Siirry sisältöön
Podcastit
Mitä kiertotalousliiketoiminta on ja miksi siitä nyt puhutaan?

Kirjoittajat:

Heli Kortesalmi

lehtori, laskentatoimi
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Ulrika Lindblad

lehtori, raha ja talous
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Julkaistu : 31.05.2023

Haaga-Helian lehtorit Heli Kortesalmi ja Ulrika Lindblad keskustelevat tässä podcastissa kiertotalouden liiketoimintamalleista ja siitä, miksi kiertotalouteen siirtyminen on välttämätöntä.

Podcast on tehty osana Haaga-Helian ACES Accounting for Circular Economy and Sustainability -hanketta. Hankkeen tavoitteena on tehdä opetusmateriaalia kiertotalousyritysten kirjanpidon erityispiirteistä. Hankkeen rahoittaja on Erasmus+ Co-operation partnerships.

Lähteet

Geissdoefer et al (2020). Circular business Models: A review.
www.sitra.fi
ellenmacarthurfoundation.org/

Podcastin teksti

Puhuja 1 [00:00:07]: Tervetuloa kuuntelemaan Haaga-Helian talous- ja rahoitusopettajien podcastia, jossa keskustelemme erilaisista talouteen liittyvistä asioista. Tänään aiheena on kiertotalouden liiketoimintamallit ja keskustelijoina ovat laskentatoimen lehtorit Heli Kortesalmi, eli minä, ja Ulrika [Lindblad? 00:00:24]. Hei Ullis ja tervetuloa.

Puhuja 2 [00:00:28]: Moikka, Heli. Kiva olla tässä mukana. On tosi mielenkiintoinen aihe.

Puhuja 1 [00:00:36]: Ihan totta. Me ollaan molemmat tällaisessa Erasmus Plus -hankkeessa. Sen nimi on [ACES? 00:00:38], Accounting for Circular Economy and Sustainability. Meidän tarkoitushan on tehdä taloushallinnon opetukseen materiaalia siitä miten kiertotalousyrityksessä tai kiertotalousliiketoiminnassa tehdään kirjanpitoa. Perinteinen liiketoimintahan on kaavalla take, make, waste, eli ota materiaalia, tee siitä jotain ja myy. Ja tämän jälkeen se sitten heitetään roskiin, niinkun ihan perinteisesti. Mutta taas kiertotalouden liiketoimintamallit perustuvat materiaalien ja energian jatkuvaan kierrätykseen, eli ei enää heitetä pois vaan uudelleen käytetään. Mutta Ullis, mitä mieltä sä oot, mitä muuta tämä kiertotalous voi olla, kuin vain tämän materiaalin ja jätteen kierrättämistä?

Puhuja 2 [00:01:37]: Kiertotaloudestahan löytyy useampia määritelmiä. Yksi on tämmöinen [Geissdeuferin? 00:01:41] määritelmä, jossa esimerkiksi just tämä materiaalien kierrättäminen on varmaan se tutuin kaikille. Eli käytetään ensisijaisesti kierrätettyjä materiaaleja, esimerkiksi tuulisähköä. Eli uusiutuvien luonnonvarojen käyttö. Toinen semmoinen mielenkiintoinen olisi se, että tuotteiden käyttöikää yritetään pidentää. Että sen sijaan, että suunnitellaan tuotteet hajoamaan jonkun vaikka kolmen tai viiden vuoden käyttöiän jälkeen, niin suunnitellaan ne sillai että ne kestää pidempään. Ja sitten, että niihin saa varaosia, niitä pystyy korjaamaan. Vanhoihin kännyköihin saa uusia softia. Ja itse asiassa tämä tämmöinen, että yritysten on pakko tarjota näitä varaosia ja mahdollisuutta tuotteiden korjaamiseen, niin se tulee tuolta pikkuhiljaa tuolta EU:n Green Dealin kautta. Mennään vähän takaisin sinne 70- ja 80-luvuille, kun kodeissa kävi oikeasti näitä jääkaappien korjaajia ja muita.

