Tässä podcastissa Haaga-Helia ammattikorkeakoulun laskentatoimen lehtorit Anna Sivonen ja Heli Kortesalmi keskustelevat erilaisiin talouteen liittyvistä asioista.

Podcastin kuuntelusta hyötyy kuka tahansa joka haluaa oppia laskentatoimen perusteita, esimerkiksi yrittäjä, yrityksessä tai yhdistyksessä toimiva henkilö, tai ihan yleissivistystä lisäävä henkilö.

Podcastin teksti

Puhuja 1 [00:00:07]: Tervetuloa kuuntelemaan Haaga-Helian talous- ja rahoitusopettajien podcastia, jossa keskustelemme erilaisista talouteen liittyvistä asioista. Tänään keskustelijoina ovat laskentatoimen lehtorit Heli Kortesalmi, eli minä, ja Anna Sivonen. Moi, Anna.

Puhuja 2 [00:00:24]: Moikka, Heli. Kiva olla täällä sun kanssa juttelemassa taas vähän näistä talousasioista. Mistäs me tänään puhutaan?

Puhuja 1 [00:00:31]: Tänään me jutellaan ihan perusasioista, eli taloushallinnon ehkä tärkeimmistä raporteista, tuloslaskelmasta ja taseesta. Mikä Anna on tuloslaskelma?

Puhuja 2 [00:00:40]: Tuloslaskelma on sellainen laskelma, joka nimensä mukaisesti kertoo sen yrityksen tuloksen, tai organisaation tuloksen joltain tietyltä ajanjaksolta. Se ajanjakso voi olla mikä tahansa, mutta yleensä seurataan kuukautta, vuotta tai vuosineljännestä, mitä sitten katsotaan. Siitä tuloslaskelmasta me nähdään, että minkälaisia tuloja siellä organisaatiossa on, minkälaisia menoja siellä on, eli miten se tulos on saatu sitten aikaiseksi sinä ajanjaksona. Se on se dokumentti mistä nähdään oikeastaan se, että kun puhutaan siitä että mitä jää viivan alle, niin se on se tuloslaskelma mistä sen sitten näkee, että mitä siitä jää viivan alle kun tuloista vähennetään ne menot.

Puhuja 1 [00:01:27]: Vaikuttaa tosiaankin tärkeältä.

Puhuja 2 [00:01:29]: Kyllä. Mitäs sitten se tase? Mitäs Heli siitä nähdään?

Puhuja 1 [00:01:37]: Sekin on dokumentti tai raportti, mutta se on sellainen pysyvämpi. Se kertoo yrityksen taloudellisen tilanteen tiettynä päivänä, tai tämä on joku tällainen virallinen määritelmä, mutta mitä siitä näkee, niin siitä näkee mitä yritys omistaa ja sitten millä tavalla se on rahoitettu. Tämä omaisuus, tai mitä se yritys omistaa, niin se voi olla jotain rakennuksia, tontteja, vaikka tauluja, osakkeita. Ja sitten se yritys voi omistaa varastoa, eli mitä yritys voi myydä asiakkaalle. Ja sitten meillä on tämmöisiä lyhytaikaisia asioita, jos noi äskeiset on vähän sellaisia pidempiä omistuksia. Eli esimerkiksi myyntisaamiset, eli ne asiakkaille lähetetyt laskut mitä ei ole vielä maksettu ja vaikka rahat pankkitilillä. Ja sitten kun me mietitään, että millä tavalla tämä omaisuus on rahoitettu, niin se voi olla yrittäjien omilla sijoituksilla, eli omalla pääomalla, te paljon sinne on sijoitettu alunperin rahaa. Tai sitten se voi olla rahoitettu lainoilla, pankista otetulla lainalla, tai sitten on ostovelkaa, eli näitä ostolaskuja joita ei ole vielä maksettu. Eli tällaiset asiat sieltä taseesta näkee. Ja tase pitää olla tasapainossa tai täsmätä, eli tämä omaisuus, niin se pitää olla yhtä suuri kuin velka ja omistajien sijoitukset. Ja vielä kun sä puhuit tuloslaskelmasta, niin mä ehkä muistuttaisin että se tuloslaskelmakin näkyy pikkasen siellä taseessa. Eli se omaisuus millä se yritys on rahoitettu, niin siellä näkyy se tuloslaskelman, mitä on jäänyt viivan alle. Eli sitten yrittäjät voi päättää, että jättääkö ne sen voiton sinne yritykseen, vai nostaako ne sen sitten itsellensä jonain voittona. Mutta onko nämä sun mielestä tärkeitä raportteja yritykselle, Anna?

