Tässä podcastissa Haaga-Helia ammattikorkeakoulun laskentatoimen lehtorit Anna Sivonen ja Heli Kortesalmi keskustelevat erilaisiin talouteen liittyvistä asioista.

Podcastin kuuntelusta hyötyy kuka tahansa joka haluaa oppia laskentatoimen perusteita, esimerkiksi yrittäjä, yrityksessä tai yhdistyksessä toimiva henkilö, tai ihan yleissivistystä lisäävä henkilö.

Podcastin teksti

Puhuja 1 [00:00:04]: Tervetuloa kuuntelemaan Haaga-Helian talous- ja rahoitusopettajien podcastia, jossa keskustelemme erilaisista talouteen liittyvistä asioista. Tänään keskustelijoina ovat laskentatoimen lehtorit, Anna Sivonen eli minä, ja Heli Kortesalmi. Moikka Heli, kiva olla täällä taas sun kanssa juttelemassa vähän taloudesta.

Puhuja 2 [00:00:22]: Moi Anna, mikäs sen mukavampaa.

Puhuja 1 [00:00:27]: Mä ajattelin, et me voitas puhua vähän sellasesta asiasta tällä kertaa, että tosi monesti kuulee puhuttavan katteista. Yrittäjät puhuu monesti, että mitä siitä jää katetta ja ollaan kauheen kiinnostuneita siitä katteesta, että mitä siitä nyt jää ja jääkö paljon ja jääkö vähän ja mitä ikinä, niin mitä se kate nyt sit oikeestaan tarkottaakaan?

Puhuja 2 [00:00:51]: Se on totta, siitä puhutaan paljon ja se on tärkeä termi. Kate-sana tulee katetuottolaskelmasta. Se on semmonen yksinkertanen kustannuslaskentamalli yrityksen laskentaa, sisäistä päätöksentekoa varten, et kun me puhutaan taloushallinnosta tai kirjanpidosta, niin mehän jaetaan se kahteen, et meil on ulkoinen laskentatoimi, jos on nää tuloslaskelmat ja taseet, jotka on lakisääteisiä asioita ja raportteja. Sit on tää yrityksen sisäinen laskentatoimi tai johdon laskentatoimi, joka on sit taas ihan yrityksen omia laskelmia, ja siihen ei oo mitään lainsäädäntöö. Nyt tää katetuottolaskenta liittyy tähän sisäiseen laskentaan, et vaikka yritys saa laskee niit omii laskelmia, vaikka määritellä hintaa tai pohtii kannattavuutta tai budjetoida, niin ne saa tehdä sen ihan miten haluaa, niin aika usein käytetään tämmösiä yleisiä malleja, niinku nyt tää katetuottolaskenta. Tää katetuottolaskentamalli, josta tää kate saadaan, niin se perustuu viiden rivin  tuloslaskelmatyyppiseen raporttiin. Ekalla rivil on myynti, eli mitä se yritys on myyny. Sit on muuttuvat kulut, eli siihen myyntiin suoraan liittyvät kulut, vaikka niitä ostoja, et jos myydään T-paitoja, niin paljon makso ostaa ne T-paidat. Kun myynnistä vähennetään se muuttuva kulu, niin saadaan kate, josta nyt säkin puhuit. Sit se neljäs rivi on kiinteät kulut, eli ne on tällasia vuokria tai semmosia pysyviä, et vaikka mitään ei myytäs, niin pitää vuokra maksaa tai myyjälle maksaa palkka. Sit kun tost katteesta vähennetään ne kiinteät kulut, niin saadaan tulos, eli viis riviä, myynti, muuttuvat kulut, kate miinus kiinteet kulut on tulos, tai sit joskus puhutaan käyttökate, eli meil on monenlaisii eri katteita. Se kate, myynti miinus muuttuvat kulut, niin sitä kutsutaan myös myyntikatteeksi, ja sitten tosiaan se alin rivi, kate miinus kiinteet kulut, niin se on se tulos tai käyttökate. Aina, kun puhutaan siit katteesta, niin se on myyntikate.

Puhuja 1 [00:03:15]: Tosiaan noita katteita taitaa olla aika monenlaisia. Jollain toimialoillakin voi olla jotain omia erilaisia katteita, mitä siellä sitten ehkä välissä vielä seurataan, mutta noi on varmaan ne perusjutut, mistä sit puhutaan, eli puhutaan kannattavuudesta, eiks vaan?