Puhuja 1 [00:02:48]: Joo, tämä muutos on kummallinen, että nyt kun pesukone hajoaa, niin sitä herkästi ostaa uuden.

Puhuja 2 [00:02:54]: Just.

Puhuja 1 [00:02:54]: Mutta jos mun isä ja äiti olis niin, että tilaisi aina sen korjaajan.

Puhuja 2 [00:03:02]: Kyllä.

Puhuja 1 [00:03:04]: Mutta no, ehkä nämä hinnatkin tulee muuttumaan sitten näistä tuotteista. Niistä tulee kalliimpia. Ei ole halvempi ostaa uutta, vaan kannattaa korjata.

Puhuja 2 [00:03:12]: Niinpä.

Puhuja 1 [00:03:13]: Joo, ihan periaatteessa. Okei, no joo, tässä oli neljä. Neljä sä sanoit, että on olemassa, niin sittenhän on tämä tuotteiden intensiivisempi käyttö.

Puhuja 2 [00:03:23]: Joo.

Puhuja 1 [00:03:24]: Jotkuthan miettii sitä sellaisena, niin kuin esimerkkinä nämä jakamisalustat niin kuin Airbnb tai Uber, tai vaikka auton yhteiskäyttö. Sanoitko sinä, että sinullakin auto seisoo siellä pihalla suurimman osan ajasta? Että oletko laittamassa sitä vuokralle?

Puhuja 2 [00:03:44]: No niin, olen ajatellut että siellähän se mun omaisuus seisoo turhan panttina, että miksei vois naapuri lainata. Tai miksen vois laittaa sitä tällaiselle alustalle, että vuokraisin sitä silloin kun itse en tarvi.

Puhuja 1 [00:04:02]: Ja tällaista uutta liiketoimintaa on koko ajan tulossa. Tokihan meillä on niin kuin vanhaan aikaan, sitä kirjasto- ja rakennuskonevuokraamoa, että ei kaikkien tarvitse ostaa jotain iskuporakoneita itselleen, mutta mitä kaikkea muuta intensiivisempää se on.

Puhuja 2 [00:04:09]: Just.

Puhuja 1 [00:04:10]: Sitten vielä tämä tuote palveluna, että sen sijaan että meillä on joku materiaali, niin muutetaan se tuote digitaaliseksi. Esimerkiksi ei ole enää videovuokraamoja. No, se on tätä digitaalisuutta, mutta se on toisaalta kiertotalouttakin, että katsotaan Netflixistä ja jää sitten se jäte, tai musiikki Spotifysta. Mitäs muuta sulle tulisi mieleen, tuosta tuote palveluna?

Puhuja 2 [00:04:46]: Itse olen miettinyt sitä, kun koko ajan lisääntyy tämä, että ruokakauppaakaan… Että voi tilata siis ruoan kotiin. Esimerkiksi Oda. Sillähän ei ole ollenkaan myymälöitä, vaan pelkästään verkkokauppa ruoalle. Se ei ehkä ole nyt kierrätettyjen materiaalien kierrättämistä, mutta se on just sitä että ei tarvita sitä fyysistä kauppaa. Ja se palvelukin on digitaalinen, sen sijaan että olisi se kaupparakennus, joka sekin sitten tuottaa niitä hiilidioksidipäästöjä, kaikki lämmitykset ja muuta. Toki täytyy olla varasto, mutta varmaan siinäkin se tilankäyttö on semmoista tehokkaampaa.

Puhuja 1 [00:05:28]: Joo. Ja sitten ehkä jos ajatellaan vähän tällaisesta joukkoliikennennäkökulmasta, niin sitten jokaisen ei tarvitse mennä sinne kauppaan, kun se Odan tai vastaavan auto kiertelee sitten ja jakaa sitä reittiä pitkin niitä ostoksia.

Puhuja 2 [00:05:50]: Just niin.