Puhuja 2 [00:03:45]: No, onhan ne. Totta kai ne on tärkeitä raportteja yrityksille, sekä tuloslaskelma että tase. Ehkä se tuloslaskelma on sellainen mitä useammin seurataan ja mikä on ehkä sellainen tutumpi monelle, että katsotaan vähän että miten ne tulot ja menot siellä sitten menee. Mutta ne auttaa molemmat raportit seuraamaan yritystä, että millä tavalla se toimii siellä, ja sitten toisaalta että mitkä on sitten ne sen omaisuudet ja velat mitkä sillä yrityksellä siellä on. Eli on kyllä tosi tärkeetä. Ja se on tärkeää että kaikki yritykset tekee nämä raportit samalla tavalla. Itse asiassa tuloslaskelma ja tasehan on lakisääteisiä, eli on ihan laissa määritelty että millä tavalla ne asiat pitää siellä esittää. Ja se on tärkeää myös sen takia, että sitten yrityksiä voidaan vertailla keskenään. Kun kaikki tekee samalla tavalla, niin sitten voidaan vähän katsoa vertaillen että miltä se näyttää. Ja toki meillä sitten esimerkiksi Suomessa, niin verotus perustuu siihen että mitä siellä kirjanpidon raporteissa ja tuloslaskelmassa ja näin on, niin onhan ne sitäkin kautta tietysti yhteiskunnallekin tärkeetä, että yritykset näitä raportteja sitten tekee. Ja tekevät niitä samalla tavalla.

Puhuja 1 [00:04:55]: Joo, varmasti tärkeää saada ne oikein ja tuon verotuksenkin takia. Mutta just se, että yrittäjä tietää että miten hänen yrityksellä menee. No, sä mainitsit että tuloslaskelma ja taseenkin voi tehdä, että ne kertoo jostain tilanteesta tietyssä ajajaksossa, niin… Ja vähän kerroit kuinka usein niitä voi tehdä, niin kannattaako sitä tehdä useammin niitä tuloslaskelmia ja taseita, kuin kerran vuodessa?

Puhuja 2 [00:05:24]: No, jos tekee jollain kirjanpito-ohjelmalla sitä kirjanpitoa, niin tavallaan siellähän tuloslaskelmat ja taseet näkyy… Vaikka ihan joka päivä voi käydä katsomassa, että se ohjelma tekee niitä automaattisesti siellä, eli niihin voi sitten käydä tutustumassa. Mutta kyllä ehdottomasti kannattaa useamminkin niitä vähän katsella, kuin vaan sitten siinä tilikauden vaihteessa tai kerran vuodessa. Eli oikeastaan mä tykkään ajatella niin, että ne raportit vähän kertoo tarinaa siitä, että mitä siellä yrityksessä tapahtuu. Miten siellä on tehty? Millä tavalla se on rahoitettu? Että se on enemmänkin ehkä kieli, kuin jotain sellaista numeroita tai matematiikkaa, tai jotain muuta sentyyppistä. Että jos halutaan katsoa, että miten meidän yrityksellä menee, mitä me ollaan tehty, mitä meidän on ehkä mahdollista tehdä, eli onko meillä vaikka paljon velkaa, että meidän täytyy varautua siihen että selvitään niistä velvoitteista, tai näyttääkö se meidän toiminta tosi kannattavalta tai kannattomattomalta, niin ehdottomastihan sellaista kannattaa seurailla muutenkin kuin vain kerran vuodessa.

