Tässä podcastissa Haaga-Helian Ammatillisen opettakorkeakoulun lehtorit Katja Danska, Taina Laivola ja Katja Wirenius pohtivat yhteistä mentoroinnin matkaansa. Mentorointi on limittynyt yhdessä työskentelyn arkeen mutkattomasti.

Litteraatti

Taina: Hei vaan kaikille. Tervetuloa kuuntelemaan podcastia Mentorointi opettajana kehittymisen tukena. Tässä kollegoiden kanssa yhteistä mentoroinnin matkaamme. Olemme samassa Haaga-Helian opettajankoulutuksen tiimissä, ja mentorointi on limittynyt tähän yhdessä työskentelyn arkeen aika mutkattomasti. Tässä podcastissa halutaan vähän avata mentoroinnin merkitystä uusille opettajille sekä kokeneemmalle kollegalle ja vähän myös pohtia mentorointia laajemmin osana opettajana kehittymistä. Minun nimeni on Taina Laivola, ja olen noin kolmatta vuotta Haaga-Heliassa opettajankoulutuksen lehtorina.

Katja D: Minä olen Katja Danska ja uusi opettajakoulutuksen lehtori täällä Haaga-Heliassa, tänä syksynä aloittanut.

Katja W: Mukana myös Katja Wirenius ja olen itse elokuussa opettajakorkeakoulussa alottanut.

Taina: Silloin kun esimies otti puheeksi uuden opettajan tiimiin tulemisen ja olisinko hänelle mentorina, niin ilman muuta suostuin heti. Kun myöhemmin sitten saatiin vielä lisäksi toinen uus opettaja, niin ilman muuta huomasin että kaikille on erinomaisen hyödyllistä että kaksi uutta ovat yhdessä ja samassa tiimissä mentoroitavana. Ja niinhän siinä taisi käydäkin, että uudet opettajat ovat mentoroineet toinen toistaan ilman minuakin. Se on kyllä ollut aivan ihana huomata.

Katja D: Kyllä. Mentoroinnin rooli on ollut erittäin merkityksellinen kyllä alusta asti. Siitä iso kiitos sinulle, Taina. Tää meidän tiimimäinen tapa toimia ikään kuin on loksahtanut kohdalleen aika alusta alusta asti. Sen on mahdollistanut mun mielestä vuorovaikutukselliset kohtaamiset.

Katja W: Mentorointi on madaltanut kynnystä päästä sisään tähän uuteen työhön ja uuteen työyhteisöön. Sn ollut tosi mahtava huomata, että opettajat tekevät Haaga-Heliassa töitä tiiminä. Yksin tekemisen kulttuuri on tullut tiensä päähän. Tätä yritetään työstää vahvasti myös esimerkiksi ammatillisella toisella asteella, jossa opettajia houkutellaan monin keinoin tiimitoimintaan mukaan. On hienoa, että me ollaan täällä esimerkkinä. Ajansäästö, tasaisempi laatu ja tiiviimpi kollegialiisuus ovat asioita, joihin yhdessä tekemällä päästään. Ja mä oon ollut myös todella iloinen tästä kokemuksesta uudessa työssäni. On hienoa jakaa kokemusta opettajankoulutuksen toimintatavoista eteen päin. Esimerkkinä siis ollaan.

Katja D: Ihan samaa mieltä. Meistä on syntynyt tiimi, joka hyödyntää jäsentensä osaamista ja oppii todellakin toisiltaan. Tiimipedagogiikan tausta, jota meiltä löytyy, niin se on konkreettisesti näkynyt meidän yhteisessä tavassa työskennellä. Esimerkiksi arviointiin liittyen on ollut äärimmäisen hedelmällistä keskustella, koska arviointiin liittyvä keskustelu ylipäätään koulutusmaailmassa on tosi tärkeää keskustelua ja linkittyy vahvasti opiskelijoiden yhdenvertaiseen kohteluun. Tämä vuorovaikutuksen rikastava merkitys syntyy erilaisuudesta. Se on meillä toiminut mielestäni hyvin. Meidän taustat ja asiantuntijapolut on erilaisia ja siten myös täydentävät ja tulevat täydentämään toisiaan.