Puhuja 2 [00:03:34]: Joo, kannattavuuslaskentaa täähän on, että tuleeko jotain, jääkö mitään käteen, kun niitä tuotteita tai palveluita myydään, täähän käy kaikkiin.

Puhuja 1 [00:03:44]: Me aikasemmassa jaksossa puhuttiin tuloslaskelmista ja taseesta ja niitten lukemisesta. Siinä sitten todettiin, että se kirjanpidon tuloslaskelma kertoo siitä kannattavuudesta, niin eiks se nyt sit riitä, et minkä takia pitää sitten tehä, täähän on tietysti nyt tämmönen simppeli laskelma, että yksinkertastetaan vielä asioita, mutta eiks se nyt riitä, et on se tuloslaskelma?

Puhuja 2 [00:04:10]: Tuloslaskelma pitää muistaa, et se on aina menneisyyttä, et se kertoo mitä on jo tapahtunu, kun sit taas tämmösiä katetuottolaskelmia, näitä muita laskelmia, niin se on ehkä enemmän semmosta suunnittelua. Voihan sen jälkeenkinpäin tarkistaa, et saatiiks me se kate, mikä me suunniteltiin haluavamme, mut että halutaan tämmönen nopea, yskinkertanen malli, jolla voidaan suunnitella, että mitä se liiketoiminta voisi tuottaa, että jos me nyt ruvetaan myymään niit T-paitoja, niin minkälaist katetta me saatas ja näin edespäin, vai mitä sä aattelet tästä Anna?

Puhuja 1 [00:04:45]: Semmonen suunnittelun välinehän se tietysti on, ja ehkä sit tosiaan, että ei tarvi välttämättä olla niinkään vihkiytyny siihen kirjanpitoon, kun sen pystyy aika hyvin mieltämään, et tosiaan, että millä hinnal mä meinaan jotain myydä ja mitkä on sit ehkä niitä kustannuksia, mitä siihen liittyy, niin sillä tavalla helppoo. Kyllähän niillä on selkeesti yhteys, että jos me sit mietitään, et meil on jo toimintaa, me halutaan miettiä jatkossa sitä kannattavuutta ja tehä vaikka näitä laskelmia, niin mehän voidaan tuloslaskelmast ottaa niitä toteutuneita tietoja jo ja käyttää niitä täs pohjana, eli siinä mielessä semmonen yhteys siellä on. Sä puhuit noista muuttuvista ja kiinteistä kuluista, niin mitäs ne nyt sitten on? Löytyyks niitä sielt tuloslaskelmasta sellasenaan?

Puhuja 2 [00:05:42]: Ei varmaan ehkä ihan suoraan. Tää katetuottolaskenta on tosi semmonen yksinkertaistettu malli. Se perustuu siihen, että jos ei myydä mitään, niin ei ole niitä muuttuvia kuluja ollenkaan. Tälleenhän nyt ei tietenkään ehkä välttämättä tuloslaskelmassa, et kyllä siellä voi olla kuluja, vaikka ei myytäskään mitään. Muuttuva kulu on sen yhden myydyn suoritteen kustannusta, jos me nyt puhuttiin tässä T-paidoista, et mul on T-paitakauppa ja mä ostan T-paitoja vitosella ja sit mä myyn niitä kympillä, niin se vitonen on mun muuttuva kulu. Täs katetuottolaskennas se menee aina suhteessa, et jos mä myyn viis T-paitaa, niin mun myynti on viis kertaa kymmenen euroo, ja mun muuttuva kulu on viis kertaa viis euroo. Sit mä teen siitä 25 euron katteen tälleen nopeesti laskettuna. Ton katteen voi muuten esittää myös prosentteina, elikkä sit se 25 jaettuna 50:llä, eli sillä myynnillä, saadaan prosenttiluku siihen, mikä se kate on. Tolleen mä miettisin sen muuttuvan kulun.

Puhuja 1 [00:06:56]: Tavallaan katetuottolaskelma ei ota huomioon sitten vaikka sitä, niinku kirjanpidossa huomioidaan se, että jos niitä tavaroita jää varastoon, niin sitten ne ei ikään kun näy siellä tuloslaskelmassa vielä kuluna, et ne näkyy siä sitten, kun me saadaan ne myytyä sieltä varastosta, niin tää katetuottolaskenta nyt sitten huomiois tosiaan myön ne, että siel varastos on jotakin.