Puhuja 1 [00:06:26]: Ihan totta. Joo.

Puhuja 2 [00:06:29]: Mitäs sitten, jos tuloslaskelma on sellainen mitä kannattaa seurata siinä matkan varrella, niin mites tase? Miten sä näkisit, kannattaako sitä katsella useamminkin?

Puhuja 1 [00:06:45]: No, taseesta ainakin näkee että paljonko rahaa on pankkitilillä ja paljonko ne asiakkaat on velkaa, niin kyllä tämä tieto on hyvin kiinnostava, että tietää sitten mitä rahaa on tulossa, että vois arvioida tällaista kassavirtaa. Ja sitten sieltä näkee, että mitä pitää maksaa, niinkun ostovelat, niin sitten tietää että kuinka paljon täytyy maksaa rahoja pois eka, tai lainanlyhennyksiä ja tällä tavalla. Tase ei ole ehkä niin dynaaminen tai semmoinen muuttuva kaikkien erien osalta, kuin tuo tuloslaskelma. Eli kun siellä on vaikka niitä monta vuotta sitten ostettuja rakennuksia, niin siinä on tietyt säännöt, että millä arvolla ne siellä taseessa on. Mutta vähintään sitten tilinpäätöshetkellä, tai kun yritys raportoi, jos on pörssiyhtiö, niin vaikka kvartaaleittain, niin pitäisi kyllä käydä läpi että mitä siellä taseessa on, että onko ne ihan oikeita asioita. Joskus sinne saattaa vähän unohtuakin jotain, joka ei ole enää käytössä, tai joka ei ole totta. Mutta mä mietin sitä ja joskus joku yrittäjä on sanonutkin, että mitä hän näillä raporteilla tekee, kun hän voi vain katsoa pankkitililtä että paljon siellä on rahaa, niin se riittää talousallinnon raportoinnista. Mitä sä oot Anna mieltä tällaisesta ajattelusta?

Puhuja 2 [00:08:00]: Kyllähän se tietysti, jos ajatellaan sitä toiminnan kannattavuutta esimerkiksi mikä sieltä tuloslaskelmasta nyt voidaan nähdä, eli miten ne tuotot riittää siihen kustannusten peittämiseen, niin kyllähän se oikeastaan menee sinne loppujen lopuksi sinne pankkitilille. Eli jos meillä koko ajan on tulot pienemmät kuin mitä meidän menot on, niin totta kai meillä alkaa pikkuhiljaa siellä rahat loppua. Ja taas sitten toisaalta, että jos meillä jatkuvasti on tuloja enemmän kuin meillä on menoja, niin sittenhän sinne pankkitilille kertyy rahaa. Että siinä mielessä tietysti joo, voi sitä seurata, mutta kyllähän siinä sitten elää aika lailla sillä tavalla sen pankkitilin mukaan, että mitäs siellä tänään on rahaa ja mitäs on huomenna ja näin päin pois. Että kyllä se siihen kannattavuuden kokonaiskuvan seurantaan mun mielestä tuloslaskelma esimerkiksi on oikein oivallinen. Että vähän näkee, että jos sitä rahaa nyt ei sinne sitten vaikka kerrykään, niin onko meillä nyt vaikka mitkä menot niitä, jotka on niitä suuria menoja, että voitaisiin lähteä tekemään jotain korjausliikkeitä. Että vähän tiedetään, mitä siellä yrityksessä on tapahtunut.

Puhuja 1 [00:09:02]: Niin, että jos on ostettu jotain poikkeuksellista, tuhlattu rahaa vähän niin kun, niin niitähän ei kyllä siitä pankkitililtä arvaa, että mitä on.

