Synteettinen markkinointi: Tekoäly data-analyytikkona, sisällöntuottajana ja vaikuttajana

Tulevaisuuden markkinoinnin osaaminen edellyttää monipuolista yhdistelmää teknisiä, luovia ja eettisiä taitoja. Työelämään astuvien osaajien tulee hallita datalukutaito, ymmärtää synteettisen datan mahdollisuudet ja rajoitukset, osata ohjata tekoälyä sisällöntuotannossa sekä soveltaa generatiivisia työkaluja kampanjoiden suunnitteluun ja optimointiin. He tarvitsevat kriittistä ajattelua ja kykyä arvioida tekoälyn eettisiä vaikutuksia, kuten läpinäkyvyyttä ja yleisön luottamusta. Viestintätaidot monikanavaisessa ja kulttuurisesti monimuotoisessa ympäristössä korostuvat, samoin kuin teknologinen toimintavalmius ja yhteistyö eri alojen asiantuntijoiden kanssa.

Tässä kirjoituksessa käyn läpi eri näkökulmia synteettiseen markkinointiin liittyen. Aikaisemmassa kirjoituksessani pohdin Synteettisen sisällön uutta aikakautta opetuksessa.

Synteettinen data – mahdollisuus vai harha?

Synteettinen data on keinotekoisesti tuotettua tietoa, joka jäljittelee oikeaa dataa kuitenkaan olematta oikean henkilön tietoja. Tällaista tekoälyn avulla luotua dataa voi olla vaikkapa kuluttajakäyttäytymiseen liittyvä tieto, kyselyvastaukset tai asiakasprofiilit.

Esimerkiksi OpinioAI (2025) hyödyntää generatiivista tekoälyä ja synteettistä dataa tarjotakseen yrityksille nopeaa ja kustannustehokasta asiakasymmärrystä ilman perinteisiä kyselyitä tai haastatteluja. Kielimallit voivat simuloida erilaisia kuluttajapersoonia ja vastata kyselyihin uskottavasti jopa niin hyvin, että tutkijat pohtivat, voidaanko osa perinteisestä datankeruusta kokonaan korvata AI-vastaajilla.

Kaiser ym. (2024) vertailivat tutkimuksessaan tekoälyn tuottamia vastauksia ihmisten antamiin vastauksiin. Tekoäly suoriutui hyvin yleisluontoisissa kysymyksissä, kuten ostopäätöksiin vaikuttavien tekijöiden arvioinnissa. Tarkemmissa kysymyksissä tekoälyn vastaukset poikkesivat kuitenkin merkittävästi ihmisten vastauksista. Tekoälyllä oli taipumus suosia tunnettuja brändejä ja esittää positiivisempia arvioita, mikä viittaa sen rajoituksiin monipuolisen ja syvällisen kuluttajaymmärryksen tuottamisessa.​

Tutkijoiden johtopäätös on, että vaikka generatiivinen tekoäly voi tarjota nopeita ja kustannustehokkaita suuntaviivoja markkinointitutkimuksessa, se ei vielä kykene korvaamaan ihmisiä syvällisten ja monipuolisten kuluttaja-analyysien tuottamisessa. Tekoälyä tulisi käyttää täydentävänä työkaluna, ei ihmisten korvaajana markkinatutkimuksessa. (Kaiser ym. 2024.)

Markkinoinnin opetuksessa synteettinen data toimii hyvänä perusaineistona, kun opiskelijat harjoittelevat asiakasprofiilien analysointia, segmentointia ja kohdentamista tai kampanjatulosten tulkintaa. Tekoälyn avulla voidaan luoda realistisia keskusteluskenaarioita asiakaspalvelutilanteisiin, B2B-myyntikeskusteluihin ja kriisiviestintään.

AI:n generoimia ’asiakasvastauksia’ on mahdollista käyttää myös strategisen ajattelun kehittämiseen, esimerkiksi brändin rakentamiseen ja mainosviestien testaamiseen. Kehotteiden avulla voidaan tekoälyä ohjata tuottamaan halutunlaista dataa. Tällaisia kehotteita voivat olla esimerkiksi ’Luo keinotekoinen asiakastietokanta (ikä, sukupuoli, ostohistoria, kiinnostuksen kohteet) Power BI-, Excel- tai Python-harjoitusta varten’, ’Simuloi keskustelu markkinointijohtajan ja asiakkaan välillä. Keskustelussa käydään läpi yrityksen saamaa negatiivista asiakaspalautetta somessa’ tai ’Laadi kolmelta eri kohderyhmältä synteettinen palaute, jota voidaan käyttää brändiuudistuksen suunnittelun pohjana’.

