Tässä podcastissa Haaga-Helia ammattikorkeakoulun laskentatoimen lehtorit Anna Sivonen ja Heli Kortesalmi keskustelevat erilaisiin talouteen liittyvistä asioista.

Podcastin kuuntelusta hyötyy kuka tahansa, joka haluaa oppia laskentatoimen perusteita, esimerkiksi yrittäjä, yrityksessä tai yhdistyksessä toimiva henkilö, tai ihan yleissivistystä lisäävä henkilö.

Podcastin teksti

Puhuja 1 [00:00:06]: Tervetuloa kuuntelemaan Haaga-Helian talous- ja rahoitusopettajien podcastia, jossa keskustelemme erilaisista talouteen liittyvistä asioista. Tänään keskustelijoina ovat laskentatoimen lehtorit Heli Kortesalmi, eli minä, ja Anna Sivonen. Moi, Anna.

Puhuja 2 [00:00:22]: Moi, Heli.

Puhuja 1 [00:00:24]: Viimeksi me puhuimme taloushallinnon tärkeimmistä raporteista, tuloslaskelmasta ja taseesta. Tänään meidän pitäis jutella, että miten näitä vois analysoida, eli miten niitä luetaan. Me vähän puhuttiin, että ne olis tärkeitä tarinankerronnallisia raportteja, mutta mikäs se tuloslaskelma nyt olikaan ja miten Anna sinä sitä lukisit.

Puhuja 2 [00:00:51]: Joo, toisessa jaksossa jo tässä innostuinkin vähän puhumaan siitä, että mitenkä sitä tuloslaskelmaa nyt vois lukea ja mihin sitä vois käyttää. Jos nyt joku ei ole sitä jaksoa ennättänyt vielä kuunnella, niin tosiaan se tuloslaskelmahan on tietyltä ajanjaksolta otettu tarkasteluun siitä, että minkälaisia tuloja ja menoja siellä yrityksessä nyt sitten on. Ja se kuvaa oikeastaan sitä yrityksen kannattavuutta, eli siinä kun tuloista vähentää menot, niin saadaan sitten aikaiseksi se voitto tai tappio, eli se tulos. Kyseessä on siis nimensä mukaisesti tuloslaskelma, että lasketaan sitä tulosta. Mitä siitä sitten voi nähdä? Tosiaan voi nähdä, että minkälaisia tuottoja sillä yrityksellä on ja minkälaisia menoja siellä on. Tosin jos otetaan se ihan virallinen tuloslaskelmakaava, niin se ei kauhean tarkasti anna ulkopuolisille välttämättä tietoja siitä, että mitä esimerkiks sisältyy liiketoiminnan muihin kuluihin. Mutta sellasta, vähän näkee onko siellä isoja eriä ja miten se painottuu ehkä se tuloslaskelma, että onko siellä nyt sitten vaikkapa alihankinnat suuria vai palkat suuria, vai mikä siellä sitten on isoa ja mikä on pientä, niin sellaista sieltä voi katsoa.

Puhuja 1 [00:02:15]: Anna, sä sanoit toi liiketoiminnan muut kulut. Mitä ne sitten on?

Puhuja 2 [00:02:20]: Liiketoiminnan muihin kuluihin oikeastaan kuuluu kaikki muut, paitsi ihan semmoset ostot ja alihankinnat. Ja sitten palkat ja niihin liittyvät ja verot ja korot on myöskin sitten erikseen. Mut että siellä voi olla vakuutusmaksuja, siellä voi olla henkilöstön koulutusta ja siellä voi olla vaikkapa sähkölaskuja ja hallinnon kuluja ja oikeastaan ihan mitä tahansa mitä yrityksessä voidaan tehdä. Yritykset itse näkee tarkemmalla tasolla niitä tietoja ja se onkin oikeastaan ihan hyvä sitten yrityksen niitä vähän seurata, että minkälaisia kuluja siellä on ja miten ne suhtautuu toisiinsa, mut että organisaation ulkopuoliset näkee vähän rajoitetummin sitten niitä tietoja.

Puhuja 1 [00:03:06]: Nyt kun sä rupesit selittämään noita termejä, niin mitäs ne ostot sitten oikein on.