Puhuja 2 [00:09:09]: Niin. Se on just näin. Ja toki sitten pankkitilille voi myöskin… No, sinnehän voi vaikka itse sijoittaa lisää rahaa, tai sitten voi vaikka ottaa lainaa tai mitä hyvänsä. Että sehän ei välttämättä kerro siitä ollenkaan. Tai jättää laskut maksamatta, jos nyt ajatellaan tällä kärjistäen. Ja sitä kauttahan se näyttää se pankkitili tosi hyvältä, mutta ei se sitten sitä ihan totuutta kerro, että siellä olisi mennyt hyvin, vaikka pankkitilillä on rahaa, jos on laskupino odottamassa siinä tietokoneen vieressä.

Puhuja 1 [00:09:44]: Totta. Ei kerro liiketoiminnan tilanteesta.

Puhuja 2 [00:09:48]: Kyllä. Ja sitten on tietysti hyvä huomata sellainenkin, että tosiaan niin kuin mä sanoinkin, niin se verotushan meillä menee sen tuloksen mukaan, eikä pankkitilin mukaan. Että sitten tietysti, jos vaan sitä pankkitiliä seurailee, niin siinä voi sitten tulla verottajaltakin vähän yllätyksiä, jos ei ollenkaan kurkkaa että miltä se tuloslaskelman tulos siellä sitten näyttää.

Puhuja 1 [00:10:16]: Noniin, näinhän se on, mutta veroasiat on varmaan sellaisia joita kannattaa sitten vielä erikseen perehtyä.

Puhuja 2 [00:10:20]: Kyllä. Joo, tämä ei ehkä ihan riitä tämä podcast siihen, että keskustellaan koko verotus tässä.

Puhuja 1 [00:10:24]: Jep. Anna, luetko sinä itse oikeassa elämässä tuloslaskelmaa tai tasetta, vai oletko sinä kun olet tommonen laskentatoimen lehtori, niin tämä kuuluu vähän niin kuin työhön.

Puhuja 2 [00:10:38]: Kyllä se vähän kuuluu. Se on hiukan ehkä sellainen ammattitauti, että kyllähän niitä tulee luettua niitä tuloslaskelmia ja taseita. Jos jostain yrityksestä lähtee katsomaan että mitä tämä nyt oikeastaan tekee, niin kyllä melkein sen tuloslaskelman ja taseen sitten hakee ja vähän katsoo, että miltä ne näyttää. Minulla tosiaan on, niin kuin sanoinkin, niin itse ajattelen että ne raportit kertovat aika paljon siitä miten se yritys toimii, mitä se on tehnyt. Eli se kertoo tarinaa siitä, että miten se yritys on sen liiketoimintansa järjestänyt, miten se on sen toimintansa rahoittanut. Miten sillä menee ja minkälaisiin asioihin se käyttää rahaa ja näin päin pois? Oikeastaan siitä saa, kun sitä osaa lukea, niin saa yhdellä silmäyksellä aika hyvän kuvan siitä että mitä se yritys tekee. Mites sinulla, Heli? Luetko sinä tuloslaskelmia ja taseita?

Puhuja 1 [00:11:25]: Kyllä itse asiassa luen. Siitä näkee niin nopeasti, niin kuin sinäkin sanoit, että miten sillä yrityksellä menee. Se tuloslaskelma on yleensä yksi sivu pitkä ja vaikka joku kertois että yrityksellä menevät tosi hyvin, niin sitten näen siitä todistusaineistoa että miten sillä menee. Ja sitten kun olen vähän sellainen utelias tyyppi ja kun on jotain uutta bisnestä, niin saatan miettiä, että miten toi voi toimia, että mitä kuluu ja kuinkahan paljon tuolla voi olla myyntiä. Nämä tuloslaskelma- ja taseraportit ovat julkisia, niin niitä voi löytää yritysten nettisivuilta, tai sitten voit vaikka patentti – ja rekisterihallituksen sivuilta käydä ostamassa parhaassa tapauksessa jonkun tilinpäätöksen ja sieltä löytää nämä raportit. Kyllä minä sitten aina katson, että aha, mitenhän tuolla nyt menee oikeasti – puheesta huolimatta. Sitten, kun itse tietysti voisin olla talousosastolla töissä ja olen ollut joskus sellaisessa firmassa jossa ei ole mennyt niin kauhean hyvin taloudellisesti, niinmä  haluan tietää, että jos hakisin uutta työpaikkaa, niin mä haluan oikeasti tietää että minkälainen työ minua odottaa. Onko siellä sitä, että yritän pyytää maksuaikaa laskuihin, vai onko meillä sitten vaurasta elämää, että ei tarvitse murehtia, että kaikki pystytään maksamaan ajallaan?

