Haaga-Helian lehtorit Heli Kortesalmi ja Ulrika Lindblad keskustelevat tässä podcastissa siitä, miten kiertotalouden liiketoimintamalli vaikuttaa yritysten kirjanpidon käytäntöihin.

Podcastin teksti

Puhuja 1 [00:00:06]: Tervetuloa kuuntelemaan Haaga-Heluan talous- ja rahoitusopettajien podcastia, jossa keskustelemme erilaisista talouteen liittyvistä asioista. Tänään aiheena on kiertotalousyrityksen kirjanpito. Keskustelijoina on laskentatoimen lehtorit Ulrika [Lindblad? 00:00:21] eli minä ja Heli Kortesalmi. Moi, Heli.

Puhuja 2 [00:00:27]: Moi, moi, Ullis.

Puhuja 1 [00:00:31]: Me kummankin työskennellään Erasmus Plus -hankkeessa, jonka nimi on ACES, eli Accounting for Circular Economy and Sustainability. Tarkoitus on tehdä taloushallinnon opetukseen materiaalia kiertotalousyritysten kirjanpidosta. Edellisessä podcastissa me juteltiin, että mitä se kiertotalousliiketoiminta oikeastaan on, mutta nyt ajattelimme puhua siitä että vaikuttaako se kiertotalous jotenkin kirjanpitoon. Nythän kaikki kirjanpidon oppimateriaali on tehty sen perinteisen lineaarisen liiketoimintamallin mukaan ja sehän oli se take, make, waste, eli ota materiaalia, muokkaa sitä, myy, ja sitten tämä waste, että sitten se heitetään kaatopaikalle, eli sitä materiaalia ei oteta ainakaan tarpeeksi paljon uusiokäyttöön. Mutta Heli, luuletko sä, että jos yritys toimii kiertotalousliiketoimintamallin mukaan, niin onko sillä jotain vaikutuksia kirjanpidon käytäntöön?

Puhuja 2 [00:01:40]: No, kyllä mun mielestä on. Ja tätähän me ollaan kovasti mietitty. Mua kiinnostaa hirveästi, että miten yritykset ovat ratkaisseet nämä asiat. Jos nyt miettii vaikka ulkoisen laskentatoimen, eli just sen kirjanpidon näkökulmasta, niin esimerkiksi jos yritys käyttää raaka-ainetta joka on kierrätysmateriaalia ja se on vaikka itse kerännyt sen tuolta roskiksista, niin mikä sen raaka-aineen tasearvo on. Eli nyt ehkä tulee mieleen, että varmaan se työ, kun joku käytti aikaa ja keräsi ne tavarat sieltä roskiksesta. Mutta sehän voi kuitenkin olla tosi arvokasta materiaalina, vaikka jos nyt joku jotain kultaa keräilisi roskiksesta, mutta ajatuksena näin. Et voiko sille ilmeistyä joku muukin arvo kuin mitä se yritys on itse panostanut? Jotain muuta, kuin esimerkiksi se hankintameno. Tai että tuleeko meille jotain tuloja, kun me otetaan käyttöön sitä kierrätettyä materiaalia? Voiko sekin vaikuttaa tähän asiaan? Eli tämmöinen arvostamiskysymys. Tai nämä pitkät käyttöiät, miten sitä arvostetaan vaikka tämmöisessä lainaus-vuokrausliiketoiminnassa. Tai sitten jotkut tarjoaa elinikäistä takuuta, tai puhuttiin siitä korjaamisesta, että aina pitää löytyä varaosat, niin minkälaisia ne takuut on. Vaikka jossain tämmöisissä erikoiskysymyksessä. Että sanoitko sä, että sä olet nähnyt farkut joissa on elinikäinen takuu.

Puhuja 2 [00:03:35]: Kyllä, ostin tyttärelle niin farkut joululahjaksi ja niihin tuli elinikäinen takuu. Ja jäätin miettimään sitä, että hetkinen, että eihän niitä farkkuja nimetty kenellekään. Eli sitten kun ne periytyy seuraavalle ne farkut toivon mukaan, niin kuinka pitkä takuu sinne yrityksen kirjanpidon taseen vastattavaa-puolelle pitäisi niistä sitten kirjata. Vai kirjataanko sitä lainkaan?

Puhuja 1 [00:03:59]: Niin, että yrityksellähän, jos niillä on kerta vastuu antaa uudet tilalle jos jotain tämän takuuajan aikana tapahtuu, niin silloin siellä on se vastuu kirjanpidossa, joku varaus tälle asialle, että miten se sitten lasketaan ja otetaan huomioon.

Puhuja 2 [00:04:17]: Niinpä.

Puhuja 1 [00:04:19]: Ja no, ihan käytännössä, että mikähän se farkkujen elinikä sitten oikeasti on.

Puhuja 2 [00:04:25]: Niinpä.