Synteettiset kampanjat – tekoälyoptimoituja markkinointitoimenpiteitä

Toinen uudenlaisen markkinointiajattelun kiinnostava piirre on synteettiset kampanjat. Tekoälyohjatut markkinointitoimenpiteet hyödyntävät data-analytiikkaa ja automaatiota tehokkaiden markkinointistrategioiden luomiseksi. Niissä analysoidaan kuluttajakäyttäytymistä, ennustetaan trendejä ja tuotetaan kohderyhmälle räätälöityä sisältöä.

Tekoälyä hyödyntävät brändit toteuttavat innovatiivisia ja vaikuttavia kampanjoita, joista esimerkkeinä vaikkapa Coca-Colan personoidut digijoulukortit, Sephoran virtuaalinen meikkausavustaja ja BMW:n taidehistoriallinen tempaus. Synteettinen markkinointi mahdollistaa nopean kokeilun, jossa optimoidaan mainoksia, sähköpostin uutiskirjeitä ja sosiaalisen median kampanjoita ilman ihmisen väliintuloa. Tekoälypohjaiset alustat voivat testata useita mainosversioita reaaliajassa ja tunnistaa niistä tehokkaimmat. Tämä vähentää tuotantokustannuksia ja tehostaa viestintää, mikä antaa brändeille mahdollisuuden tavoittaa kohdeyleisönsä entistä nopeammin.

Tekoäly tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden tuoda markkinoinnin opetukseen käytännönläheistä, ajankohtaista ja teknologisesti kehittynyttä sisältöä. Opiskelijat voivat suunnitella ja testata markkinointikampanjoita hyödyntäen tekoälyn generoimia kohderyhmäprofiileja, synteettisiä vastauksia mainostesteihin tai virtuaalisia A/B-testaustilanteita. Promptaukseen ja sisällöntuotantoon liittyen voidaan harjoitella tekoälyn ohjaamista markkinointisisällön luomisessa esimerkiksi laatimalla personoituja sähköposteja, uutiskirjeitä ja somepostauksia.

Synteettisen markkinoinnin teema on opiskeluympäristössä hyvä linkittää klassisiin markkinoinnin viitekehyksiin ja pohtia miten synteettiset kampanjat haastavat perinteiset mallit, esimerkiksi 4P/7P- tai STP -mallin. Usein opiskelijoiden kanssa syntyy kriittistä keskustelua siitä, missä synteettisen markkinoinnin rajat ja eettisyys menevät ja voidaanko kaikessa tekoälytohinassa johtaa sekä yrityksiä että asiakkaita harhaan.

Synteettiset vaikuttajat – digimaailman uudet persoonat

Tarkastellaanpa lopuksi vielä digimaailman synteettisiä persoonia eli virtuaalivaikuttajia, jotka kasvattavat suosiotaan sosiaalisessa mediassa. Generatiivinen tekoäly on mullistanut vaikuttajamarkkinoinnin, mahdollistaen tehokkaan sisällöntuotannon ja monipuoliset sisällöntuotannon eri kieliversioineen (Statista 10.12.2024). Virtuaalivaikuttajat, joista esimerkkinä vaikkapa Lil Miquela ja Imma, keskustelevat seuraajiensa kanssa, tekevät brändiyhteistyötä ja jopa kampanjoivat yhteiskunnallisten asioiden puolesta. Ne myös luovat blogikirjoituksia ja muita sisältöjä automatiikalla.

Toisin kuin ihmisvaikuttajat, synteettiset vaikuttajat eivät vanhene, tarvitse sopimuksia tai joudu skandaaleihin, mikä tekee heistä houkuttelevan investoinnin markkinointiin.

Kuluttajan vaatimukset keskiössä -ohje pätee myös synteettiseen markkinointiin

Synteettinen sisältö on kuitenkin kaksiteräinen miekka. Vaikka digihahmojen toimesta tuotetut AI-sisällöt parantavat tuottavuutta, ne herättävät myös huolia disinformaatiosta, plagioinnista ja ihmisen luovuuden heikkenemisestä. Kun synteettinen sisältö yleistyy, sen erottaminen ihmisten luomasta materiaalista muuttuu yhä vaikeammaksi.

Yksi mahdollinen ratkaisu haasteeseen on luoda digitaalinen, mutta aidompi ja monimuotoisempi versio ihmisestä, joka vastaa todellista elämää. Esimerkiksi DigiAnne (Trendwatching 26.3.2025) on koulutettu oikeista ihmismalleista otetuilla valokuvilla, samalla varmistaen mallien oikeudet ja tulot. Tämä mahdollistaa brändeille autenttisten, mutta tekoälyn luomien sisältöjen tuottamisen samalla, kun se vastaa kuluttajien vaatimuksiin monimuotoisuuden ja aitouden suhteen.

Kuva: Shutterstock