Puhuja 2 [00:03:12]: Ostot on niitä semmosia materiaali- tai tavarahankintoja, joita sitten on siihen, että me saadaan tehtyä niitä tuotettavia, myytäviä tavaroita. Eli jos me myydään vaikka T-paitoja, niin se että kun me hankitaan sinne yritykseen niitä myytäviä T-paitoja, niin ne on sitten niitä ostoja.

Puhuja 1 [00:03:28]: Okei. Ja sitten, jos yritys ostaa vaikka työntekijöille työasuiksi T-paidat, niin on nekin niitä ostoja.

Puhuja 2 [00:03:35]: Ne ei oo sitten ostoja. Ne onkin niitä liiketoiminnan muita kuluja. Siellä on muutamia sellasia juttuja, mitä sitten tavallaan ehkä on hyvä käydä vaikka oman kirjanpitäjän kanssa vähän läpi, että missäs nämä meidän T-paitahankinnat nyt sitten näkyy, jos tällaisia siellä sitten on. Mut et tosiaan ihan kuka tahansa voi mistä tahansa näistä tuloslaskelmista katsoa, että miltä se viimeinen rivi näyttää, eli mitä jää viivan alle. Onko se tulosta vai tappiota, vai voittoa vai tappiota se tulos? Ja sitten hyvä tehdä vertailua viime vuoteen esimerkiks. Voi katsoa, että onko tietyt asiat kasvanut tai pienentynyt ja täntyyppistä voi katsoa. Voi ktasoa erilaisia prosenttiosuuksia sieltä tuloslaskelmasta, ihan semmosta perusanalyysiä lähteä tekemään myöskin, että mitkä on siellä suuria ja mitkä on pieniä. Entäs sit verrattuna vaikka kilpailijoihin? Nää tehdään kuitenkin kaikki saman kaavan mukaisesti, niin siinä mielessä voi vertailla hyvin yrityksiäkin keskenään, että kuinka suuri osuus siellä nyt sitten menee johonkin palkkakustannuksiin vaikka, tai onko liikevaihdon kasvu ollut samansuuntaista myös kilpailijoilla, kuin mitä se on itsellä ollut.

Puhuja 1 [00:04:58]: Okei, mutta sä puhut noista prosenttiosuuksista, kun eri yrityksethän on eri kokoisia, niin miten sen saa sitten muutettua prosenttiosuudeksi, vaikka ne palkat.

Puhuja 2 [00:05:11]: Se, että suhteuttaa ne nyt sitten vaikkapa liikevaihtoon, mikä nyt sitten kertoo siitä toiminnan volyymista, eli siitä sen toiminnan määrästä, se liikevaihto, niin suhteuttaa siihen niin sittenhän saa vaikka nähdä että kuinka suuri osa siitä liikevaihdosta, eli niistä tuotoista mitä siinä myyntituotoista sitten on, niin kuinka suuri osa siitä menee palkkakustannusten kattamiseen.

Puhuja 1 [00:05:31]: Niin, no sillonhan se on aika kätevää että voi katsoa, että aha, meidän yrityksellä menee 30 prosenttia ja noilla menee 20 prosenttia.

Puhuja 2 [00:05:39]: Kyllä. Se ei välttämättä oo hyvä tai huono asia. Siinä ei välttämättä oo semmosta arvolatausta, mutta ehkä se kertoo jotain siitä miten sitä yrityksen toimintaa on sitten rakennettu. Ja ylipäätänsä se, että miettii sitä omaa toimintaansa, että mikä siellä on suurta ja mikä on pientä ja minkälaisia eriä sieltä sitten löytyy, niin niitä on hyvä miettiä. Esimerkiks kohta saat kertoa meille vähän taseesta lisää, mutta taseessa näkyy omaisuus. Se omaisuus, esimerkiks kalusto, ei niinkään näy sitten siellä tuloksen puolella suoraan, että jos ostetaan vaikka jotain tuotantokoneita, mutta siellä on semmonen erä kuin poistot, siellä tuloslaskelmassa. Ne sitten kertoo oikeastaan siitä kalustonhankinnan jakamisesta eri käyttövuosille. Jos sieltä löytyy niitä poistoja, niin sehän melkein jo kertoo meille että sillä yrityksellä varmaan on jotain omaisuutta. Ja sitten taas jos siellä ei niitä ole, niin se saattais viitata, että onko se sitten vaikka vuokrannut niitä tuotantokoneita. Eli siitä voidaan vähän miettiä sit sitäkin, että mikä on se liiketoimintamalli. Eli todella paljon kaikenlaista. Viimeksikin jo sanoin, että tää kertoo tarinaa siitä yrityksestä ja edelleen olen sitä mieltä, että nää raportit kertoo tarinaa. Mut minkäslaista tarinaa se tase sitten kertoo?