Puhuja 2 [00:12:44]: Voi ehkä jotain investointejakin miettiä, ennemmin tehdä sentyyppisiä laskelmia siellä taloushallinnon töissä.

Puhuja 1 [00:12:51]: Niin, että mihin minä sitten siinä työssä keskittyisin? Joo. Ja sitten on myös sitä, että jos olen vaikka ostanut asunnon… Kun olen tällainen aikuinen ihminen, niin tällaisiakin kauppoja on joskus tehty, niin kyllä minä sitten katson vähän vaikka jonkun asunto-osakeyhtiön, että mitä ne omistaa. Jos ne vaikka omistaa muutamia asuntoja itse ja sieltä tulee vuokratuottoja, niin totta kai se on paljon halvempi minun muuttaa sellaiseen taloyhtiöön asumaan. Että vähintäänkin tällaisia. Ja ehkä vielä sitten joku, että miten näitä voisi katsoa, että jossain urheiluseurassa oon, niin sit meillä on budjetti, eli me ollaan suunniteltu että miten se vuosi menee taloudellisesti, ja sitten me vertaillaan onko tämä sama vauhti mitä ollaan suunniteltu. Jos tuosta ihan informatiivisesta näkökulmasta ajattelee, että vois sit tehdä jotain päätöksiä, kun huomaa että ei nyt ollutkaan näin paljon tuottoja, tai kulut on kasvanut tai jotain, niin sitten voi tehdä muutoksia, ettei ole ikävä yllätys siellä lopussa.

Puhuja 2 [00:13:53]: Kyllä. Ja tosiaan tuollaisessa, missä on jotain jäsenmaksutuottoja, mitä sitten ehkä itsekin makselee, jäsenmaksuja ja muuta tällaista, niin onhan se ihan kiva katsoa siitä tuloslaskelmasta että mihin niitä rahoja oikeasti käytetään siellä yhdistyksessä, tai seurassa tai missä ikinä sitten toimiikaan. Näkee vähän, että minkä tyyppinen se on se kulurakenne, että mihin kaikkeen sitä rahaa pitääkin sitten kerätä.

Puhuja 1 [00:14:16]: Kyllä, kyllä. Seuran rahat ovat yhteisiä rahoja, niin kannattaa käydä vähän niissä kokouksissa katsomassa syys- ja kevätkokouksessa, että mitä siellä on. Vähän mainitsit, että nuo tuloslaskelma ja taseraportit, että ne syntyvät itsestään, niin miten nämä nyt sitten oikein tehdään, nämä raportit.

Puhuja 2 [00:14:35]: Siellä kun tehdään sitä juoksevaa kirjanpitoa, niin jos me tehdään sitä ihan siellä kirjanpito-ohjelmassa, niin ne ohjelmat oikeastaan aika hyvin osaa jo… Ne tietää, että mitkä tilit kuuluu tuloslaskelmaan ja mitkä kuuluu sinne taseen puolelle. Tästä me itse asiassa puhutaankin sinun kanssa varmaan jossain myöhemmässä jaksossa vielä, että mistä mä tiedän mitä sinne kuuluu sitten sinne, tai mitkä ne on mistä se tietää se ohjelma, että ne tulee sinne tulokseen ja taseeseen. Puhutaan vähän näistä tileistä ja mihin ne sitten menee siellä kirjanpidossa. Mutta että sitä kautta ne aika lailla itsestäänselvästi sinne muodostuu. Mutta että jos ajattelis sellaista jotain karkeeta jakoa, niin ehkä voisi ajatella että tuloslaskelmasta näkee tulot ja menot ja sitten sieltä taseen puolelta näkee omaisuuden ja velat, mitä sitten on. Ehkä sellaisella jaolla, että jos sitä nyt tekisi vaikka Excelissä, niin voisi vähän miettiä,että onko tämä nyt sitten tuloja vai onko tämä omaisuutta ja veisi niitä sitä kautta sitten niille laskelmille.

