Ammattikorkeakoulujen yhteisen koulutuskokonaisuuden muodostaminen vaatii yhteistä ymmärrystä ja yhdessä tekemistä

Digivisio 2030 -hankkeessa suomalaiset korkeakoulut rakentavat yhdessä Opin.fi -palvelua, joka tuo suomalaisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen avoimet tarjonnat yhteen. Voisiko tulevaisuuden oppija rakentaa oman näköisensä oppimispolun Opin.fi-palvelussa yhdistämällä usean korkeakoulun tarjontaa?

Digivision 3.0 -pilotissa testaamme 5AMK-verkostona (Haaga-Helia, Hamk, Laurea, Metropolia, Xamk), mitä tällaisen kokonaisuuden rakentaminen edellyttää ja miten se voisi käytännössä tapahtua: mitä vaiheita prosessi sisältää, mitä tietoja tarvitaan ja mitä asioita on huomioitava eri toimijoiden näkökulmista. Näihin kysymyksiin pyrimme tässä kirjoituksessa esimerkkitapauksemme pohjalta vastaamaan. Pilotissa keräämämme havainnot ovat hyödynnettävissä niin korkeakoulujen yhteistoiminnan kuin Opin.fi -palvelun kehittämisessä.

Ensimmäisenä askeleena oli opintotarjonnan kartoittaminen

Ensimmäinen askel yhteisen koulutuskokonaisuuden muotoilussa oli olemassa olevan opintotarjonnan kokoaminen. Tarjontaa kerättiin digiosaamisen teemasta. Huomioimme 5AMK:n laajan avoimen ammattikorkeakoulutarjonnan sekä esimerkiksi tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeissa tuotetun informaalin tarjonnan kuten podcastit ja blogitekstit. Kukin ammattikorkeakoulu keräsi yhteiseen taulukkoon tiedot opintojakson tai muun tarjonnan nimestä, saavutettavasta osaamisesta, laajuudesta ja opintojen tasosta.

Opintojaksoja kertyi yli 200 ja erilaisia informaaleja materiaaleja listattiin kymmeniä. Tarjontaa kerätessä havaitsimme, että digiosaamisen teema on laaja ja sitä tulkitaan eri tavoin. Keskeisenä edellytyksenä yhteisten koulutuskokonaisuuksien toteuttamiselle on käydä keskustelua ja löytää yhteinen ymmärrys siitä, mitä tietty teema sisältää. Kysymys on siis yhteisestä käsitteen määrittelystä.

Lisäksi havaitsimme, että tarjonnan kuvailutiedoissa on melko paljon eroja niin korkeakoulujen välillä kuin niiden sisälläkin. Kuvailutiedoilla on oppijalle iso merkitys opintojen valinnassa, ja ne ilmentävät osaltaan koko koulutuskokonaisuuden yhteneväisyyttä. Kuvailutietojen yhdenmukaistaminen on yksi tärkeä tehtävä ennen kuin koulutuskokonaisuus olisi oppijan saatavilla.

Informaali tarjonta ei ollut kaikissa ammattikorkeakouluissa valmiiksi koottuna, joten sen kerääminen osoittautui haastavaksi. Informaalin tarjonnan hallintaprosesseja onkin syytä jatkossa kehittää.

Työpajatyöskentely toi asiantuntijat ja osaamisen yhteen

Koottuamme 5AMK-verkoston avoimen digiosaamiseen kutsuimme koolle yhteisen työpajan. Sen tavoitteena oli saada kokonaiskuva 5AMK:n digiosaamiseen liittyvästä tarjonnasta, sekä tunnistaa mahdollisia yhteisiä koulutuskokonaisuuksia. Valitsimme viisi teemaa, joiden alle tarjontaa lähdettiin ryhmittelemään.

1. Digitaalinen liiketoiminta
2. Datan keruu, data-analytiikka ja tiedolla johtaminen
3. Tekoäly ja robotiikka
4. Kyber- ja tietoturva
5. Kestävä kehitys – ratkaisut kestävän kehityksen tueksi

Teemat muotoituivat muun muassa Sitran Megatrendit –katsauksen ja Opetushallituksen ennakointiraporttien pohjalta (Dufva & Mikkola 2023; Opetushallitus 2024).

Työpajassa tarjonta ryhmiteltiin valittujen teemojen alle ja samalla hahmoteltiin alustavia oppimispolkuja. Työskentelyn aikana meille kävi selväksi, että kerättyjen tietojen avulla opintojakson tai muun materiaalin sisältöä tai vaikeustasoa oli haastavaa hahmottaa, joten tästä syystä sisältöjen päällekkäisyyksistä tai opintojakson sopivuudesta opintopolkuun ei voitu olla varmoja. Kuvailutietojen puutteista huolimatta löysimme päällekkäisyyttä 5AMK:n tarjonnassa ja toisaalta esiin nousi aiheita, joihin voisimme kehittää yhteistyössä uutta tarjontaa.

Työpajaan osallistui jokaisesta 5AMK-korkeakoulusta pedagogisia asiantuntijoita ja henkilöitä, jotka vastaavat jatkuvan oppimisen tarjonnasta ja sen suunnittelusta. Saimme hyvän mahdollisuuden keskustella esiin nousseista haasteista ja oivalluksista. Työpajassa olisi ollut hyvä olla mukana opintojaksojen opettajia ja teemaan liittyvissä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeissa työskenteleviä asiantuntijoita, jotka opinjaksojen sisältöjä ja tuotettua materiaalia tuntevina olisivat pystyneet arvioimaan tarjontaa paremmin.

Seuraavat askeleet kohti yhteistä koulutuskokonaisuutta

Pilotin tavoitteena on tehdä suunnitelma yhdestä yhteisestä koulutuskokonaisuudesta.
Jatkotyöstettäväksi teemaksi valikoitui digitaalinen liiketoiminta, koska siitä löytyi runsaasti sekä formaalia että informaalia tarjontaa. Tämä antaa meille mahdollisuuden suunnitella koulutuskokonaisuus, joka tarjoaa jatkuvalle oppijalle sekä horisontaalisia että vertikaalisia oppimispolkuja: koulutuskokonaisuus, josta uuden aiheen äärelle löytänyt oppija voisi muodostaa polun oman yrityksensä somemarkkinoinnin aloittamiseksi tai markkinointia jo osaava voisi syventää osaamistaan.

Horisontaaliseen oppijan polkuun voisi kuulua esimerkiksi opintojaksoja ja materiaaleja: markkinoinnin ja some-markkinoinnin perusteet, some-markkinoinnin kanavat, asiakaskäyttäytyminen ja LinkedIn-markkinointi. Vertikaaliseen oppijan polkuun voisi kuulua esimerkiksi opintojaksoja ja materiaaleja: some-markkinoinnin kanavat, palvelumuotoilu, Meta:n kanavat markkinoinnin työkaluna, analytiikka ja hakukoneoptimointi. Kokonaisuuden työstämistä jatkaa 3.0-pilotin pedagoginen työryhmä.

Kuva: Adobe Firefly tekoäly