Puhuja 1 [00:07:04]: Kun nyt aloitit tosta omaisuudesta, niin kyllä juuri se että mitä se yritys omistaa, vai omistaako se mitään. Ja sitten sekin varmaan kertoo siitä, että minkälainen yritys. Jos se on vaikka palveluyritys, et se myy vaan työntekijöiden osaamista, niin eihän sen tarviikaan omistaa mitään. Ihmisiä ei tänne taseeseen laiteta, kun yritys ei voi ihmisiä omistaa. Sitten se kertoo just, että onko rahaa pankkitilillä, että mikä on maksuvalmiustilanne, että pystyykö se maksamaan laskuja se yritys. Onko siellä mitään puskuria, vai onko tosi vähän rahaa? Senhän näkee ihan suoraan taseesta, että paljonko sillä pankkitilillä on rahaa. Sit pitäis katsoa sitä omaa pääomaa ja siellä omassa pääomassahan on niiden yrittäjien alkuperäiset sijoitukset, mitä ne on investoinut siihen yritykseen, tai sijoittanut yritykseen kun ne on aloittaneet sen yritystoiminnan. Ja sitten sinne tulee se voitto tai tappio. Ja tän oman pääoman täytyy olla positiivinen, eli ei saa syödä sitä sijoitusta, vaan pitäis tehdä lisää voittoa. Jos se on negatiivinen, niin sitten pitää ihan ryhtyä toimenpiteisiin, että yrityksellä menee sitten jo aika huonosti, että pitää saada lisää rahaa jostain tai tehdä jotain, että se yritys voi jatkaa toimintaansa. Ja sit näkee, että onko velkaa. Jos on paljon velkaa, niin pitää maksaa korkoja. Ja jos korot on korkeita, niin sillon se on yks semmonen riskiasia. Mutta jonkun verran kannattaa tietysti aina olla velkaa, että sitten pystyy laajentamaan sitä liiketoimintaansa. Et jos vaan sillä omilla sijoituksilla toimii ja voitolla, niin voi olla että sillon se on pienempää se toiminta. Kyllä yleensä isoilla yrityksillä on velkaa.

Puhuja 2 [00:08:57]: Kyllä. Ja se ei ehkä oo sellanen, jos se velattomuus on ehkä ihmiselle, niinkun yksityishenkilölle vähän semmonen, että olisi kiva olla velaton, niin yrityksille se ei välttämättä olekaan semmonen että siihen pyrittäis ehdottomasti, että ollaan velattomia. Holtiton velkaantuminen on tietysti toinen juttu, mutta sen verran velkaa että sillä voi investoida jotain, niin sehän on ihan hyödyllistä.

Puhuja 1 [00:09:19]: Niin. Saa lisää myyntiä, jos vaikka on kahvila ja sitten vois avata toisen kahvilan. Tulee tuplamyynnit siinä, toivottavasti.

Puhuja 2 [00:09:26]: Kyllä.

Puhuja 1 [00:09:27]: Joo. Ja sit taseestahan voi tosiaan katsoa, että onko sitä velkaa vai omaa pääomaa enemmän. Täähän on tämmönen yks tunnusluku, joka kertoo yrityksen vakavaraisuudesta, että kuinka riskinen se sitten on. Tai sitten vois katsoa, että kun meillä on ne lyhytaikaiset saamiset, että mitä rahaa on pankkitilillä ja mitä asiakkaat on maksamassa, ne myyntisaamiset, niin sit katsoo että miten paljon ne lyhytaikaiset velat on, vaikka ostovelat, et laskuja mitkä pitää maksaa, niin et kumpi on isompi, nää saamiset vai nää velat. Ja sit sekin kertoo sitä, että miten yritys pystyy maksamaan.

Puhuja 2 [00:10:03]: Mistä mä tiedän mitkä on lyhytaikaisia velkoja?