Puhuja 1 [00:05:51]: Mutta tää kiertotalousliiketoiminnan määrittäminen, niin me ollaan itsekin todettu että on vähän tällaista haastavaa välillä.

Puhuja 2 [00:05:59]: Joo.

Puhuja 1 [00:06:00]: Että mitä kaikkea siihen kuuluu ja mikä ei kuulu, mutta on se todellakin laajempi käsite kuin vaan kierrättätyn materiaalin käyttö.

Puhuja 2 [00:06:08]: Kyllä.

Puhuja 1 [00:06:09]:  Ja jos nyt ajattelee, että sulla oli tuo yksi lähde mitä sä mietit, niin sitten Sitra, he on jakanut kiertotalousliiketoiminnan viiteen osaan, mutta hyvin samanlainen lista, samoja asioita. Ja sit on tää Ellen McArthur -säätiö. Siellä on tällainen perhosmalli, että siellä ainakin tämä kiertotalous, niin ihan ulkokehällä on tämmösiä vähän helpompia tapoja, niin kuin toi kierrätys, että jo kierrättämällä jätteitä on mukana kiertotaloudessa. Ja sitten, vaikka sit tää jakamistalous on sit tuolla ihan perhosen siiven sisäpuolella. Ja sit tässä oli jotain tästä peltojen ja metsähakkuidenkin ennallistamisesta.

Puhuja 2 [00:06:50]: Joo, eli sitä luonnon ennallistamista, mikä tulee myös sieltä EU:sta. Eli EU:llahan on tämmönen biodiversiteettistrategia, jonka mukaan jo vuonna 2030 tällaisen suojelun piirissä pitäisi olla vähintään 30 prosenttia EU:n maa- ja merialueista. Se on tosi paljon, se 30 prosenttia, verrattuna kuinka paljon tällä hetkellä esimerkiksi meidän metsistä on suojeltuja.

Puhuja 1 [00:07:22]: Joo ja kyllähän sitä ehkä saa vähän lukea, tätä toimeenpannaan tässä koko ajan tätä asiaa.

Puhuja 2 [00:07:28]: Joo. Ja jos käytät jotain aluetta nyt ,esimerkiksi metsähakkuut, tai käytät jotain aluetta vaikka uuteen rakentamiseen, niin käytännössä sit pitäisi jotenkin se korvata tai mahdollisuuksien mukaan ennallistaa niitä metsähakkuualueita esimerkiksi.

Puhuja 1 [00:07:44]: Kuulostaa ihan reilulta. Joo, mutta me ollaan puhuttu näistä kiertotalousmalleista ja sitten meillä oli pari viikkoa sitten tämän hankkeen myötä palaverikin. Me puhuttiin siitä, että miten yritykset sitten alkaa käyttää kiertotaloutta.

Puhuja 2 [00:08:03]: Joo, nehän voi olla… Jotkut yritykset on ihan alusta asti kiertotalouteen perustuvia, eli ehkä niin kutsuttuja kiertotalousnatiiveja, tai sitten ne on siirtynyt kiertotalousmalliin. Siinähän voi olla useampi eri syy, miksi sinne siirrytään. Voi olla ihan kustannussäästö. Voi olla brändin parantaminen. Yhä enemmän lainsäädäntö ja EU-säädökset sitä vaativat. Ja ehkä asiakkaatkin kyselee sen perään ja myös mahdollisesti työntekijät alkaa kyseenalaistamaan sitä meidän vähenevien resurssien käyttöä. Yhtenä esimerkkinä olisi nyt tuo Varusteleka, joka ostaa ne omat käytetyt tuottensa takaisin.

Puhuja 1 [00:08:54]: Joo ja nekin on varmaan, niin kun… No, Varusteleka, eikö sinne myy osittain käytettyä tavaraa, että siellä on eri maiden armeijoiden vanhoja tuotteita, mutta että toi et he alkaa ostaa takaisin, niin he on lisännyt sitä kierrätysasetta.

Puhuja 2 [00:09:11]: Just niin.

