Korkeakouluopiskelijan on hyvä tunnistaa omat voimavarat ja opiskeluun liittyvät taidot, jotta opiskelut sujuvat. Opintovalmentaja Rosa Weckman ja opettaja Eija Honkanen keskustelevat teemasta ja siitä, mistä voi saada lisävinkkejä opiskelutaitoihin.

Podcast on osa SOLE – Soljuvat opinnot lähtevät elämänhallinnasta -hanketta, joka on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama. Hankkeessa vahvistetaan ohjauksen rakenteita ja muotoja sekä lisätään innovatiivista ja hyvinvointia edistävää opetusta. Lue lisää SOLE-hankkeesta.

Podcastin tekstivastine

Rosa Weckman: Tässä podcast-sarjassa käsitellään opiskelukykyä ja hyvinvointia eri näkökulmista. Ja tässä jaksossa keskitytään erityisesti omiin voimavaroihin ja opiskelutaitoihin.

Mä olen opintovalmentaja ja hyvinvoinnin asiantuntija Rosa Weckman ja mun kanssa tänään keskustelemassa täällä on –

Eija Honkanen: Joo, mä oon Eija Honkanen ja toimin opettajana täällä Haaga-Heliassa.

Rosa Weckman: Jes. Opinnot ei usein oo suoraviivainen ja tasainen suorite, vaan prosessi, jossa on erilaisia mutkia ja vaiheita. Hyvinvointipalveluihin opiskelija ottaa usein yhteyttä, kun opinnot syystä tai toisesta takkuaa. Ja syitä tälle voi olla monenlaisia. Jotkut halua pohtia opintojen suuntaa tai motivaatiota, toinen tulee purkamaan vaikeaa elämäntilannetta tai kolmas pohtii opintojen, arjen tai mahdollisten diagnoosien yhteensovittamista. Opinto-valmennukseen jotkut opiskelijat tulevat myös ehkä semmosen selkeen opintoihin liittyvän tavoitteenkin kanssa: opinnot pitäisi saada pakettiin tietyn ajan sisällä tai kaipaa lisätukea, esimerkiksi keskittymishaasteiden kanssa opiskeluun.

Tämmöisestä moninaisuudesta on kuitenkin ehkä hyvä syventyä johonki konkretiaan, tiettyihin asioihin. Eija, miten sä opettajana näet oppimisen ja opiskelijoiden opiskelutaidot ja erityisesti sen, et miten niihin voi itse vaikuttaa?

Eija Honkanen: Joo. No lähtökohtanahan korkeakoulussa on, että tämä oppiminen on hyvin monimuotoinen prosessi ja se edellyttää opiskelijalta aktiivista roolia. Päivittäin opiskelijalla on hyvin paljon tämmöstä tiedon prosessointia ja kykyä pohtia opittuja asioita ja tarvitaan ennen kaikkea mun mielstä uskoa niihin omiin kykyihin opiskelijana ja sinnikkyyttä. Varsinkin silloin kun asiat ei suju, niinku on ite suunnitellu.

Ja meillä onkin käytössä siis monenlaista voimavaraa, kun me opiskellaan. Ja usein ne omat vahvuudet jää taustalle. Näitä vahvuuksia on kuitenkin, vaikka sinnikkyys, ennakointikyky tai uteliaisuus, ja niitä tarvitaan päivittäin, kun opiskellaan tai tehdään työtä.

Rosa Weckman: Ai vitsit Eija, sä osuit nyt tärkeeseen asiaan. Monesti opinto-valmennuksestakin me lähdetään liikkeelle siitä, että minkälaiset ne on ne omat luonteenvahvuudet. Ja pohditaan sitä, että miten niitä voi hyödyntää siinä opiskeluarjessa, ja arjessa yleisesti muutenki.

Usein opinnot lähtee sujuu paljon paremmin, kun löytää itselle sopivan tavan opiskella ja pystyy juuri nojaamaan niihin omiin vahvuuksiin. Jos me keskitytään hetken aikaa näihin voimavaroihin laajemminkin, niin miten sä Eija näet, et mitä kaikkea näihin omiin voimavaroihin oikein liittyy.

Eija Honkanen: Niin. Voimavaroja on monenlaisia ja mä ajattelisin, että omien voimavarojen tämmönen peruspilari on se oma terveys ja sitten ne opiskelijan arjessa tapahtuvat erilaiset valinnat. Ihan yksinkertaisesti: miten syön‚ miten liikun, minkälaisia sosiaalisia verkostoja mulla on, onko mulla ystäviä, miten mä rentoudun, saanko mä riittävästi unta ja lepoajasta aina puhutaan, ja sitten miten mä käytän sitä vapaa-aikaani.

Rosa Weckman: Ei vitsit, mä alan innostumaan. Me päästään jotenkin tosi perusasioiden äärelle. Ne on jotenkin niin yksinkertaisia, mutta jotenkin meille kaikille ajoittain niin hankalia.