Puhuja 1 [00:10:06]: Joo, kirjanpidossa se sääntö on 12 kuukautta, lyhytaikainen ja pitkäaikainen. Kaikki mitä käytetään yli vuoden, niin se on pitkäaikaista, niinkun pitkäaikainen omaisuus, niinkun sä luettelit noita koneita. Ja sitten vaikka, et jos joku on yritykselle velkaa ja maksaa vuoden päästä, niin se on pitkäaikainen saaminen. Mutta lyhytaikaiset saamiset, ne pitäis saada vuoden sisällä takaisin ja laskuissahan nyt yleensä on joku 14 päivää maksuaika, tai täähän on neuvoteltava asia. Ja samoin ne lyhytaikaiset velat, että ne pitää maksaa vuoden sisällä pois. Siellä voi olla niitä ihan ostolaskuista tulleita velkoja, tai sitten voi olla lainanlyhennyserät jotka pitää maksaa vuoden sisällä ja sit se muu osuus lainasta on siellä pitkäaikaisessa velassa. Vähän näkee sitten mitä se yritys joutuu maksamaan.

Puhuja 2 [00:10:54]: Kyllä. Tietää sitten vähän varautua, että tässä on se summa joka vuoden sisällä pitäis pystyä maksamaan.

Puhuja 1 [00:11:00]: Totta, tarvitaan ihan sitä rahaa. Eli näitä ihan eriä voi katsella ja sit voi vertailla viime vuoteen että onko joku erä muuttunut ja sit miettii, että mikä… Tai etsii syitä niihin muutoksiin, et miks vaikka pankkitilin saldo on tosi paljon pienentynyt, tai miks myyntisaamiset on pienentynyt. Että johtuuko se siitä että asikkaat on maksanut, vai että onko myynti pienentynyt. Taas sitä tarinaa siitä yrityksestä. Ja taseenkin voi muuttaa prosenttimuotoiseksi, eli tehdä tämmöseks suhteelliseksi, jolloin sitä voi sit taas vertailla vaikka toiseen yritykseen. Tää tase muutetaan prosenttimuotoiseksi niin, että jaetaan se taseen loppusummalla, kun se tuloslaskelma muutettiin, että jaetaan sillä liikevaihdolla, eli myynnillä.

Puhuja 2 [00:11:45]: Niin, sitten pystyy heti, vaikka olis isompi yritys ja pienempi yritys, niin siinä pystyy sitten niitä vertailla vähän, että kuinka paljon suhteessa siellä on sit vaikka sitä velkaa, suhteessa siihen taseeseen mitä siellä kaikkineen on.

Puhuja 1 [00:12:00]: Juuri näin. Prosentit on ihan käteviä, eikä oo vaikea laskukaan.

Puhuja 2 [00:12:03]: Ei.

Puhuja 1 [00:12:04]: No, Anna, kuka sun mielestä vois analysoida nyt näitä tuloslaskelmia ja taseita – ja miksi?

Puhuja 2 [00:12:12]: Tietysti ihan luontevasti sitä ajattelis, et kaikki talous- ja rahoitusihmiset, niin totta kai niiden työhönkin kuuluu jo sitten ihan näiden raporttien analysoiminen ja lukeminen, mutta kyllä mun mielestä mä ehkä laajentaisin tän ihan kaikkiin jotka toimii missä tahansa liiketoiminnassa, niin hyvä vähän tuntea niitä raportteja, osata lukea niitä ja tietää tosiaan vähän sitä että mitä tarinaa ne kertoo. Jos vaikka menis johonkin töihin tai hakis työpaikkaa, niin kivahan se on vähän katsoa etukäteen että miltä se yritys näyttää sitten, että näyttääkö se sellaiselta että siellä on toimintaedellytyksiä vaikka ensi vuonnakin sitten työllistää itsensä, jos sinne on vaihtamassa.

Puhuja 1 [00:12:59]: Niin, ettei se vaikka mee huomenna konkurssiin, joistain syystä.