Puhuja 2 [00:07:18]: Joo, et sit täytyy tietysti optimoida, ettei nyt osta ihan älyttömästi sinne sitä varastoon tavaraa, että ne pitää saada sitten myös myytyä. Onhan virallisessakin tuloslaskelmassa, ne myymättömät tuotteethan on taseessa siellä varastotilillä odottamassa sitä myyntiä, mutta katetuottolaskelmissa ei ollenkaan mietitä varastoja. Siel ei oo sellasta erää ollenkaan. Mites sä sitten ajattelisit ton kiinteän kulun?

Puhuja 1 [00:07:48]: Mä ajattelisin ehkä sillä tavalla, että kiinteät kulut on niitä, jotka ei muutu riippumatta sit siitä, tai niinku sen tuotannon määrän mukasesti ei muutu, eli jos me myydään yksi kappale tai sata kappaletta, niin me joudutaan joka tapaukses ikään kun se kiintee kustannus sieltä saman suuruisena maksamaan. Vois aatella vaikka vuokrat, tai sitten vaikka joku kirjanpito voisi olla semmonen toki, jos oikein lähtee miettiin, niin me saadaan ihan kaikista kuluista muuttuvia kuluja, kun me oikeen ruvetaan miettimään, että jos me vaan kasvatetaan ja kasvatetaan sitä meijän tuotannon määrää, niin jossain vaiheessa pitää siirtyy isompiin tiloihin, ja jossain vaiheessa kirjanpitäjä alkaa ottaan lisää rahaa ja näin päin pois, niin kaikestahan me saadaan muuttuva. Täähän on semmosta hyvin yksinkertasta laskentaa tässä hetkessä, että miltä se nyt näyttää.

Puhuja 2 [00:08:46]: Niin, et se on tietylle ajanjaksolle määritelty, ja sithän me puhutaan, ja tietyille kapasiteeteille, eli kapasiteetti on, et kuinka paljon pystytään tekemään sitä myyntiä maksimissaan. Sit jos vaik on se yks kahvila ja tässä myydään vaikka sata kuppia kahvia tunnissa, niin sit avataan se toinen kahvila, et voidaan 200 kuppia tai vastaavaa, että nyt mietitään tämmösiä perussääntöjä sitten tälle.

Puhuja 1 [00:09:15]: Miten sä näkisit, onko palkat kiintee vai muuttuva kustannus?

Puhuja 2 [00:09:22]: Se onkin välillä vähän mielenkiintonen, koska kylhän nyt ihmisellä on kiinteä palkka aika usein, tai tuntipalkka, et riippumatta siitä myynnistä. Aika usein katetuottolaskelmassa ajatellaan, että valmistuksen palkat tai suoraan siihen myyntiin liittyvät palkat olis muuttuvia kustannuksia, ja sit tällaset hallinnon ja johdon palkat olis niitä kiinteitä kustannuksia. Sit ehkä tosi selkee muuttuva palkka vois olla provisiopalkka, et jos jokaisesta myydystä tuotteesta sais sitten myyjä jonkun bonuksen, niin se olis ainakin tosi selkee muuttuva, mut tälleen yleensä ajatellaan, että taas mietitään tätä yksinkertaistettua mallia, mikä tää katetuottolaskenta on.

Puhuja 1 [00:10:12]: Joo, ja vähän tosiaan pitää miettiä sen oman yrityksen kannalta, et mites ne meijän kustannukset käyttäytyy, eli onko meillä nyt sitten palkka, niin onko se sellanen, et mitä enemmän myyt, sitä enemmän saat palkkaa, eli tämmönen muuttuvaluonteinen, vai onko se sellanen, että riippumatta siitä, että myytkö et-mitään vai tosi paljon, niin saat aina sen saman kuukausipalkan. Sillon se on kiintee se palkkakustannus siellä.

Puhuja 2 [00:10:42]: Katetuotossa oli se myynti miinus muuttuvat kulut. Riittääks se, et se kate on enemmän kun se, mitä on ostettu, ne muuttuvat kulut? Mitä sä oot mieltä siitä?

Puhuja 1 [00:10:57]: Niin, että riittääkö, et jos mä ostan kympillä ja myyn 11 eurolla, niin sillohan mä saan jo voittoo siitä. Jos mulla ei olisi mitään muita kustannuksia siellä mun yrityksessä, niin toki, enkä mä haluais itellenikään siit oikeestaan nyt muuta, kun sen voiton, mikä siinä sitten tulee, et mulla ei ois mitään muita kustannuksia siellä, niin kyllähän se sitten tietysti olis ihan hyvä, mutta yleensähän yrityksillä on jotain kiinteitä kustannuksia. Tosiaan, jos me aatellaan sitä katetuottoa, niin senhän pitäis sitten riittää siihen, että se kattaa, ei vaan sitä suoraa ostokustannusta, vaan myös sitten pystytään kaikkien myyntien katetuotoilla kattamaan ne kiinteet kustannukset, mitkä siellä yrityksessä myöskin on.

