Kestävyyslukutaitoa rakentamassa

Nykyisessä globaalissa ympäristössä kaikkien liiketalouden kouluttajien, sekä ammattikorkeakoulujen että kauppakorkeakoulujen ja yliopistojen, tärkeänä tehtävänä on kehittää valmistuvien opiskelijoiden kestävyyslukutaitoa. Kestävyyslukutaito on ainoa tapa varmistaa, että valmistuneet ja tulevat johtajat ovat kyvykkäitä vastaamaan edessä ja jo käsillä oleviin vakaviin globaaleihin haasteisiin.

Koulutuksen on kehityttävä ja varustettava tulevat johtajat työkaluilla, joilla voidaan käsitellä monimutkaisia, toisiinsa liittyviä globaaleja kysymyksiä, myös ja erityisesti niitä ns. viheliäitä ongelmia. Tämä edellyttää kestävyyslukutaidon edistämistä, mikä yhdistää tiedon, taidot ja ajattelutavat. Liiketalouden ammattikorkeakoulut ovat kauppakorkeakoulujen ohella tämän muutoksen ytimessä, sillä ne näyttelevät keskeistä roolia tulevien johtajien valmentamisessa.

Haaga-Helia ammattikorkeakoulu on keväällä 2025 päättänyt sisällyttää pakollisen vastuullisen liiketoiminnan opintojakson kaikkiin tradenomi- ja restonomitutkintoihin seuraavasta opiskelijoiden aloitusryhmästä lähtien. Mitä on muutoksen ja panostuksen taustalla? Minkälaisia valmiuksia opiskelijat voivat tästä saada?

Muuttuva työelämä vaatii uusia taitoja

Haaga-Helian missio on avata ovet työelämään. Tämän vuoksi meidän on varmistettava, että opintojen sisältö varmuudella vastaa tulevaisuuden työelämän tarpeisiin. Työelämään suuresti jo nyt vaikuttava asia on kestävä kehitys ja sen merkitys ainoastaan kasvaa tulevaisuuden työelämässä (Kokkinen 2020; Dufva & Rekola 2023). Työelämää muokkaavat osaltaan lainsäädäntö ja sääntely. Kestävän kehityksen näkökulmasta vaikuttavat toimenpiteet vaativat kuitenkin kaikilta asiantuntijatöissä työskenteleviltä ymmärrystä vastuullisesta liiketoiminnasta.

Kestävän kehityksen lukutaito on nousemassa keskeiseksi työelämätaidoksi, sillä globaalit ympäristö-, teknologia- ja taloustrendit muokkaavat työmarkkinoita nopealla tahdilla. Yritykset arvioivat, että vihreään siirtymään, ESG-standardien käyttöönottoon ja toimitusketjujen paikallistamiseen liittyvät investoinnit luovat merkittäviä työllistymismahdollisuuksia, mutta samalla ne edellyttävät monialaista osaamista ja kykyä sopeutua uusiin vaatimuksiin (World Economic Forum 2023).

Teknologinen kehitys ja digitalisaatio muuttavat työnkuvia nopealla tahdilla, ja ammattikorkeakoulusta valmistuvat kohtaavat työmarkkinat, joissa jatkuva osaamisen päivittäminen on välttämätöntä. Kestävän kehityksen tuntemus ei ole ainoastaan ympäristöalan erityisosaamista, vaan se tarjoaa kilpailuetua useilla aloilla, kuten tekniikassa, liiketaloudessa, sosiaali- ja terveysalalla sekä luovilla aloilla (Oulun yliopisto 2023). Ekologisten, taloudellisten ja sosiaalisten näkökulmien ymmärtäminen auttaa opiskelijoita ennakoimaan työelämän kehityskulkuja ja hyödyntämään niitä asiantuntijuutensa vahvistamisessa (Opetushallitus 2023). Lisäksi valtioneuvoston raportin mukaan kestävän kehityksen haasteiden ratkaiseminen edellyttää laajaa systeemistä muutosta, jossa koulutuksen ja työelämän yhteistyöllä on keskeinen merkitys (Valtioneuvoston kanslia 2022).