Puhuja 2 [00:13:07]: Just näin. Ja ihan millä tahansa osastolla kun toimii, niin ne raportit kertoo sitä tarinaa siitä yrityksen toiminnasta, niin kyllähän vaikka markkinoinnin tai HR:n puolellakin toimis, niin hyvä niitä on osata lukea. Näkee vähän, että mitkä on ne edellytykset sille toiminnalle ja toisaalta ehkä vähän voi nähdä sitä, että miten ne omat työn tulokset sitten vaikuttaa siihen yrityksen toimintaan. Vaikka markkinoinnissa, niin onko siellä nyt sitten onnistuttu kasvattamaan vaikka myyntiä, jos mä tiedän että mä oon tehnyt jonkun markkinointikampanjan tai mitä ikinä, niin sellastahan voi ihan hyvin sieltä myöskin katsoa.

Puhuja 1 [00:13:40]: Totta. Ja kyllähän yritykset myös täällä Haaga-Heliassa, niin meillehän kerrotaan että miten Haaga-Helian tuloslaskelma ja tase, niin kerrotaan sitten aina kerran vuodessa henkilöstölle, että…

Puhuja 2 [00:13:51]: Kyllä. Ja sitten tietysti ihan niinkun yrittäjien on hyvä tietää missä mennään. Se on hirveen tärkeetä tietää, ei vain sellaista näppituntumaa siitä, mutu-tuntumaa, että meillä ehkä menee hyvin tai ehkä ei ja pankkitilillä riittää rahaa, että… Et siinä mielessä hyvä tietää vähän enemmänkin, että mitä siellä tosiaan tapahtuu ja miltä se meidän toiminta, mikä me tunnetaan ihan läpikotaisin, niin miltä se näyttää siellä luvuissa. Eli onko se vaikka kannattavaa, se meidän toiminta. Me tiedetään, että tää meidän bisnes toimii hyvin, tuntuu hyvältä, mutta että onko se myös sitten kannattavaa, niin se on tietysti tärkeetä. Ja sitten, monestihan meillä on erilaisia budjetteja, eli me tehdään tavallaan suunnitelmia siihen että miltä se tulevaisuus sitten tulis näyttämään, niin näitä toteutuneitakin lukuja on hyvä vähän verrata siihen että mitä me on ajateltu että olis ja tietää tavallaan sitten ne, että mitä me siellä itse asiassa vertaillaan ja millä tavalla me voidaan miettiä, että mitkä siellä sitten vaikuttaa eri asioihin, niin sitten voidaan tehdä vaikka korjaavia toimenpiteitä, jos näyttää siltä että ei ihan siihen meidän suunnitelmaan päästäkään.

Puhuja 1 [00:15:06]: Niin, että myynti ei ollutkaan niin paljon kun oli suunniteltu, niin sit täytyy jotain kuluja leikata, tai tehdä myyntiponnisteluja.

Puhuja 2 [00:15:12]: Kyllä. Just näin. Eli se seuranta on tosi tärkeetä. Ja taas, sitä voi tehdä ihan kuka tahansa, että se ei ole vain siellä joku kirjanpitäjän tai controllerin yksinoikeus, vaan tosiaan ihan kuka tahansa voi sitä tehdä ja hyvä vähän tehdäkin. Sitten tietysti, jos jatketaan edelleen tästä että kuka muu, niin kukapa ei. Sitähän vois vaikka näitä lukea siinä vaiheessa, jos jää itelle vähän ylimääräistä rahaa ja haluais vaikka sijoittaa johonkin niitä, ostaa vaikka jonkun yrityksen osakkeita, niin sillonhan voi olla ihan syitäkin että vähän osaa lukea tuloslaskelmaa ja tasetta. Ne on yleensä niistä pörssiyhtiöistä varsin helposti saatavilla, niin vähän tietää että mihin niitä rahojaan laittaa. Tai sit jos tekee tätä monen yksityishenkilön elämän suurinta investointia ja ostaa sitten vaikka sitä asuntoa, niin se että osaa lukea tuloslaskelmaa ja tasetta, niin taas voi katsoa vaikka niitä taloyhtiön tuloslaskelmia ja taseita ja nähdä sieltä sitten että kannattaako vaikka ostaa kerrostalo X:stä vai Y:stä sitten se asunto.

Puhuja 1 [00:16:28]: Ihan totta. Se omaisuus ja taloyhtiön velat, niin niillä on merkitystä siihen vastikkeeseenkin sitten.

Puhuja 2 [00:16:37]: Kyllä. Tulisko sulla jotain muita esimerkkejä mieleen, missä vielä vois olla että kuka tahansa törmäis näihin.

