TKI:n ja jatkuvan oppimisen yhteyttä kehittämässä

Jatkuvan oppimisen uudistuksen parlamentaarinen ryhmä linjasi loppuvuodesta 2020 vision ja tavoitteet vuoteen 2030. Niiden mukaan jokaisen kansalaisen tulisi kehittää osaamistaan työuran aikana, ja heille tulisi tarjota siihen myös mahdollisuus (Valtioneuvosto 2023). Samaan aikaan toimintaympäristön muutokset, kuten aikuisopintotuen poistaminen ja tutkintojen ensikertalaiskiintiöt, ohjaavat osaamisen kehittäjiä ja alan vaihtajia jatkuvan oppimisen tarjonnan äärelle uuden tutkinnon suorittamisen sijaan.

Monipuolisella jatkuvan oppimisen tarjonnalla vastataan paremmin osaamisen ja työelämän uudistamisen tarpeisiin. Kansallinen korkeakoulujen jatkuvan oppimisen strategia 2030 nostaa esille, että korkeakoulujen hallinnoimat tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeet (TKI) tuottavat yhteistyössä työelämän kanssa tulevaisuuden osaamisen kehittämisen teemoja ja jatkuvan oppimisen koulutuksen aihioita. Siten myös jatkuvan oppimisen sisällöt perustuvat kasvavassa määrin läheiseen yhteyteen TKI-toiminnan kanssa. (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2022.)

Korkeakoulujen onkin hyödynnettävä systemaattisemmin TKI-toimintaa jatkuvan oppimisen koulutusten tuottamisessa, mikä vaatii uusia prosesseja sekä TKI:n ja jatkuvan oppimisen yhteyttä tehostavien ja estävien tekijöiden tunnistamista. Tätä haastetta on lähtenyt ratkomaan kuuden ammattikorkeakoulun (Haaga-Helia, Humanistinen, Hämeen, Laurea, Kaakkois-Suomen ja Metropolia) muodostama 6AMK-verkosto. Verkosto kehittää vuosien 2025–2028 aikana jatkuvan oppimisen tuotantomallin, joka tehostaa TKI-toiminnan ja jatkuvan oppimisen kehittämisen systemaattista yhteistyötä.

Nykytilanteen haasteita ja mahdollisuuksia

Osana yhteistyötä Haaga-Helian 6AMK-tiimi haastatteli kevään 2025 aikana noin 30 haagahelialaista hankeasiantuntijaa. Haastatteluissa nousi esiin sekä TKI:n ja jatkuvan oppimisen yhteistyötä edistäviä, että sitä haastavia tekijöitä. Lisäksi niissä tunnistettiin runsaasti hyviä idea-aihioita, joita lähdetään kehittämään ja pilotoimaan 6AMK-yhteistyössä.

Haastatteluiden mukaan hankkeissa syntyvien tuotosten hyödyntämistä jatkuvassa oppimisessa pohditaan hankkeen eri vaiheissa, mutta hyödyllisintä on ottaa jatkuvan oppimisen näkökulma esille jo hankevalmistelussa. Tämä edistää hanketuotosten konkreettista hyödyntämistä hankkeen päätyttyä ja tukee samalla hankkeen vaikuttavuuden toteutumista. Jatkuvan oppimisen tulisi kulkea mukana hankkeen läpi sen koko elinkaaren ajan, jotta sen rooli hankkeen vaikuttavuudessa tunnistettaisiin selkeämmin.

Iso haaste hankesisältöjen tehokkaammassa hyödyntämisessä osana jatkuvaa oppimista on tiedon kulku organisaation sisällä. Jatkuvan oppimisen tiimi ja opetushenkilöstö eivät löydä kiinnostavia hankesisältöjä, eikä hanketyöntekijöillä ole selkeää käsitystä siitä, miten ja kenelle tuotoksia voisi jakaa jatkohyödyntämistä varten. Tämä kasvattaa riskiä, että hankkeissa tuotetut ajankohtaiset materiaalit jäävät hyödyntämättä eivätkä tavoita laajempaa kohderyhmää. Tiedonkulun sattumanvaraisuus ja hankesisältöjen hyödyntämisen jääminen yksittäisten toimijoiden varaan vähentää hankkeen pidempikestoista vaikuttavuutta.

Haastateltavat kaipasivatkin selkeämpiä tukirakenteita hanketuotosten levittämiseen ja proaktiivisia kohtaamisia ja sparrailuhetkiä jatkuvan oppimisen ja TKI-palveluiden asiantuntijoiden kanssa jo varhaisessa vaiheessa.

Haastattelujen perusteella hanketulosten hyödyntämistä jatkuvan oppimisen tarjonnan kehittämisessä estävät paitsi aiemmin mainittu horisontaalisen tiedonjakamisen vaikeus, myös resurssi- ja ajanpuute. Rahoituksen päättyessä hankkeen prosessit katkeavat ja uudet hankkeet saattavat jo puskea päälle, jolloin hankkeen tuotosten jatkokäyttöä ei ole usein enää mahdollista pohtia. Hanketuotosten muokkaamiseen jatkuvan oppimisen tuotteeksi ei yleensä ole erillistä kehitysresurssia, jolloin tuotokset pitäisi muotoilla laajempaan käyttöön sopiviksi jo hankkeen aikana.

