Pro
Siirry sisältöön
Opiskelu

Rekrytoinnin ja opiskelun risteyksessä: myyntikilpailun opetukset

Kirjoittajat:

Kim Qvick

vieraileva työelämäyliopettaja
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Julkaistu : 20.08.2025

Korkeakoulujen myyntikilpailut eivät ole enää pelkkiä opiskelijatapahtumia. Ne toimivat oppimisen, rekrytoinnin ja yritysyhteistyön kohtauspaikkoina. Haaga-Heliassa toteutetaan työelämälähtöistä pedagogiikka käytännössä myyntikilpailuihin valmistautumiseen kehitetyssä valmennusprosessissa.

Valmennus perustuu reflektioon ja toimijuuteen

Vuosittaisiin kansallisiin ja kansainvälisiin myyntikilpailuihin emme Haaga-Heliassa suhtaudu vain kilpailuina. Ne ovat osa laajempaa oppimisen kokonaisuutta, jossa korostuu työelämärelevanssi ja opiskelijan aktiivinen toimijuus. Kilpailuun osallistumiseen kehitetyssä valmennuksessa opiskelija oppii itsearviointia ja myynnillistä ajattelua käymällä läpi simuloituja asiakastilanteita ja henkilökohtaista sparrausta.

Valmennuksemme rakentuu konstruktiivisen oppimisen ja reflektiivisen toimijuuden periaatteille (mm. Tynjälä 2008; Boud, Keogh & Walker 1985). Tieto ja kokemus yhdistyvät siinä käytännössä. Näin opiskelija ei ainoastaan opi, vaan myös kasvaa rooliinsa tulevaisuuden työtehtäviä silmällä pitäen. Valmennusprosessimme on erinomainen käytännön esimerkki siitä, miten korkeakoulupedagogiikka voi vastata nykytyöelämän kompleksisiin vaatimuksiin.

Yrityksille kilpailu toimii rekrytointi- ja arviointitilanteena

Varsinainen myyntikilpailumme toimii yrityksille epämuodollisena, mutta vaikuttavana rekrytointi- ja arviointilanteena. Kilpailussa työnantajat näkevät, miten opiskelija toimii aidossa vuorovaikutuksessa. Rekrytoinnissa tärkeämpää kuin opiskelijan valmiit taidot, on usein potentiaali ja kehityshalukkuus. Pyrimme kilpailullamme vastaamaan hyvin nykytyöelämän tarpeisiin, joissa osaamisen lisäksi painottuvat oppimiskyky ja kyky toimia paineen alla (Lievens & Thornton 2005).

Vuoden 2025 kansallisessa myyntikilpailussa Haaga-Helian opiskelija Henri Liimatainen rekrytoitiin suoraan kilpailun päätteeksi. Hän ei sijoittunut finaaliin, mutta hänen esiintymisensä vakuutti. Hän osoitti kykyä toimia myyntitilanteessa, analysoida omaa tekemistään ja hyödyntää omia vahvuuksiaan. Henri totesi itse, että ilman kilpailua hän ei olisi ollut yhtä valmis ottamaan ensimmäistä askelta työelämään. Henrin valmennusmatkasta voit lukea lisää Bestseller competition -verkkosivulta.

Oppiminen kilpailutilanteessa on enemmän kuin suoritus

Valmennuksessamme painottuu opiskelijan kyky reflektoida omaa toimintaansa, mikä liittyy reflektiivisen toimijuuden käsitteeseen. Opiskelija ei ainoastaan tee, vaan myös ymmärtää mitä tekee ja miksi, jolloin syntyy ammatillista kasvua (Eteläpelto et al. 2013).

Kilpailuympäristö tuo esiin myös tunnetason oppimista. Kilpailu pakottaa opiskelijan ottamaan vastuun omasta oppimisestaan. Hän kohtaa tilanteen, jossa asiakas on oikea ihminen, ei pelkkä harjoituskumppani. Tämä eroaa merkittävästi esimerkiksi perinteisestä luokkaopetuksesta tai roolipeleistä. Opiskelija oppii toimimaan tilanteessa, jossa päätökset on tehtävä itse.

Korkeakoulu toimii mahdollistajana ja yhteiskehittäjänä

Myyntikilpailu ei ole irrallinen ilmiö korkeakoulun toiminnassa. Se on osa pitkäkestoista työelämäyhteistyötä, pedagogiaa ja itsensä kehittämistä. Haaga-Heliassa kilpailuun osallistuminen nähdään osana opiskelijan ammatillista polkua, ei vain yhtenä kurssina muiden joukossa.

Korkeakoulu toimii kilpailussa mahdollistajana. Se tarjoaa tilan, tuen ja yhteydet. Samalla se saa itsekin arvokasta palautetta ja kehittää opetusta yhteiskehittämisen periaatteella yhdessä yritysten kanssa. Tämä vastaa myös opetus- ja kulttuuriministeriön linjauksia, joiden mukaan korkeakoulujen tulee lisätä työelämäyhteyttä ja vahvistaa opiskelijoiden työllistymistä (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2025).

Kilpailu ei ole päämäärä vaan välinen kehittymiseen

Myyntikilpailut voidaan nähdä oppimisympäristöinä, jotka yhdistävät koulutuksen ja työelämän käytännöt. Sen pedagoginen arvo syntyy siitä, että se haastaa opiskelijaa, vahvistaa identiteettiä ja tuo näkyväksi osaamista, jota ei muuten olisi helppo todentaa.

Samalla se toimii rekrytointikanavana. Se tarjoaa yrityksille mahdollisuuden löytää lahjakkuuksia, joilla on halua kasvaa. Esimerkiksi Henri Liimataisen tarina osoittaa, että kilpailuun osallistuminen voi muuttaa käsityksen itsestä ja avata urapolun. Tämä tekee kilpailusta huomattavasti enemmän kuin pelkän tapahtuman. Se on ekosysteemimäinen oppimisympäristö ja yhteistyön väline.

Lähteet

Boud, D., Keogh, R., & Walker, D. 1985. Reflection: Turning Experience into Learning. Routledge.

Eteläpelto, A., Vähäsantanen, K., Hökkä, P., & Paloniemi, S. 2013. What is agency? Conceptualizing professional agency at work. Educational Research Review, 10, 45–65.

Lievens, F., & Thornton, G. C. 2005. Assessment centers. In Handbook of Selection (pp. 243–264). Luettu 17.6.2025

Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2025. Korkeakoulu- ja tiedepolitiikka ja sen kehittäminen. Luettu: 17.6.2025

Tynjälä, P. 2008. Perspectives into learning at the workplace. Educational Research Review, 3(2), 130–154.

Kuva: Shutterstock