Kuuntelun taito toimivan MaRaMa-työyhteisön rakentajana

Monesti koemme olevamme hyviä kuuntelijoita, mutta todellisuus onkin aivan toinen. Liian usein mieli harhailee omien mielipiteiden ja arkisten asioiden äärellä, jolloin unohdamme keskittyä kuuntelemaan. Aidosti kuunteleva työyhteisö ei vain kuule sanoja, vaan ymmärtää niiden merkityksen toimivan työyhteisön ja luottamuksen rakentamiseksi.

Kuunnellaksemme oikeasti, meidän on annettava toiselle tilaa kertoa haluamansa asia vapaasti. Antamalla toiselle tilaa, vahvistuu myös keskinäinen luottamus ja sitä kautta avoin kommunikaatio jatkossa taas asteen verran helpompaa. Myös työilmapiiri tulee myönteisemmäksi. Työilmapiiri on esimerkiksi vieraanvaraisuusaloilla merkittävä tekijä veto- ja pitovoiman näkökulmasta (Vastakaiku 7.6.2023).

Vuorovaikutus- ja kuuntelutaitoja pohtimassa

Työyhteisössä meillä jokaisella on merkittävä rooli luottamuksellisen, turvallisen ja avoimen ilmapiirin mahdollistajina. Jokainen työyhteisön jäsen voi omalta osaltaan toimia roolimallina ja edistää omalla esimerkillään sellaista ilmapiiriä, jossa asioita halutaan kuulla ja uskalletaan sanoa ääneen. Toimimalla esimerkkinä, oppii itsekin – niin toisesta ihmisestä, eri näkökulmista, työpaikastaan kuin itsestäänkin.

Haaga-Helian Veto- ja pitovoimaa MaRaMa–alalle -hankkeessa toteutimme vuorovaikutus- ja kuuntelutaitoja kehittäviä koulutusmoduuleja alan työntekijöille. Näistä esimerkkinä koulutukset Rakentava vuorovaikutus ja Ristiriitojen ratkaiseminen työyhteisössä.

Aika moni meistä ihmisistä kokee olevansa hyvä kuuntelija. Vuorovaikutus- ja kuuntelutaitoja pohtiessa ja harjoitellessa, moni opiskelijamme huomasi, että tieto ja ymmärrys hyvän kuuntelun taidoista ei automaattisesti muuta toimintaa vaan aktiivinen kuuntelu vaatii harjoittelua. Kursseillamme opiskelijat ovat päässeet harjoittelemaan muun muassa aktiivista kuuntelua, rajattuja puheenvuoroja sekä tietoista kysymysten hyödyntämistä. Keinot ovat aika yksinkertaisia, mutta yllättävän tehokkaita myös hektisissä työyhteisöissä puhumattakaan ristiriitojen sovittelusta ja ennaltaehkäisystä.

Erityisesti aktiivinen kuuntelu on ollut opiskelijoissamme paljon ajatuksia herättävä menetelmä. Kun ihminen kuuntelee aktiivisesti, hän osoittaa keskittyvänsä, esittää tarkentavia kysymyksiä, ja antaa tilaa toisen ajatuksille ilman keskeyttämistä. Myös reagoinnilla on valtava merkitys – miten toisen puheeseen reagoi tai on reagoimatta voi vaikuttaa yllättävän paljon luottamukseen sekä avoimuuteen jatkossa.

Parhaimmillaan aktiivinen kuuntelu osoitti mahdollistavan arvostetuksi tulemisen kokemukset osapuolten kesken. Kun opiskelijamme kokivat tulevansa arvostetuksi, heistä tuli rohkeampia ja he puhuivat jatkossakin asioista helpommin ja avoimemmin. Koettiin, että, jos ihmistä ei kuunnella tai hänen sanomisiinsa reagoidaan huolimattomasti, voi syntyä puhumattomuuden noidankehä ja epäluottamusta – sekä huonoa työilmapiiriä.

Kuuntelu ratkaisun etsijänä ja ristiriitojen sovittelijana

Kuuntelemisen taito on oivallinen apuväline myös ristiriitojen ratkaisemiseksi. Kun ilmassa on jännitteitä tai erimielisyyksiä, kannattaa keskittyä kuuntelemaan. Kun pysähdymme aidosti kuulemamme asian äärelle voimme saada arvokasta tietoa eri osapuolten tarpeista ja mielipiteistä, mikä auttaa löytämään ratkaisuja ja edistämään sovintoa. (Räty 2017.)

Turhan usein keskeneräiset työt ja arkiset asiat häiritsevät keskittymistämme tai omat vahvat mielipiteet sekä ennakkokäsitykset estävät meitä etsimästä uudenlaista näkökulmaa asioihin. Kun toinen osapuoli ei koe tulevansa kuulluksi vahvistaa se kokemusta väärinymmärretyksi tulemisesta ja näin ollen riski ristiriidan ja konfliktin syntymiseen kasvaa (Räty 2017). Kuuntelemattomuuden sijaan, tavoitteena tulisikin olla aito kuuntelun taito, jossa pysähdytään kuuntelemaan muutakin kuin sanoja ja pyritään aktiivisesti etsimään uusia näkökulmia avoimesti ja empaattisesti.

Kuuntelemattomuus konfliktitilanteissa pahentaa tyypillisesti erimielisyyttä ja näin ollen voi jopa estää ratkaisun löytämisen kun syntyy puhumattomuuden noidankehä (Pehrman 2011). Jos osapuolet eivät lainkaan kuuntele toisiaan, ajautuu keskustelu helposti umpikujaan eivätkä toisen tarpeet tai tunteet tule huomioiduiksi. Selvittämättömät konfliktit voivat vaikuttaa työilmapiiriin kielteisesti pitkänkin aikaa.

Kuuntelevan työyhteisön tunnusmerkit

Koulutustemme aikana käydyistä keskusteluista olemme koonneet tärkeimmiksi nousseet aidosti kuuntelevan MaRaMa-työyhteisön ominaisuudet.

Kuuntelevassa työyhteisössä

• laitetaan kiire sivuun ja pysähdytään kuuntelemaan esimerkiksi ottamalla kalenterista aikaa tai varaamalla molemmille sopiva hetki
• ymmärretään eri näkökulmia ja halutaan aidosti asettua toisen asemaan esimerkiksi kysymällä tarkentavia kysymyksiä
• oivallutetaan ja rohkaistaan työyhteisön jäseniä avoimeen keskusteluun esimerkiksi ottamalla hiljaisemmatkin henkilöt keskusteluun mukaan.
• nähdään uhkien sijaan mahdollisuuksia ja luodaan näin ollen myönteistä ilmapiiriä esimerkiksi miettimällä yhdessä mitä tilanteesta voi oppia

Työyhteisö MaRaMa-alalla, joka ymmärtää aidon kuuntelun merkityksen ja panostaa siihen harjoittelemalla, onnistuu rakentamaan kulttuuria, jossa on luottamuksellinen, avoin ja keskusteleva ilmapiiri, jossa ristiriidat on tehty ratkaistavaksi ja jossa työskennellään sujuvasti ja tehokkaasti kohti yhteisiä tavoitteita.

Kuva: Shutterstock