Tiedot, taidot ja ajattelutavat: kestävyyslukutaidon rakennuspalikat

Kestävyyslukutaito on olennainen työkalu sellaisen tulevaisuuden rakentamisessa, jossa päätökset tehdään ennakoivasti, moraalisella selkeydellä ja vastuullisesti. Perustuen osin UNESCO:n kestävän kehityksen koulutuksen (Education for sustainable development ESD) (2020) määritelmään ja toisaalta Center for Curriculum Redesignin (2019) neliulotteiseen viitekehykseen, YK on määritellyt kestävyyslukutaidon tiedon, taitojen ja ajattelutapojen vuorovaikutukseksi, joka tarvitaan globaalien haasteiden ratkaisemiseksi. Tiedot, taidot ja ajattelutavat ovat toisiinsa kytkeytyneitä, ja ne vahvistavat toisiaan parantaen oppimista ja oppimista seuraavaa työ- ja arkielämän toimintaa. Yhdessä ne mahdollistavat metaoppimisen – reflektiivisen ja mukautuvan prosessin, jossa opitaan oppimaan.

Kestävyyslukutaidon operationalisoimiseksi eli viemiseksi osaksi oppimista, korkeakoulut käyttävät usein viitekehyksiä, kuten EU:n GreenComp eli kestävää kehitystä koskevaa eurooppalaista viitekehystä (Bianchi, Pisiotis & Cabrera Giraldez 2022). Viitekehykset tarjoavat painopistealueita sekä rakenteita, joita korkeakoulut voivat muokata vastaamaan omaa pedagogista visiota, toimintaa ja prioriteetteja. GreenComp listaa neljä osaamisen aluetta: kestävyysarvojen ilmentäminen, kestävyyden monitahoisuuden hallinta, kestävien tulevaisuuksien visiointi sekä kestävyystoiminta. Nämä alueet on edelleen jaettu 12 taitoon, joille on jokaiselle oma määritelmänsä (Bianchi ym. 2022).

Haaga-Helia ammattikorkeakoulun vastuullisuusopinnoissa korostuvat GreenComp taidoista erityisesti kestävyyden monitahoisuuden hallinta, mihin taitoina lukeutuvat järjestelmälähtöinen ajattelu, kriittinen ajattelu sekä ongelman rajaaminen. Haastamalla opiskelijat pohtimaan ja tutkimaan erilaisia vastuullisuuden ulottuvuuksia sekä punnitsemaan erilaisia moraalisia näkökohtia, opiskelijoiden kyky lähestyä ongelmia eri näkökulmista ja kriittisesti kehittyy.

Esimerkiksi roolipelin käyttäminen oppimisen tukena pohdittaessa yrityksen vastuullisuustyötä osoittautui erittäin tehokkaaksi kestävyyslukutaidon edistäjäksi. Toimiviksi osoittautuivat myös näennäisen selkeät yritystapaukset ja niiden pohdinta erilaisista moraalisista ja eettisistä näkökulmista. Opiskelijoiden herättäminen pohtimaan ristiriitoja ja löytämään niitä omassa ajattelussaan vahvisti oppimista selkeästi. Opiskelijat totesivat juuri eri näkökulmista tapahtuneen eettisen pohdinnan kurssin merkittävimmäksi anniksi.

Mitä valmiuksia kestävyyslukutaito opiskelijalle antaa?

Kestävyyslukutaidon opettaminen opinnoissa tarjoaa opiskelijoille tärkeitä ja peräänkuulutettuja konkreettisia työelämävalmiuksia. Opiskelijat oppivat ymmärtämään ja soveltamaan kestävän kehityksen periaatteita käytännön tilanteissa, mikä on arvokasta monilla eri aloilla. He kehittävät kykyä analysoida ja ratkaista monimutkaisia ongelmia, jotka liittyvät ympäristöön, talouteen ja yhteiskuntaan. Tämä kriittinen ajattelutaito on erittäin arvostettu työelämässä.