Rahoitusinstrumenttien vaihtelevat näkökulmat TKIO-toimintaan sekä hankkeiden lisensointi- ja IPR-sopimukset aiheuttavat epävarmuutta jatkuvan oppimisen näkökulman sisällyttämisestä hankehakemuksiin. Lisäksi jatkuvan oppimisen ja opetustoiminnan prosessien erisyklisyys ja erillisyys suhteessa hanketoimintaan aiheuttavat kohtaanto-ongelmia useilla tasoilla.

Keskeisimpiä tapoja sisällyttää hanketuotoksia opintoihin ovat yhteistyö muiden opettajien kanssa sekä omien kurssien hyödyntäminen silloin kun hanketyöntekijä toimii myös opettajana. Myös viestintätiimin rooli julkaisujen tuottamisen tukena tunnistettiin tärkeäksi. Erilaiset tapahtumat ja tilaisuudet ovat taas hyviä väyliä hankkeiden näkyväksi tuomiselle ja tiedon jakamiselle. Toisaalta vastauksissa kaivattiin enemmän yhteistyötä esimerkiksi saman aihealueen hankkeiden kesken, jolloin voitaisiin yhdessä miettiä minkälainen sisältökokonaisuus hankkeen tuotoksista olisi mahdollista luoda jatkuvan oppimisen tarpeisiin.

Haastatteluiden mukaan hanketuotosten hyödyntämistä jatkuvassa oppimisessa tehostaisi selkeät prosessit ja ohjeet jotka olisi vielä helppo löytää tietotulvan keskeltä oikea-aikaisesti. Hanketuotosten leviämistä hankkeen päättymisen jälkeen voidaan tukea systemaattisella viestinnällä sekä organisaation sisällä että eri kanavissa, ja tiiviillä yhteistyöllä verkostojen – kollegoiden, hankekumppaneiden, yritysten ja opiskelijoiden – kanssa.

Haastateltavat toivoivat tulevaisuudessa strategisempaa lähestymistapaa jatkuvan oppimisen tarjonnan tuottamiseen sekä Opin.fi-palvelun datan hyödyntämistä tarjonnan kehittämisessä. Yhteistyön mahdollisuutena nähtiin erityisesti työelämäyhteistyössä kehitettyjen pienten osaamiskokonaisuuksien mallintaminen ja arvostuksen lisääminen sekä innovatiivisten oppimismenetelmien ja digitaalisten oppimisympäristöjen hyödyntäminen.

Kohti yhteistä tuotantomallia ja selkeämpiä prosesseja

Haastattelujen perusteella TKI-toiminnan ja jatkuvan oppimisen yhteyden vahvistaminen koetaan tärkeäksi, mutta asiantuntijat kokevat siihen liittyen riittämättömyyttä ja epävarmuutta. Jatkuvan oppimisen näkökulmaa tulisi tuoda esiin systemaattisesti esimerkiksi ohjeistuksissa, perehdytyksissä ja tilaisuuksissa, huomioiden hankkeen kaikki elinkaaren vaiheet. Lisäksi organisaation sisäisiä prosesseja ja toimintatapoja, kuten koulutuksen kehittämisen prosesseja, on tarkasteltava, jotta TKI:n ja jatkuvan oppimisen välistä yhteyttä voidaan vahvistaa.

Haastatteluissa nousi esiin hyviä, osin helposti käyttöönotettavia ideoita esimerkiksi tiedonkulun parantamiseksi ja yhteyden vahvistamiseksi. Haaga-Helian 6AMK-tiimi tuleekin hyödyntämään haastatteluiden tuloksia kehittäessään organisaation sisäisiä prosesseja tukemaan paremmin TKI:n ja jatkuvan oppimisen välistä yhteyttä seuraavien vuosien aikana.

6AMK-yhteistyön yhteisen tuotantomallin kehittäminen on alkanut kriittisten pisteiden tunnistamisella ja työ jatkuu tuotantomallin pilotoinnilla. Yhteistyössä kehitettävä malli vahvistaa kunkin korkeakoulun TKI-vahvuuksille perustuvaa jatkuvan oppimisen profiilia ja vähentää päällekkäistä tarjontaa ja tekemistä. Verkostomainen toiminta mahdollistaa hyvien käytäntöjen leviämisen. 6AMK-yhteistyössä kehitetään TKI:n ja jatkuvaan oppimisen yhteyden tiivistämisen lisäksi uudenlaisia jatkuvan oppimisen toteutusmuotoja, jotka edistävät joustavaa osaamisen kehittämistä ja tunnistamista sekä lisäävät korkeakouluopintojen saavutettavuutta.

6AMK-yhteistyön tuloksista pääsevät hyötymään lopulta myös muut korkeakoulut. Näin voimme ponnistaa yhdessä kohti Jatkuvan oppimisen uudistus -hankkeen visiossa asetettua tavoitetta koko kansan osaamisen kehittämiseksi, tarjoten ajankohtaista, oppijalähtöistä ja kunkin korkeakoulun profiilin mukaista tarjontaa.

Kuva: Shutterstock