Puhuja 1 [00:16:47]: Niin, no, kyllähän me luetaan ihan isoista yrityksistä että miten niiden tulokset ja taseet menee, niin lehdissä on juttuja, varsinkin aina vuodenvaihteen jälkeen kun pörssiyhtiöt rupeaa julkaisemaan tuloksia, että ihan niinkun yleisestikin ihmiset on kiinnostunut että miten vaikka suomalaisilla yrityksillä menee. Ja siinähän analysoidaan suoraan näitä tuloslaskelma- ja taseraportteja. Luotonantajat pankissa päättää, että voiko myöntää lainaa jollekin yritykselle. Ne haluaa katsoa miltä ne raportit näyttää, että onko siellä sitä kannattavaa liiketoimintaa – pystyykö se yritys maksamaan sitä lainaa takaisin? Sä mainitsitkin jo kilpailijat. Yks ravintolaketju… Tai siis monikin varmaan tekee täällä, mutta ihan yksittäinen ketju, niin yrittäjä aina keräsi kaikkien helsinkiläisten ravintoloiden tilinpäätökset, kun ne on julkisia tietoja. Hän näyttikin mulle kerran sitä taulukkoa ja sitten vertaili että miten mun yrityksellä menee muihin alan yrityksiin verrattuna ja justkin käytti tota prosenttimuotoista, et sit vaikka pystyi kiinnittämään huomiota että miks meidän vuokrat on korkemmat kuin kaikilla muilla, että pitäiskö niille tehdä jotain. Tai sitten hän tietää sen syyn. Joo, sitten ehkä vielä… Siis yritykset analysoi. Sitten me ollaan puhuttu näistä yleishyödyllisistä yhdistyksistä, niinkun urheiluseuroista tai muista yhdistyksistä, niin kyllähän nekin analysoi. Ehkä sitten enemmän siihen budjettiin liittyen, kun niiden ei oo tarkoitus tehdä voittoa, mutta että pysytään siinä nollatuloksen vauhdissa, koska sit taas tämmönen yhdistys ei välttämättä saa sitä rahaa mistään lisää, tai korkeintaan jäseniltään, eli pitää pystyä tekemään sitten toimenpiteitä jos ei pysytäkään siinä suunnitelussa toiminnassa. Niinkun vaikka nyt tässä korona-aikana on ollut, että ei ollutkaan sitten ehkä niin paljoa urheilijoita, että urheiluseurassa on jotain sopeutustoimenpiteitä pitänyt sitten tehdä että saadaan vuokrat maksettua tai jotain muuta.

Puhuja 2 [00:18:53]: Kyllä, eli nyt kun tätä miettii, niin oikeastaan aika monenlaisessa jutussa näitä asioita voidaan analysoida ja ehkä se menee aika lailla niin, että ajattelutuloksesta ja kannattavuudesta, eli se tuotot miinus menot, niin se menee oikeastaan ihan läpi, että ajateltiin me sit julkista taloutta, tai ajateltiin me sit vaikka jokaisen yksityisen henkilön pankkitiliä, niin tavallaan se sama ajatushan siellä vähän on ja samat sitten omaisuudet ja velat, niin vähän samantyyppistä tarkastelua voi tehdä oikeastaan missä tahansa. Siinä mielessä se, että tää nyt otetaan vaikka yritysten osalta esille, niin ei se nyt sinänsä mitenkään vain yrityksiä koskeva asia ole.

Puhuja 1 [00:19:40]: Niin, ihan Suomen valtion tasolla tätä voi miettiä. Nyt kun on vaaliaika, niin näitähän mietitään paljon että mitä menoja Suomella on ja mitä tuloja.

Puhuja 2 [00:19:50]: Kyllä. Me on puhuttu nyt tästä lukemisesta ja suhteellisesta, et tehdään niistä prosenttimuotoisia ja voidaan vertailla ja näin päin pois. Tilinpäätösten analysoinnin yhteydessä puhutaan monesti tämmösestä tunnuslukuanalyysistä. Mitä sä oot Heli mieltä, tarviiko kaikkien tunnuslukuanalyysiä tehdä sitten?

