Suomessa on vastuullista ruokamatkailutarjontaa – esimerkkejä ja hyviä käytänteitä

Haaga-Helia ammattikorkeakoulu kehittää Suomen ruokamatkailua aktiivisesti opetuksen ja Hungry for Finland Labin kautta. Osana kehittämistyötä, tasaisin väliajoin, järjestetään ruokamatkailukilpailu, jossa etsitään Suomen parhaita, ruokamatkailustrategian mukaisia, vastuullisia, elämyksellisiä ja ostettavia tuotteita.

Edellinen ruokamatkailukilpailu järjestettiin vuonna 2023. Me kirjoittajat olimme mukana kilpailun järjestämisessä ja osallistujien arvioinnissa ja huomasimme osallistujissa poikkeuksellisen ansiokkaita vastuullisuuden toteuttajia.

Hungry for Finland Ruokamatkailukilpailussa 2023 sijoittuneiden vastuullisuuskonkretiaa

Mielestämme vastuullisuudesta tulisi puhua hyvien esimerkkien ja käytänteiden kautta. Näin siihen on helpompi tarttua. Tässä artikkelissa on nostoja Hungry for Finland -ruokamatkailukilpailussa 2023 sijoittuneiden tuotteiden vastuullisuusteoista.

Vuoden 2023 kilpailussa vastuullisuus oli painotettu arviointikriteeri. Kilpailulomakkeella osallistujia pyydettiin linjaamaan vastuullisuustekojaan. Eniten mainittuja olivat seuraavat seikat:

• Raaka-aineiden alkuperä tunnetaan.
• Suomalainen ja paikallinen elämäntapa sekä ruokakulttuuri ovat esillä.
• Tarjotaan ruokaa luonnosta ja hyödynnetään villiruokaa.
• Ruokahävikkiin kiinnitetään huomiota.
• Erityisruokavaliot ja ruokarajoitteet osataan huomioida.
• Omavalvonta toimii.
• Hygienia ja turvallisuus osataan.
• Tarjolla on monipuolisia kasvis- ja vegaanivaihtoehtoja.

Lisäksi kilpailun arvioinnissa kiinnitettiin huomiota siihen, miten vastuullisuus näkyi ja tuntui tuotteissa sen lisäksi, mitä vastuullisuustoimia osallistujat kertoivat tekevänsä.

Piknik omenapuun alla -tuotteessa kulttuuriperintö ja historia näkyvät tuotteistuksessa

Naantalissa sijaitseva Tammiston Kuulas palkittiin ruokamatkailukilpailussa Taste of Archipelago -tapahtumastaan ja Piknikistä omenapuun alla.

Tuotteessa kaikki vastuullisuuden ulottuvuudet, ekologinen, sosiaalinen, kulttuurinen ja taloudellinen, tulevat huomioiduiksi. Piknikin voi ostaa mutkattomasti, ja se sopii monelle lompakolle. Elämys on elämänmakuinen ja monipuolinen. Yrittäjä on rakennuksessa kolmannessa polvessa; jatkuvuutta, historiaa sekä perinteitä vaalitaan. Tilalla toimineiden ympärille on onnistuneesti rakennettu tarinaa ja henkilöhistoriaa, ja Katri Tätilän kahvipuffetti on tästä mainio esimerkki. (Tammiston Kuulas.)

Piknikkorin sisältö on mietitty pakkauksista lähtien. Maut, visuaalisuus, yksityiskohdat ja tunnelma ovat paikallaan, monia aisteja hellitään. Eväskorin astiat ovat uudelleenkäytettäviä ja juomavalikoimassa on huomioitu kotimaisuus. Tuotteen osat sopivat toisiinsa saumattomasti. Säröjä ei ole, ja yksityiskohdat on mietitty paikalleen, oli kyseessä sitten vintage-kahvikuppi, emännän intohimo tuotteistamiseen, salin tapetti, ruoan maku tai ruoan paikalliset raaka-aineet. Tuotteeseen on rakennettu tunne- ja aistikokemus, joka kunnioittaa tilan kulttuuriperintöä.

Arvioimme yhdessä muun tuomariston kanssa, että Piknik omenapuun alla on vuoden 2023 paras ruokamatkailutuote, sillä siinä on tavoitettu jotain erottuvaa. Tuote on rakennettu maku ja tunnelma edellä, vastuullisesti yhteistyössä paikallisten tuottajien ja toimijoiden kanssa.

Asiakaspalvelun laatu kielii siitä, että sosiaalinen vastuullisuus toteutuu

Lonnan saari on merellisen Helsingin hyvän olon keidas. Lonna sai ruokamatkailukilpailussa 2023 kunniamaininnan erityisesti siitä, että sen nettisivut ja vastuullisuusviestintä ovat kunnossa. Vastuullisuus tuodaan esille esimerkillisesti ja monipuolisesti sekä todennetaan Good Travel Seal -sertifikaatilla sekä Sustainable Travel Finland -merkillä. (Lonnan saari.)

Lonnalaiset tuntevat ruoan alkuperän ja osaavat taitaen huomioida erityisruokavaliot. Ravintolan liitutaululta löytyvät myös Lonnan kaikki raaka-ainetuottajat. Se on edelleen hyvä käytänne.

Sosiaalinen vastuullisuus heijastuu asiakasrajapintaan. Hyvinvoiva työyhteisö jaksaa ja haluaa luoda tarttuvia elämyksiä – sen näki Lonnassa, jossa työhyvinvointiin panostetaan. Henkilökunta on vieraanvaraista, ja asiakkaasta pidetään hyvää huolta. Sosiaalisesta vastuullisuudesta huolehtimisella on paljon positiivisia vaikutuksia. Se muun muassa lisää työvoimapulasta kärsivän hospitality-alan pito- ja vetovoimaa takuuvarmasti, mitä puntarointiin esimerkiksi tässä blogissa.