Monesti me jotenkin tiedetään, että meidän arjen tottumuksissa ois jotain parannettavaa, mutta jotenkin kuitenkin niihin tarttuminen on silti tosi haasteellista. Tämä näkyy vaikka siinä, että tekee yhä uudestaan samanlaisia lupauksia ryhtiliikkeistä, mutta huomaa sitten kuitenkin palaavansa pian niihin vanhoihin, ehkä huonompiinkin tottumuksiin. Ja usein arjen peruspilareiden kanssa ongelma ei olekaan se tiedonpuute, vaan juuri ne motivaation ja sinnikkyyden haasteet.

Eija Honkanen: Juu, tuo kuulostaa niin tutulta.

Rosa Weckman: [naurahtaa] Me olemme, me ihmiset ollaan jotenki tosi erilaisia siinä myöskin, että kuinka strukturoitua arkee me kaivataan ja kuinka paljon me tiedetään sitä rytmien vaihtelua. Joillekin sopii elämä, jossa ollaan menossa joka ilta ja nukutaan epäsäännöllisesti, ja toiset tarvitsevat vakaamman arjen opintojen etenemiseen. Hyvä nyrkkisääntö tässä on kuunnella itseä ja niiden voimavarojen vähetessä keskittyä yhä enemmän niihin arjen perusasioihin. Eli mitä jotenki isompi haaste on edessä, niin sitä enemmän kannattaa keskittyä niihin perus asioihin.

Omia voimavaroja kartoittaessa on hyvä myöskin pohtia arjen valintojen lisäksi sitä, että mitkä on aidosti niitä asioita‚ jotka tuo niitä voimavaroja. Ja näissä me ollaan kaikki erilaisia. Et tästä yksi hyvä esimerkki on sosiaalisuuden tarve. Et jotkut meistä tarvitsee tai jotkut meistä saa tosi paljon voimavaroja siitä, että he tapaavat tosi paljon ystäviä ja on isoissa sosiaalisissa tilanteessa, ja toisille sitten taas ajatus viikonlopusta lopusta ystäväporukalla tai tuttavien kanssa vie enemmän voimavaroja ku antaa. Vaikka se sosiaalisuus on meidän kaikkien ihmisten perustarve, niin ne käytännön ilmenemismuodot voi vaihdella. Ja tässäki se avain on havaita se itselle toimiva toimintatapa.

Eija Honkanen: Joo, ja sitten sosiaalisessa vuorovaikutuksessa on myöskin se, että ainahan se ei oo niinku sama määrä, vaan myöskin sit se vaihtelee se, miten itse tarvitsee ja miten kestää sitä sosiaalisuutta.

No nyt kun on puhuttu vapaa-ajasta, niin sitte on tietenkin hyvä muistaa, että ne  opiskelukaverit on tosi tärkeä voimavara opinnoissa. Että niitä ei voi mitenkään sivuuttaa, vaan ne on todella tärkeässä asemassa. Ja se on niinku must rikkaus, että opiskelukavereitten kans voi yhdessä ihmetellä niitä oppimiseen liittyviä asioita. Voi tehdä tehtäviä yhdessä tai aikatauluttaa niitä, että niistä tulee semmonen niinku tosi tärkee, että tulee semmonen fiilis, että opiskellaan yhdessä. Voi tietysti lukea tenttiin, miettii eri vaihtoehtoja, kun ollaan siinä samassa prosessissa ja yhteisissä opinnoissa. Ja mä näen jotenkin, et siin yhdessä opiskelussa on niin paljon mahdollisuuksia, se tuo niin hyviä ja erilaisia ajatuksia  niihin opintoihin liittyen.

Rosa Weckman: Oot kyllä ihan oikeassa.

Näiden omien voimavarojen ja yhdessä opiskelun lisäksi on kuitenkin hyvä kiinnittää huomio myöskin niihin taitoihin, niihin opiskelutaitoihin, mistä lähdettiin vähän liikkeellekin. Mitä sä Eija näät, et mitä ne pitää sisällään? Mitä on opiskelutaidot?

Eija Honkanen: Joo, opiskelutaidothan on kaikkia niitä taitoja, joitten avulla se opiskelu sujuu. Ja mä ajattelen, et esim. tietenkin tulee heti niinku ensimmäisenä tämä ajattelun taito ja päättelykyky ja tietenkin tämä, mitä kuvattiin yhdessä tekemisen taidot, ennakointikyky on tosi tärkee, vaikuttaa aikataulutukseen. Sitten jotenkin selkeitten tavoitteiden luominen. Et miten niihin päästään, minkälainen opiskelumotivaatio mulla on, koska sekin vaihtelee. Miks mä opiskelen ja mitä mä opiskelen ja mikä merkitys näillä opinnoilla on niinku mulle itselle.

Näitten omien opiskelutapojen ja niihin liittyvien rutiinien tunteminen ja kehittäminen onkin tosi tärkeetä. Miten Rosa näkyy opinto-valmentajana sun työssä ja ohjauksessa?

