Tekoäly reseptivideoinnissa: teknisen osaamisen ja investointien kannattavuus

Sosiaalisen median videoiden näkyvyys majoitus- ja ravintola-alalla on kasvanut räjähdysmäisesti. Luo ym. (2025) tutkimuksen mukaan sosiaalisen median käyttäjien määrä on kasvanut 5,6 % vuodessa, saavuttaen 5,04 miljardia käyttäjää vuoden 2024 alussa. Tutkimus osoittaa myös, että lyhytvideosisällöt ovat merkittävästi muuttaneet kuluttajien ostokäyttäytymistä, korostaen sisällön hyödyllisyyden, käytettävyyden ja viihdearvon merkitystä luottamuksen rakentamisessa. Tekoälyratkaisujen kasvava tarjonta lupaa mullistaa sisällöntuotannon, mutta lupausten paikkansapitävyyttä voi tarkastella kriittisesti. HosBYTE-projektissa tutkimme tekoälyavusteisen videosisällöntuotannon mahdollisuuksia ruokareseptien visualisoinnissa.

Tekoäly sisällöntuotannon kumppanina

HosBYTE-hankkeessa testattiin seitsemää tekoälyvideosovellusta: Synthesia, Vidu AI, FlexClip, Invideo, HeyGen, Opuc Clip ja Descript. Näistä InVideo.io valikoitui lupaavimpana alustana. Kartoitus kesti kaksi viikkoa ja vaati noin 30-40 tuntia testausaikaa.

Invideo.io oli ainoa sovellus, joka mahdollistaa tekstistä-videoksi muunnoksen ruokaresepteissä, kertoo projektitutkija Jose Youssef. Hän on kokenut ravintola-alan ammattilainen ja Top Chef Suomi -kilpailija, jolla on 25 vuoden kokemus alalta sekä Restonomi- ja MBA-tutkinnot.

Tekoälyllä tuotettuja reseptivideoita näytettiin Haaga-Helian AI & Robotics in Hospitality Industry -opintojakson opiskelijoille. Testauksessa havaitsimme selkeän jaon: opiskelijoille lyhyt video antoi riittävän käsityksen reseptistä, vaikka yksityiskohtaiset vaiheet puuttuivat. Ammattikokkina Youssef kuitenkin koki videot riittämättöminä.

Kang (2023) on havainnut tutkimuksessaan, että lyhytvideoiden vaikutus kuluttajien päätöksentekoon perustuu osittain juuri tähän ilmiöön: nuoret kuluttajat reagoivat positiivisesti videoihin, jotka tarjoavat juuri riittävästi tietoa ostopäätöksen tueksi. Jos videosisältö voi tyydyttää kuluttajan tarpeet, se herättää positiivisia tunteita ja miellyttävän käyttökokemuksen, mikä vahvistaa ostohalua ja ostopäätöksiä.

Tämä heijastaa laajempaa ilmiötä: asiantuntijoiden ja loppukäyttäjien odotukset eroavat merkittävästi. Ammattilaiselle tekniset epätarkkuudet voivat mitätöidä sisällön arvon, kun peruskäyttäjälle kokonaiskuva riittää. Ääniraita mainitsee kaksi kuppia jauhoja, mutta videolla näkyy pöytä täynnä jauhoja ja niiden päälle kaadetaan maitoa, Youssef havainnollistaa.

Investoinnin kannattavuusanalyysi

Jokainen muutos videon sisältöön käynnisti jopa 15 minuutin odotusajan. Yksinkertaisetkin korjaukset vaativat koko videon uudelleengeneroimisen. Sovelluksen hintataso vaihteli testauksen aikana huomattavasti: alun 94-235 dollarin kuukausihinnoista lopulta 60-120 dollariin.

Ammattikokin näkökulmasta ajankäyttöä ja sovelluksen kustannuksia verrattuna tuloksiin voidaan pitää ajanhukkana. Ruoan valmistaminen, videon kuvaaminen ja julkaiseminen olisi onnistunut tunnissa maksimissaan viiden euron kustannuksilla.

Vaikka ruokareseptivideoiden luominen tekoälyllä osoittautui pettymykseksi, tekoälytyökaluille tunnistettiin potentiaalisia sovelluksia koulutusvideoiden ja markkinointimateriaalien tuottamisessa. Digitaalisten palveluiden kehittämisessä tärkeintä on yhdistelmä: teknologian tehokkuushyödyt ja inhimillinen ymmärrys asiakkaan tarpeista.

Onko organisaatioissa vielä rohkeutta epäonnistua ja kokeilla uusia teknologioita? Tämä kysymys määrittää, ketkä johtavat digitaalista transformaatiota palvelualoilla. Onnistunut kokeilu vaatii systemaattista lähestymistapaa: selkeät mittarit, rajattu budjetti ja läpinäkyvä viestintä tuloksista. Näin organisaatio voi oppia myös epäonnistumisista ja rakentaa tietoperustaa tulevien teknologiavalintojen tueksi.

Kuva: Shutterstock