Puhuja 1 [00:09:13]: Ja nehän on kestäviä tuotteita. Tai sitten on tämä Lindström, työvaatteet palveluna. Se on pesula ollut ja sieltä saa näitä pyyhkeitä ja muuta, liinavaatteita, mutta sitten myös työvaatteita voisi vaan vuokrata ja käyttää tehokkaammin. Tässä on ehkä tämä määritelmä, että jos joku on tämmönen pesula joka on aina vuokraanut linnavaatteita, niin onko se ollut aina kiertotalousyritys, vai onko se tullut nyt uutena.

Puhuja 2 [00:09:46]: Niin, varmaan ainakin on siirretty, että työvaatteitakin tavallaan sitten kierrätetään kun henkilöstökin vaihtuu, niin onhan se järkevämpää, että ne työvaatteet kiertää, eikä niitä osteta aina uudelle työntekijälle uutta.

Puhuja 1 [00:09:58]: Todella, joo. Mutta sitten taas tämmöisistä natiiveista… Kiertotalousnatiivi voisi olla tämä vaatelainaamo, jossa sä maksat jäsenyydestä ja sitten sä voit käydä lainaamassa uusia vaatteita ja sitten vaihtaa ne kuukauden päästä taas uusiin vaatteisiin, tai sitten jatkaa sen saman vuokraamista. Tässä varmaan tehostetaan sitä käyttöä ainakin ja on vähän tuotteen elinkaaren pidentämistä ja resurssitehokkuutta. Näitä termejä, mitä tuossa puhuttiin. Ja yleensäkin sitten ehkä joku himoshoppailija saa sen tyydytyksen siitä uudesta tuotteesta itselleen, vaikkei se nyt olkaan ihan täysin uusi. Tosi kiva idea.

Puhuja 2 [00:10:48]: Joo. Siis, tosi iso muutoshan tämä on tämä siirtyminen kiertotalouteen. Mutta ei kai meillä ole oikein vaihtoehtoja, koska ne luonnonvarat kerta kaikkiaan loppuu. Ja nythän EU:kin tätä sitten tosi vahvasti pakottaa. Just tämä Green Deal. Siellä on tavoitteena, että EU olisi ihan ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä. Ja siihenhän meillä on tosi paljon tekemistä. Ja kasvihuonepäästöissä olisi samana vuonna vähennystä vuoteen -90 verrattuna 55 prosenttia. Eli päästöjä vähennetään ja sitten tietysti niitä hiilidioksidinieluja pitää lisätä, että päästään tuohon neutraalisuuteen.

Puhuja 1 [00:11:29]: Joo, mut nää on kyllä tosi tärkeitä asioita, että jokainen meistä varmaan näitä miettii. Mutta kyllä minä ihan tykkään siitä, että EU:kin edistää ja laittaa vähän pakkoakin. Että kyllä meidän on pakko tehdä jotain, että maapallo on olemassa vielä meidän nuorille ja tulevaisuudessa toimiville ihmisille.

Puhuja 2 [00:11:49]: Joo.

Puhuja 1 [00:11:50]: Et jonkun täytyy kuitenkin… Että jos EU on ehkä edelläkävijä, mutta kyllä jonkun tarvitsee tehdä ne ensimmäiset liikkeet ja [osata vaatia tähän? 00:11:58].

Puhuja 2 [00:12:06]: Kyllä. Me ollaan niin suuria kuluttajia, että me voidaan helposti vaikuttaa myös siihen tavallaan Aasian maissa tapahtuvaan tuotantoon omilla rajoituksilla.

Puhuja 1 [00:12:16]: Kyllä, sieltähän me sitä halpaa tavaraa tuodaan. Mutta hei, jos haluat tietää lisää kiertotaloudesta ja kirjanpidosta, niin ota seurantaan meidän nettisivu –  [Erasmusaces.eu? 00:12:24]. Ja Ullis, kiitos. Oli tosi kiva jutella sinun kanssa.

Puhuja 2 [00:12:29]: Kiitos, Heli sinulle.