dataa yhdistetään, syntyy myös uudenlaisia mahdollisuuksia. Esimerkiksi jätteiden koostumusta, kuluttajakäyttäytymistä ja markkinadataa hyödyntämällä voidaan kehittää sovelluksia, jotka antavat kotitalouksille älykkäitä lajitteluohjeita tai ohjaavat kierrätysmateriaalin tarvitsijoita oikeaan aikaan oikeaan paikkaan. Näin datan avulla negatiivisen arvon omaava jäte muuttuu positiivisen arvon omaavaksi raaka-aineeksi. Sitra (2025) on koonnut ja luonut raportteja mahdollisuuksista kiertotalouden kehittämiseksi.

Omasta näkökulmastani kiinnostavaa on, voisiko avoin jätedata synnyttää jopa uusia markkinoita: yrityksiä, jotka kehittävät datan varaan palveluita materiaalien jäljitettävyyteen, uusiin kierrätysratkaisuihin tai kuluttajien kannustamiseen. Jätteen arvo ei tällöin olisi vain sen sisältämissä raaka-aineissa, vaan myös siinä tiedossa, joka sen ympärillä liikkuu. Voisimme kehittää jätealustan, kuten muilla aloilla ovat tehneet mm. Facebook, Airbnb, Uber ja Wolt. Mielenkiintoinen ajatus olisi, että ostettuasi tuotteen, sinulle tulisi esimerkiksi älypuhelimen applikaatioon tarkat ohjeet sen kierrätyksestä ja kuitattuasi tuotteen oikein kierrätetyksi saisit pisteitä. Pisteillä voisit saada alennusta ostoksista tai voisit vain kisailla. Pelillistäminen voisi toimia monin tavoin. Voisiko käyttämämme materiaalin datan arvo olla jopa suurempi kuin sosiaalisen median datan?

Uskon, että muutaman kymmenen vuoden päästä maailmassa on Facebookia arvokkaampi jätealusta tai jopa useita, toivottavasti joku niistä on suomalainen tai ainakin eurooppalainen. Meillä Haaga-Heliassa olisi osaamista alustan tekemiseen, toivottavasti pystymme aloittamaan alustan rakentamisen pian. Emmehän me halua hukata mahdollisuutta edelläkävijyyteen. Tarvitsemme mukaan alalla toimivia kumppaneita.

Luottamus ja yhteinen vastuu

Ekosysteemin toimivuus perustuu luottamukseen. Kun data ja materiaali siirtyvät sovituin pelisäännöin ja läpinäkyvästi, yhteistyö vahvistuu. Viranomaiset voivat seurata tavoitteiden toteutumista, yritykset voivat rakentaa vastuullisuusraportointia faktojen varaan ja kuluttajat näkevät oman panoksensa merkityksen.

Ilman datan jakamista jäte vain ’häviää’ järjestelmään. Kun tieto avataan, näkyväksi tulee arvoketju, jossa jätteestä syntyy uutta raaka-ainetta, energiaa tai palveluita. Tämä luo yhteistä vastuuta ja sitouttaa kaikki toimijat yhteiseen tavoitteeseen: kohti aidosti kestävää tulevaisuutta kiertotalouden avulla.

Datan arvo ei piile sen omistamisessa, vaan siinä, miten sitä käytetään ja jaetaan. Jäte-ekosysteemissä tiedon avoimuus on ratkaiseva keino tehostaa prosesseja, synnyttää uusia innovaatioita ja rakentaa luottamusta. Yksittäinen toimija voi hyötyä paljon, mutta koko verkoston hyöty on moninkertainen.

Tulevaisuuden menestyjiä ovat ne, jotka uskaltavat avata datansa ja kehittää liiketoimintaansa yhdessä muiden kanssa. Jakamalla jätedataa rakennamme kestävää kiertotaloutta, jalostamme haitallisesta jätteestä arvokasta raaka-ainetta. Kestävä tulevaisuus alkaa avoimesta datasta.

Kuva: Shutterstock