Rosa Weckman: No se näkyy ensinnäkin siinä, että motivaatio on tosi yleinen keskustelunaihe silloin ku opintojen kanssa kipuillaan. Tätä lähdetään avaamaan usein peilaamalla niitä omia valintoja niihin arvoihin. Eli niihin asioihin‚ mitä pitää itse elämässään tärkeinä. Joskus pohditaan sitä, että mitkä syyt ajaa esimerkiksi tietyn alan valitsemiseen, löytyisköhän niitä motivaatiotekijöitä niistä aiemmista valinnoista. Tai sit toisaalta peilataan sinne tulevaisuuteen ja mietitään, että minkälaisia asioita tää valmistuminen voisi palvella sen opiskelijan tulevaisuuden suunnitelmissa.

Toinen keskeinen teeman näissä ohjauksissa on erilaiset opiskelutyylit ja tavat. Kuten me tiedetään, niin me ollaan myös näissä erilaisia. Ja esimerkkinä tästä se, että osa meistä työskentelee parhaiten heti aamusta, kun taas meistä jotkut on luovimmillaan silloin vasta kun tulee ilta tai yö. Jotkut tarttee suurempaa struktuuria opiskelupäiviin ja jotkut taas nauttii siitä vapaudesta, mitä opiskelut tuo tullessaan ja jotkut sitten taas työskentelee parhaiten silloin, kun parin tunnin päästä on viimeinen deadline. Opiskelutavoista ja -tyyleistä puhuttaessa on hyvä taas muistaa sitä, että ne voi muuttua. Ne opiskelutavat ja tyylit voi muuttua opintojen aikana ja niitä voidaan jatkuvasti kehittää.

Eija Honkanen: Joo. Se on siis totta ja kannattaa kiinnittää siihen huomiota. Mutta sit siihen vaikuttaa myöskin opiskeltava ala, sit ne oppimisympäristöt, miten paljon aikaa mul on käytettävissä niihin ja niin edelleen. Ja näitä opiskeluun tarkoitettuja menetelmiä ja tapojahan syntyy koko ajan lisää. Et kun syntyy uusia ohjelmia tai muita, niin totta kai, ja niitä voi myös kehittää itse. Ja oliski hyvä tarkistaa omia tottumuksiaan aika-ajoin opintojen aikana. Että mitä mä teen ja miten mä teen ja miten tuloksellista se on. Ja silloin jos opiskelija tuntee, että kuormittuu opinnoistani, niin tämä on myös yksi hyvä syy, milloin voi pysähtyä tarkastelemaan niitä omia opiskelutaitoja, -tapoja ja -menetelmiä.

Ja ajattelisin kyllä, et nää oppimisen taidot ja sit se tunne siitä hyvinvoinnista kietoutuu yhteen. Että mitäs jos opiskelijalla onkin jokin hankala tilanne opintojen aikana, niin miten se vaikuttaa opiskelutaitoihin?

Rosa Weckman: No elämäntilanne ja sen vaihtelut vaikuttaa tietenkin aika paljonkin meijän opiskelutaitoihin ja siihen opiskelukykyyn.

Keskeinen huomio tässä ehkä on se, että opiskelu ja uuden oppiminen vaatii aina jokaiselta aikaa ja energiaa. Et semmosessa pelkässä kiireessä ja paineessa ei synny sitä oppimista. Tästä syystä usein haasteita kohdatessa on tosiaan hyvä palata niihin perusasioiden äärelle. Eli vahvistaa niitä omia arjen rutiineita ja luoda ajankäytön suunnitelmia.

Tietenki täytyy keskittyä siihen, että aikaa jää myös levolle ja palautumiselle riittävästi. Ne on usein semmoisia asioita, mitä me ei jotenkin muisteta ehkä laittaa sinne meidän kalenteriin, vaikka vois olla ihan hyvästäkin. Opiskelukyvyn vaihtelut on tosiaan inhimillisiä ja kuuluu opiskeluihin ja kuitenkin, jos tulee semmonen olo, että se opiskelukyky on pidempää heikko tai se vaikuttaa myös laajemmin siihen omaan hyvinvointiin, niin kannattaa pohtia sitä, että minkälaisesta tuesta voisi hyötyä. Oma opinto-ohjaaja on aika hyvä ensikontakti, jos kaipaa esimerkiksi tukea siihen, että miten voit räätälöidä niitä omia opintoja. Sit on erilaisia vertaisryhmiä ja meitä muita ammattilaisia, joiden luona voi käydä ja myös se opinto-ohjaaja tietää niistä aika hyvin, että hän osaa tarvittaessa ohjata eteenpäin.

Eija Honkanen:  Joo, tässä kohtaa on jotenki hyvä muistaa, että meillä on ne hyvinvointipalvelut, joihin kuuluu opintopsykologi, korkeakoulupastori ja opinto-valmentaja tukee. Kannustetaan matalalla kynnyksellä olemaan yhteydessä, jos siltä tuntuu.

Rosa Weckman: Joo.

Tässä jaksossa me ollaan puhuttu opiskelukyvystä, erityisesti omista voimavaroista ja opiskelutaidoista. Lisää näkökulmia opiskelukykyyn löydät muista meidän opiskelukykyyn liittyvistä podcasteista.