Opiskelijat palvelevan johtajuuden jalanjäljillä

Palveleva johtajuus korostaa yhteisön ja yksilöiden hyvinvointia, tehden siitä olennaisen lähestymistavan kestävän ja vastuullisen johtajuuden kehittämiseen. Palveleva johtajuus tarjoaa ainutlaatuisen näkökulman, jossa johtaja keskittyy ennen kaikkea muiden tukemiseen ja kehittämiseen. Se yhdistää luottamuksen, empatian ja yhteistyön. Tämä lähestymistapa on erityisen tärkeä Haaga-Helian opiskelijoille, jotka valmistautuvat tulevaisuuden johtajuustehtäviin.

Greenleafin (2002) mukaan palvelevan johtajuuden tavoitteena on rakentaa luottamusta ja yhteisöllisyyttä. Hyvä johtajuus ei synny yksin toimimalla. Se rakentuu yhteistyössä muiden kanssa aidolla kuuntelemisella ja toisten kunnioittamisella. Toisin kuin autoritääriset tai yksilökeskeiset johtamistyylit, jotka saattavat korostaa valtaa tai tehokkuutta yksilön näkökulmasta, palveleva johtajuus keskittyy yhteisön hyvinvoinnin rakentamiseen. (Greenleaf et al. 1998.) Se soveltuu aikaan, jossa pitkäjänteinen yhteistyö, ihmisten sitouttaminen ja eettiset ratkaisut ovat avainasemassa.

Opiskelijamme voivat harjoitella palvelevan johtamisen ajattelutapaa – erityisesti tilanteissa, joissa vaaditaan tukea tai ongelmanratkaisua – kehittämällä vuorovaikutustaitoja ja empaatiaa projekteissaan ja ryhmätöissään.

Luottamuksen rakentaminen ja yhteisöllisyys

Luottamuksen rakentaminen on keskeinen osa palvelevan johtajuuden viitekehystä. Opiskelijoille tämä tarkoittaa sitä, että heidän tulee harjoitella paitsi muiden johtamista, myös luomaan ympäristö, jossa kaikki tuntevat olonsa turvalliseksi ja arvostetuksi. Luottamuksen luominen vaatii johdonmukaisia tekoja ja avoimuutta, ja se edellyttää rehellisyyttä ja empatiaa. Luottamuksen rakentamisessa yhteisöllisyyden vahvistaminen on keskeinen osa prosessia, ja se voi alkaa pienistä teoista, kuten toisten huomioimisesta tai avun tarjoamisesta tarpeen mukaan. (Sendjaya & Pekerti 2010.)

Yhteisöllisyyden edistämiseen kuuluu aktiivinen osallistuminen ja tiimin jokaisen jäsenen kehityksen huomioiminen. Opiskelijat voivat hyvää johtajuutta harjoitellessaan oppia, että se ei perustu yksin tehtyihin päätöksiin, vaan tiimin näkökulmien huomioimiseen ja jokaisen äänen esille tuomiseen. Yhteistyölähtöinen toimintatapa auttaa kasvattamaan kaikkien sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin (Sinek 2014). Myös läsnäolo ja aktiivinen osallistuminen ovat tärkeitä yhteisöllisyyden rakentamisessa opintojaksoilla.

Pitkäjänteisyys ja kestävät valinnat

Palveleva johtajuus vaatii pitkäjänteisyyttä ja kykyä katsoa tulevaisuuteen. Palveleva johtaja ei tavoittele nopeita voittoja, vaan pyrkii rakentamaan kestävää ja hyvinvoivaa yhteisöä. (Greenleaf 2002.) Tämä tarkoittaa, että opiskelijoiden tulee pohtia päätöstensä vaikutuksia pitkällä aikavälillä sekä lähiyhteisön että laajemman yhteiskunnan näkökulmasta. Heidän on tärkeää oppia arvioimaan päätöstensä seurauksia ja huomioimaan, miten heidän toimintansa vaikuttaa muihin.

Palveleva johtajuus rohkaisee opiskelijoita ajattelemaan laajemmin ja ottamaan vastuuta ympäristöstään. Johtajan tehtävä ei ole vain saavuttaa tuloksia, vaan varmistaa, että tulokset ovat eettisiä ja tukevat tiimin hyvinvointia. Palveleva johtajuus voi parhaimmillaan olla johtamistapa, joka asettaa muiden tarpeet etusijalle, tukee yksilöiden ja organisaation kasvua, lisää motivaatiota, parantaa mielenterveyttä ja työntekijöiden hyvinvointia (Ortiz-Gomez et al. 2022).

Palvelevan johtamisen taidot voivat opiskelijoille avata uusia mahdollisuuksia vaikuttaa positiivisesti ympäristöönsä ja toimia ensisijaisesti muiden hyväksi, unohtamatta yhteisten tavoitteiden saavuttamista.

Kuva: Shutterstock