Puhuja 1 [00:15:41]: Joo ja mä mietinin, että tossahan sinä kiteytit näiden kahden raportin tärkeimmät. Tuloksesta näkee tulot ja menot ja taseesta sen omaisuuden ja velat. Ja kun mietin vielä, että mikä voisi olla lopuksi tärkeää, niin tämä tuloslaskelma oli tietylle ajanjaksolle, kun taas tase on yhdelle päivälle. Ja siitä minulla on sellainen muistisääntö, että jos me halutaan tietää paljonko pankkitilillä on rahaa, niin emme voida kertoa kuin yhden päivän tilanne, koska se muuttuu koko ajan, niin siksi se tase on yhdelle päivälle. Ja sitten nämä raportit liittyi toisiinsa, eli se tuloslaskelmassa, sen viimeisen rivin voitto tai tappio näkyy siellä taseessa omassa pääomassa. Et yritys voi sitten päättää että jakaako sen pois, vai käyttääkö omaan toimintaansa. Ja sitten nämä olivat vielä lakisääteisiä raportteja, eli ei tarvitse muistaa ulkoa sitä kaavaa, vaikkakin se on tosi yksinkertainen ja lyhyt noissa molemmissa, että ihan väkisin sen kyllä oppii jos muutaman kerran katsoo. Mutta on tällainen kirjanpitoasetus, josta voi sitten katsoa tätä tuloslaskelman ja taseen kaavaa. Ja se kaava on aika samanlainen kansainvälisestikin, jos menet johonkin ulkomaalaiseen yritykseen töihin. Mitäs sinä Anna vielä haluaisit muistuttaa?

Puhuja 2 [00:17:02]: Ehkä lisäisin tuohon vielä sen, että mun mielestä on äärimmäisen tärkeää jotenkin osata lukea näitä raportteja. Ja sehän onnistuu, vaikkei tosiaan kirjanpidosta varsinaisesti osaisi juuri mitään. Eli tietää sen, että tuloslaskelmasta löyty ne tulot ja menot, ja sieltä taseesta löyty ne omaisuudet ja velat, ja osaa näitä lukea, niin se on tärkeää. Ja sitten ehkä se sellainen, että tavallaan ymmärtää sen että se tuloslaskelma ja tase, niin ne itse asiassa kuvaa sitä yrityksen toimintaa. Ne on sen operatiivisen toiminnan tuloksina syntyviä raportteja, et ne ei synny missään kirjanpitäjän kellarikomerossa tai jossain muussa tällaisessa tyhjiössä, vaan tosiaan ne kertoo tarinaa siitä että miten esimerkiksi se yritys on sen liiketoimintamallinsa järjestellyt ja miten se on rahoittanut sen oman toimintansa. Eli mieltää sen, että ne on tosiaan enemmänkin tarinankerronnan välineitä kuin matemaattisia kaavoja, niin se on ehkä se. Haluaisin rohkaista kaikkia lukemaan niitä raportteja.

Puhuja 1 [00:18:05]: Joo. Yritystarinoita, totta. Kivasti kerrottu.

Puhuja 2 [00:18:10]: Kyllä.

Puhuja 1 [00:18:11]: Mutta hei Anna, kiitos. Oli tosi kiva jutella tästä tärkeästä aiheesta sinukaan.

Puhuja 2 [00:18:14]: Joo. Oli kiva jutella sinun kanssa.