Lisäksi kestävyyslukutaito parantaa opiskelijoiden kykyä tehdä eettisiä päätöksiä ja toimia vastuullisesti. He oppivat arvioimaan yritysten ja organisaatioiden toimintaa kestävyyden näkökulmasta ja voivat siten edistää vastuullisempia liiketoimintakäytäntöjä. Tämä tekee heistä arvokkaita työntekijöitä, jotka voivat auttaa organisaatioita saavuttamaan kestävän kehityksen tavoitteet.

Opiskelijat omaksuvat myös viestintätaitoja, jotka ovat välttämättömiä kestävyyteen liittyvien asioiden tehokkaassa esittämisessä ja edistämisessä. He oppivat kommunikoimaan selkeästi ja vakuuttavasti eri sidosryhmien kanssa, mikä on tärkeää kestävyyshankkeiden onnistumiselle. Näiden taitojen avulla opiskelijat voivat toimia muutoksen tekijöinä ja edistää kestävämpää tulevaisuutta työelämässä.

Pelkkä tieto ei vielä riitä

Vaikka tieto yksinään ei riitä muutoksen aikaansaamiseen, sen roolia edistyksen mahdollistajana ei voida liioitella. Monimutkaisten järjestelmien ymmärtäminen ja asioiden välisten riippuvuussuhteiden hahmottaminen ovat ratkaisevan tärkeitä kestävyyshaasteiden, kuten ilmastonmuutoksen, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja taloudellisen epätasa-arvon ratkaisemiseksi. Tieto antaa yksilöille mahdollisuuden analysoida näitä järjestelmiä, arvioida vaikutuksia ja seurauksia sekä kehittää näyttöön ja tieteeseen perustuvia ratkaisuja. (Funke 2017.)

Tieto on kuitenkin ’aktivoitava’ käytännön soveltamisen kautta. Erilaisia ja monipuolisia taitoja, kuten kriittistä ajattelua, yhteistyötä ja systeemiajattelua, tarvitaan, jotta yksilöt voivat muuttaa abstraktit ideat käytännön toiminnaksi ja tavoitteiksi. World Economic Forum (2023) on ennakoinut, että analyyttinen ajattelu on yksi tulevaisuuden tärkeä työelämätaito sekä toisaalta myös eniten uudelleen koulutusta vaativa taito. Yhtä tärkeät ovat ajattelutavat, jotka muokkaavat johtajan eettistä kompassia ja päätöksentekoa. Johtajat tarvitsevat paitsi työkaluja toimintaan, myös ymmärrystä toimintansa laajemmista vaikutuksista.

Maailmassa, jossa valeuutiset leviävät ja kehittynyt tekoäly hämärtää totuuden ja valheen rajaa, on luotettava vankkaan, tieteeseen perustuvaan tietoon. Ammattikorkeakouluilla ja yliopistoilla on keskeinen rooli kriittisen ajattelun edistämisessä ja tietojen, taitojen sekä ajattelutapojen integroinnissa. Pelkkä tieto itsessään ei enää riitä ja opetuksenkin on tähdättävä pidemmälle. Kokonaisvaltainen lähestymistapa valmistaa yksilöitä paremmin navigoimaan epävarmuudessa ja monimutkaisuudessa.

Kestävyyslukutaito syntyy ja kehittyy tiedon, taitojen ja ajattelutapojen risteyksessä. Kasvavien globaalien haasteiden edessä kaikilla liiketalouden kouluttajilla on vastuu kasvattaa ammattilaisia ja johtajia, jotka voivat ajatella kriittisesti, toimia päättäväisesti ja johtaa eettisesti. Tämän saavuttaminen edellyttää perinteisen opettamisen uudelleenajattelua ja sellaisten lähestymistapojen omaksumista, jotka yhdistävät kognitiivisen oppimisen, käytännön soveltamisen ja eettisen kehityksen. Kun tämä hallitaan, kauppakorkeakoulut voivat täyttää lupauksensa valmistaa johtajia, jotka pystyvät rakentamaan kestävämmän tulevaisuuden.

Kuva: Shutterstock