Puhuja 1 [00:20:13]: Ainakin talousihmisen tietysti täytyy siitä vähän ymmärtää ja onhan tuo nyt terminä taas niitä yrityselämän termejä. Siinä tunnuslukuanalyysissä ihan niinkun tämmöset laskentatoimen professorit ja tutkijat keksivät tunnuslukuja koko ajan lisää ja lisää, mutta aika usein mä itse puhun semmosesta terveyskolmiosta siinä tunnuslukuanalyysissä, että mietitään sitä kannattavuutta, että tekeekö se yritys voittoa, niin katotaan se. No, sen näkee yksinkertaisuudessaan sieltä tuloslaskelman vikalta riviltä. Sitten mietitään sitä maksuvalmiutta, että onko siellä pankkitilillä rahaa. Onko niitä saamisia? Paljonko niitä lyhytaikaisia velkoja on? Senkin pystyy ihan näkemällä näkemään. Toki siihen on hienoja kaavoja voita voi laskea ja lasketaankin sitä ja ne on tärkeitä, mutta, tota… Näin. Ja sitten kolmas kulma siinä yrityksen terveyskolmiossa on sit toi vakavaraisuus, eli onks se sitten rahoitettu se yritys velalla vai niillä yrittäjien sijoituksilla. Sitä se tunnuslukuanalyysi on, mutta sit siellä on niitä omia quick ratio ja current ratio ja vaikka joku voittoprosentti ja kaikkia tällasia omia lukuja mitä voidaan laskea. Ja jotkut tunnusluvut sitten ihan vaikka ennustaa konkursseja ja kaikkea, että on ihan hyvin mielenkiintoinen ja tärkeä laskentatoimen osa.

Puhuja 2 [00:21:45]: Ehkä siihen sitten jossain toisessa podcastissa mennään tarkemmin, mutta nyt tosiaan nää ihan tämmöset, perusymmärrys siitä sisällöstä ja tavallaan se että mitä kaikkea sieltä sitten näkee ja miten niitä voi hyvin yksinkertaisella tavalla käsitellä niitä tuloslaskelmia ja taseita, niin se ehkä riittää.

Puhuja 1 [00:22:09]: Kyllä. Rohkeus vain lukea niitä. Mitäs me nyt halutaan tässä ihan lopuksi vielä muistaa tästä tilinpäätöksen, tai tuloslaskelman ja taseen analysoinnista?

Puhuja 2 [00:22:17]: Ensinnäkin se, että haluaisin kaikkia kannustaa vaan kokeilemaan. Siitähän se, kun lähtee vaan lukemaan niitä ja pyrkii unohtamaan sen että tää on nyt joku kirjanpidon raportti tässä, vaan yrittää sitä että mitä se oikeastaan kertoo siitä toiminnasta. Lähtee sitä kautta ja vähän katsoo mitä eriä siellä on. Ja sitten jos miettii vaikka muutoksia mitä siellä on tapahtunut… Puhuttiin siitä, että edelliseen vuoteen voi niitä pohtia, niin kun miettii niitä muutoksia, niin miettii sitten vaikka syitä ja seurauksia niille muutoksille. Eli jos siellä nyt on vaikkapa, tiedetään että korot on noussut, niinkun ne nyt on noussut ja se nyt varmaan näkyy sit siellä tuloslaskelmassa myöskin korkokulujen nousuna, niin se ei välttämättä ole automaattisesti huono asia. Se vaan johtuu nyt siitä, että korkotaso on yleisesti noussut. Täntyypisiä asioita. Mitä sä nostaisit vielä?

Puhuja 1 [00:23:19]: Just se rohkeus, että lue niitä raportteja. Kiinnostu yrityksestä, että mitä sille tapahtuu. Siellä ehkä tuloslaskelma ja tase voi sanoa vähän, että… Nehän kertoo tietysti historiasta, mutta kyllä se on pieni osoitus että miten se yritys on pystynyt toimimaan. Ei ne vaikeita oo.

Puhuja 2 [00:23:38]: Kyllä. Ja ne kertoo sitä tarinaa, mikä se yritys on ja mitä toimintaa se järjestää.

Puhuja 1 [00:23:42]: Just näin. Anna, kiitoksia. Oli tosi kiva jutella sun kanssa tästä.

Puhuja 2 [00:23:47]: Kiitos, Heli. Oli ihan mahtavaa olla sun kanssa juttelemassa näistä.