Kun hävikittömyys otetaan vakavasti

Ruokamatkailukilpailussa toiseksi sijoittunut Vår on porvoolainen Michelin-tähtiravintola, jossa vastuullisuus ja fine dining kulkevat käsi kädessä. Keittiömestari Niko Lehdon mukaan ravintolan toiminta perustuu porvoolaiseen ruokakulttuuriin ja vastuullisuus on arkipäivän tekoja ravintolassa, viisaita valintoja ja järkevää tekemistä.

Ravintolassa on lämmin vastaanotto ja huomaavainen, välittävä palvelu. Kaikessa toiminnassa tulee esille paikallisuus, Lehdon henkilökohtaiset tarinat ja ruokamuistot. Syysmenussa syödään rohkeasti kokonainen kuha yhden illan aikana. Hävikkiä ei synny, vastuullisuudelle kumarretaan.

Vår panostaa porvoolaiseen gastronomiaan, lähiruokaan ja henkilökunnan työhyvinvointiin (Ravintola Vår). Ravintola tekee yhteystyötä yrittäjien, tuottajien sekä oppilaitosten kanssa ja haluaa panostaa nuoriin. Viljelijöiltä ostetaan raaka-aineita suoraan.

Iitin Maatilatorin lähiherkkujen lomassa asiakas voi oppia uutta

Iitin Maatilatori kätkee sisäänsä yli sadan tuottajan kotimaisten tuotteiden valikoiman. Tuotteet on valittu hyvällä maulla ja paikallisuus näkyy. Iitin maatilatori on ensimmäinen puoti, joka on palkittu Hungry for Finlandin -ruokamatkailukilpailussa.

Iitin maatilatori sai kunniamaininnan monipuolisesta ja mietitystä valikoimastaan, joka sisältää lähiruokaa, paikallisia makuja, lähileipureiden loihtimia tuoreita kahvioherkkuja sekä muita suomalaisten pientuottajien tuotteita.

Tuotteiden pakkauksissa yhdistyvät estetiikka ja vastuullisuus. Torilla on helppo piipahtaa, ja elämys on määriteltävissä sen hintaiseksi kuin asiakas haluaa. Oppiakin on tarjolla muun muassa ruhon osista, hiutaleista ja jauhojen karkeusasteista.

Iitin Maatilatori korostaa tuotteiden valmistuksen vastuullisuutta. Heillä asioiva asiakas saa tietää, mistä tuotteiden raaka-aineet ovat peräisin, ja parhaimmillaan hän voi tutustua tuottajaan paikan päällä tapahtumien yhteydessä(Iitin maatilatori). Iitin maatilatorin sopii mainiosti kansallisiin ruokamatkailun suuntaviivoihin ja painotuksiin.

Vastuullisuus on valintoja, joilla ruokamatkailusta tehdään tulevaisuuskestävää

Suomessa vastuullisuus ei rajoitu pelkästään näihin huipputuotteisiin vaan monissa paikoissa osataan. Vastuullinen liiketoiminta on ehdotonta, jotta meillä on (ruoka)matkailua tulevaisuudessakin, sillä matkailu ja ruoantuotanto kuormittavat ympäristöä merkittävästi.

Vastuullisvalintoja tulee eteen jatkuvasti. Minkä verran tulee tarjota ilmastoruokaa, sellaista, joka ei tuotannollaan rasita maapalloa merkittävästi? Pitäisikö palata vanhaan suomalaiseen tapaan: liha ei ole arkiruoka, vaan tarjolla juhla-aikoina ja erityistapauksissa? Matkailijaa voi ohjata menusuunnittelulla haluamaansa suuntaan: sillä on väliä, missä järjestyksessä ruokalistaan kirjataan vaihtoehtoja.

Kiertotalous on tuotanto- ja kulutusmalli, jossa mikään ei ole jätettä. Ravintolakeittiöön roskis tuli vasta 60–70 vuotta sitten, sitä ennen pyrittiin hyödyntämään kaikki. (Renfors.) Siihen suuntaan ollaan palaamassa, sen todistaa esimerkkinä käyttämämme Ravintola Vår.

Ruokamatkailuyrittäjän on hyvä ajatella toimenpiteitään ennen keittiötä, keittiössä ja keittiön jälkeen. Mieluummin tehdä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä kuin korjaavia. Tilataan esimerkiksi sesongin mukaan raaka-aineet, otetaan sitä mitä on tarjolla, tarjotaan annoskokoja S-, M- ja L-koossa, käytetään pienempiä lautasia, kokataan vihannekset juuresta lehteen ja hyödynnetään kestäviä ruoanlaittotekniikoita. (Renfors.)

Huomio myös ihmisiin! On syytä vaalia sosiaalista pääomaa ja varmistaa työntekijöiden hyvinvointi. Sama koskee yrityksen omaa paikallisyhteisöä. Vastuullisuus voidaan ajatella oikeutukseksi toimia esimerkiksi ravintolana, ruokamatkailu- tai majoitusyrityksenä tietyllä alueella. Ruokamatkailunkin tulee tuottaa jotain yhteisölle, ei vain toisinpäin. (Jungerstadt.)

Matkailu kehittyy ja asiakokemukset paranevat, kun panostetaan paikallisten asukkaiden hyvinvointiin ja tyytyväisyyteen. Ajatusmurros johtaa siihen, että liikaturismia suitsitaan ja matkailijoita ohjataan suosikkikohteista myös sekundäärisille matkailualueille. Ruokamatkailu voi olla parhaimmillaan living with locals – ei enää living like locals. (Jungerstadt.)

Kuva: Elina Manninen, Visit Finland