Puhuja 2 [00:11:49]: Me ollaan nyt paljon puhuttu katetuotosta, niinku tavaroihin liittyvä, voisko tätä soveltaa sun mielestä johonkin palveluihin tai?

Puhuja 1 [00:12:00]: Miksei sitä vois palveluihinkin ihan yhtä lailla soveltaa sitten tätä katetuottoajattelua, et siinä ei ehkä sitten vaan oo tosiaan sitä ostohintaa, et pitäs ehkä sitten miettiä, et miten muuten saa sieltä sen muuttuvan.

Puhuja 2 [00:12:15]: Niin, ja miten mää oon tehny jotain esimerkkejä, niin mulla on aina tällanen, et me lähetään, mietitään, että kannattaako meijän lähtee bussilla vaik nyt Helsingistä Särkänniemeen huvipuistomatkalle, ja mun kulut on siinä se huvipuistolippu. Sit ehkä olis joku eväspaketti niille osallistujille, nää olis muuttuvii kului, koska niin monta osallistujaa, niin niin monta huvipuistolippuu ja eväspakettii mun pitää hankkii. Sit se bussimatka olis kiintee, ehkä minun palkka on kiintee kustannus. Sit mä oon laskettanu tällasta esimerkkii, et kuinka monta, et koska ton katetuottolaskelman avulla sä voit miettii, et kuinka monta sulla täytyy vähintään olla niitä osallistujia, jotta tää kannattaa tehä tää reissu. Siin puhutaan tämmösest kriittisestä pisteestä. Mitäs muita tunnuslukuja, kriittinen piste, eli mitäs se tarkottaa Anna?

Puhuja 1 [00:13:21]: Kriittinen pistehän on se piste, millä ollaan siinä nollatuloksessa. Toi onkin oikeestaan ihan hyvä, et sä otit ton esille, koska nythän me ollaan vaan puhuttu siitä, et katteen pitää riittää ja näin. Toki sen voi laskeekin, et mikä on sitten se vaikka kate, mitä me tarvitaan, kuinka monta meijän tarvii saada palveltua niit asiakkaita, et se ei oo vaan niin, että lasketaan sinne ja sitten ruvetaan testailemaan, että missä vaiheessa meijän kate riittää siihen, et saadaan ne kiinteet kustannukset, vaan tosiaan vaikka sen kriittisen pisteen avulla voidaan sitten laskee, että jos me tiedetään, et meijän katetuotto on tietyn suurunen, niin kuinka paljon me tarvitaan myyntiä siihen, et me saadaan katettua myös ne kiinteet kustannukset. Sit me päästään siihen nollatulokseen, et tietysti kaikki sen yli, mehän voidaan laskee sinne ikään kuin kustannuksena mukaan myös sit vaikka, et jos me halutaan voittoa saada siitä tietty määrä, niin lasketaan se sinne mukaan, niin me voidaan samalla sitten, et paljoko pitäs sitten saada myyntiä, että me saadaan kustannukset peitettyä ja että me saadaan se voitto, mikä me sielt halutaan.

Puhuja 2 [00:14:31]: Toi on niin yksinkertanen malli, niin sitä voi kyllä soveltaa vaikka mihin.

Puhuja 1 [00:14:35]: Kyllä.

Puhuja 2 [00:14:36]: Tos huvipuistokeikassa mekin ollaan sit kokeiltu aina, et mitäs jos se maksaa sata euroa se reissu tai 70 euroa, niin paljon siit tulee voittoo ja kuinka monta osallistujaa pitäs saada, että se on ihan kätevä. Se voi toimia ihan mihin tahansa, kursseihin, koulutuksiin, et kannattaako semmosta, jos se menis tappiolle, et jos ei saada tarpeeks osallistujia, niin [vähentää? 00:15:02], tai ei järjestä ollenkaan.