Puhuja 1 [00:04:27]: Ja sitten jos miettii taas johdon laskentatoimen näkökulmasta, niin tietysti minkälaisia mittareita tällaiset kiertotalousyritykset käyttää ja mitä asioita seurataan. Johdon laskentatoimen alle tulee kustannuslaskenta ja siellä tietysti taas toi materiaalin arvo ja kustannus, että miten se sitten otetaan huomioon näissä kustannuslaskennassa tai hinnoittelussa tai jossain muualla. Ja sitten on ihan tietysti yleisesti yhteiskuntavastuu ja kestävyysraportointi. Nyt ei ole suoraan kiertotalousliiketoimintaa pelkästään, vaan ihan muutakin, mutta totta kai siellä on näitä kiertotalouslukuja, kun tää kiertotalousliiketoiminta on nyt tämä EU:n vaatimus.

Puhuja 2 [00:05:10]: Kyllä. Ja nythän tammikuussa 2023 tuli se uusi kestävyysraportoinnin direktiivi, CSRD. Ja nyt yhä useampi yritys joutuu tekemään tarkemmin säädellyn kestävyysraportin. Ja luulisi, että siihenkin tarvitaan jotain tietoa kirjanpidon puolelta. Tai olisiko mahdollista siellä kirjanpidon ohjelmassa samalla, kun kirjataan vaikka laskuja ostoreskontrassa, niin kirjata sitten niihin hankintoihin sisältyvät jotkut päästömittarit? Eli meneekö tässä kirjanpidon ohjelmatkin uusiksi?

Puhuja 1 [00:05:48]: Niin, laskuilla on hirveästi tietoa joka kadotetaan, jos ihan pelkästään pelkkää kirjanpitoa tehdään.

Puhuja 2 [00:05:58]: Juuri näin. Ja sitten tämä kestävyysraportti tulee sellaiseksi, että tilintarkastajien pitää jatkossa se paljon paremmin tarkastaa kun vastuullisuusraportti tällä hetkellä. Eli monen työkuvaan saattaa tulla aika isoja muutoksia.

Puhuja 1 [00:06:13]: Joo ja uutta osaamista pitää hankkia ja päivittää.

Puhuja 2 [00:06:16]: Kyllä.

Puhuja 1 [00:06:17]: Sä mainitsit tuon kestävyysraportin, niin se tulee olemaan osa toimintakertomusta, eli se on silloin tarkkaan säädelty ja että senkin pitää antaa se kirjanpidon vaativa oikea ja riittävä kuva. Eli jos joskus on puhuttu tämmöisestä viherpesusta tai markkinoista näiden yhteiskuntavastuuraporttien osalta, niin sellaista tämä ei enää voi olla, vaan se on ihan yhtä validia tietoa kuin kirjanpito.

Puhuja 2 [00:06:49]: Ja siksi ehkä just me kirjanpitäjät ja tilintarkastajat ollaan tässä keskeisessä roolissa, niin kuin tämän kiertotalous- ja kestävyysraportointitiedon kerääjinä ja tarkastajina ja sitten raportoijina.

Puhuja 1 [00:07:03]: Joo, paljon uutta osaamista tarvitaan tällä alalla. On itse asiassa kiva nähdä, kun opiskelijat on kiinnostuneet tästäkin aiheesta ja tekee vaikka opinnäytetöitä ja muuta tähän aiheeseen liittyen.

Puhuja 2 [00:07:13]: Kyllä. Ja paljon tapahtuu. Nythän on kehitelty tämmöinen pohjoismainen standardi NSRS, joka on kohdistettu enemmän noille pienemmille yrityksille. Perustuu niihin GRI-raportointikoodeihin. Mahdollisesti tilitoimistoille ihan uusi myytävä tuote.

Puhuja 1 [00:07:35]: Eli tilitoimistot rupeaisivat laatimaan tätä raporttia, vai?

Puhuja 2 [00:07:42]: Kyllä, jotkut laativat jo nyt.

Puhuja 1 [00:07:44]: Okei.

Puhuja 2 [00:07:46]: Ja nythän sitten EU-vaatimusten myötä se yritysten määrä, että jos se tällä hetkellä on noin sata yritystä jotka joutuu raportoimaan ei-taloudellista tietoa, niin ensiks se hyppää sieltä 500:aan ja sitten jossain vaiheessa varmaan tuhansiin yrityksiin.

Puhuja 1 [00:08:07]: Niin. Ja varsinkin jos tilitoimistoissa aika usein on myös pieniä asiakkaita, niin kun sä puhuit alussa siitä brändistä ja asiakkaat vaatii, niin ehkä me aletaan tarkistimaan niitä vastuullisuusasioita ennen ostopäätöstä, tai tällä tavalla.

Puhuja 2 [00:08:19]: Kyllä.

Puhuja 1 [00:08:20]: Mutta seuraavakshan me ollaan tässä hankkeessa lähdössä nyt haastattelemaan näitä kiertotalousyrityksiä, että minkälaisia kirjanpidon ja raportoinnin haasteita siellä oikeasti on, vai onko mitään. Ja miten ne on käytännössä hoidettu? Että antaako tilinpäätös ja kirjanpito sen oikean taloudellisen tilanteen kuvauksen niistä yrityksistä?

Puhuja 2 [00:08:49]: Joo. Ja jos sä haluat tietää lisää kiertotaloudesta ja kirjanpidosta, niin ota ihme seuranta meidän nettisivu – Erasmusaces.eu. Heli, kiitos sulle keskustelusta.

Puhuja 1 [00:08:57]: Kiitos, Ullis. Oli tosi kiinnostavaa.