Puhuja 1 [00:15:04]: Kyllä, ja nimenomaan ehkä tossa tulee sitten se katetuottolaskennan ja sen katteen ehkä semmonen vahvuus, et missä sitä voi käyttää, nimenomaan tohon, et arvioi, että onko joku toimintamalli kannattava, kuinka paljon me tarvittas asiakkaita, kuinka paljon me tarvittas myyntiä, et me päästäs niihin, et tavallaan sitte toinen, mitä siinä voi miettiä, on se, että sit kun me saadaan selville, et me tarvitaan, vaikka se huvipuisto-esimerkki, niin saadaanpa selville, et näillä asetuksilla, mitkä me on siihen laitettu, niin pitäs saada 200 lasta sinne mukaan, ja yhellä bussilla ollaan menossa tässä vaiheessa.

Puhuja 2 [00:15:42]: Aika iso bussi.

Puhuja 1 [00:15:44]: Siinä vaihees voi heti miettiä, et tää ei näillä asetuksilla ole järkevä, tää ei oo mahollinen, koska ei me saada 200 lasta laillisesti sinne bussiin millään kyytiin, eli sithän se kertois meille, et meijän täytyy joko nostaa sitä meijän hintaa, eli saada lisää tuottoo ja sieltä saada tavallaan parempaa sitä katetta, tai sit meijän pitäs saada jotain kustannuksia sieltä pienennettyä.

Puhuja 2 [00:16:07]: Aivan, et siin on monta päätä, miten voi muuttaa sitä suunnitelmaa.

Puhuja 1 [00:16:13]: Joo, ja joskus me opiskelijoiden kanssa tehäänkin semmosia ihan harjotuksia, et jos ne tekee jotain liiketoimintasuunnitelmia, niin sit lasketaan täntyyppisiä juttuja, vähän testataan sitä, että riittääks se niitten kapasiteetti siihen, mitä ne ajattelee siinä niitten liiketoiminnassa.

Puhuja 2 [00:16:31]: Joo, ja vaikka mul ois joku kampaamo tai joku putkifirma tai mikä tahansa, niin mä voisin vähän suunnitella, että mulla täytyy olla, et laskee etukäteen, et mul täytyy olla viisi asiakasta päivässä, niin tää kannattaa. Sit jos mun kaupan ovi ei oikeen käy, niin sit täytyy markkinoida tai yrittää saada ne asiakkaat, et se vähän niinku hälyttää jo etukäteen, että ei tuu meneen hyvin, jos ei päästä näihin tavotteisiin.

Puhuja 1 [00:17:00]: Tai sit tiedetään, että niitä tosiaan kampaamon asiakkaita pitäis olla viisi tunnissa, ja sit me heti, kun me mietitään kampaamotoimintaa, niin me voidaan ajatella, että ei varmaan pysty viittä asiakasta tunnissa palvelemaan.

Puhuja 2 [00:17:14]: Aika nopea siili varmaan koneella ajetaan siinä tapauksessa.

Puhuja 1 [00:17:18]: Siit on yks malli, mutta täntyyppiseen juttuun, niin täähän on tosi kyllä hyvä. Sit se, mihin tätä voi myöskin miettii, et sit kun me tiedetään nyt sitten vaikka se meijän kriittinen piste ja me tiedetään se, mikä on se kriittinen myynti, niin sithän me voidaan vähän kattoo, mikä on meijän varmuusmarginaali, mikä tarkottaa sitä, mikä on sen meijän toteutuvan myynnin ja sit sen meijän kriittisen pisteen myynnin ero. Siitähän me nähään, että pitääkö vähän kiriä vai onko meillä siinä sitten vähän vielä varaa, et sieltä sitä voittookin vaikka tulis.

Puhuja 2 [00:17:55]: Eli katteen lisäksi oli sit tää kriittinen piste ja varmuusmarginaali näitä tunnuslukuja. Niinku ollaan vähän juteltu, niin tätähän voi käyttää ihan kaikessa, [?? 00:18:08] taas yritys, voi olla kunta, yhdistys, urheiluseura, mikä tahansa. Sanoisiksä Anna nyt vielä loppuun, mikä se katetuoton kaava oli? Siinä oli viis riviä.

Puhuja 1 [00:18:20]: Se on aika yksinkertanen, eli myyntituotot, siitä vähennetään muuttuvat kustannukset, saadaan se katetuotto tai myyntikate, sitten vähennetään kiinteät kustannukset, niin päästään sinne tulokseen, mikä sitten siitä jää.

Puhuja 2 [00:18:36]: Toi me opitaan kyllä.

Puhuja 1 [00:18:37]: Kyllä, tää me opitaan hienosti. Kiitos Heli, kun olit mun kanssa juttelemassa katteista.

Puhuja 2 [00:18:43]: Kiitti Anna.