Taina: Tuo on kyllä totta, että nää kaks Katja on taas vahvoja toisen asteen ammatillisen koulutuksen asiantuntijoita ja mun tausta on taas toisessa ammattikorkeakoulussa, missä oon pitkään ollut töissä. Tämä on sillä tavalla ihan erinomaisesti toiminut tää meidän yhteistyö. Mä oon itse asiassa huomannut tässä mentoroinnissa aika paljon samoja piirteitä kuin aikoinaan opettajaopiskelijan ohjaajana kun toimin. On ollut ihan äärimmäisen mahtava joutua pohtimaan sitä omaa työtään ja perustelemaan niitä valintojaan. Yleensä työn arjessa mennään vaan eteenpäin, ja ei tuu oikein pysähdyttyä pohtimaan tärkeitä työn tekemiseen liittyviä periaatteita ja yleensä niitä arvoja ja valintoja, mitä siinä tuli tehneeksi.

Tällaisia nyt tulee tässä mentorinsa heti mieleen useita. Tässä mä oon saanut pohtia yleensäkin, millaista opettajakouluttajan identiteettiä tässä mentorointisuhteessa tulee jakaneeksi uusille opettajaksi, tai miten välttäisin sellaista toisintamista, että kuten on ennen tehty niin nytkin tehdään näin. Ja ylipäätänsä liikaa sosiaalistamasta uusia tuoreita kollegoja tähän talo kulttuuriin niin sanotusti. Mut sitten tulee mieleen vielä käytännöllisempia seikkoja. Tulee itsellekin tarve selvittää, että minkälaisia ohjeita meillä on oikein olemassa johonkin tilanteeseen tai miten materiaali on saavutettavissa opiskelijan näkökulmasta ja niin edelleen. Aivan valtavasti on tullut itsellekin aivan uusia kysymyksiä eteen tässä syksyn aikana.

Katja D: Kyllä toi mentorin rooli on semmonen, että se ois hyvä osua itse kunkin kohdalle aina välillä, koska just toi mitä sanoit, että joutuu pohtimaan omaa työtään ja tuoda näkyväksi uudelle kollegalle, niin se kehittää kyllä omaa työtä. On hyvä aina välillä katsoa ikään kuin ulkopuolelta asioita ja nähdä niitä vahvuuksia samalla, kun miettii kehityskohteita. Mentoroinnin periaatteethan on luottamuksellisuus, dialogisuus, vastavuoroisuus, reflektio ja yhdessä oppiminen. Ne on meillä mun mielestä hyvin toteutunut. Eli on oltava valmis jakamaan osaamistaan ja myöskin oppimaan toisilta.

Taina: Näin on. Katja Wirenius taas löysi oikein mielenkiintosen kirjan vertaismentoroinnista. Siitä löytyi paljon ajateltavaa tähän mentorisuhteeseen myös. Ja onnistumisena, tähän teokseen jos peilaa tätä omaa toimintaa, niin voisin ehkä ajatella että meillä on ollut aika tällaista luonnollista ja välitöntä ja aika luottamuksellista tämä yhteistyö. Se on syntynyt sillä tavalla helposti. Olemme erilaisia jokainen, ja sit mä oon ainakin koittanut pyrkiä kannustamaan sit siihen, että erilaisillakin toimintatavoilla ja osaamisella voi opettajankouluttajana yleensäkin tässä yhteisön jäsenenä menestyä vallan hyvin. Mitään yhtä kaavaa ei oo olemassa. Toisaalta olen joskus miettinyt, että uudet opettajat saattaa ehkä kaivata selkeämpiä raameja ja toimintatapoja uusiin tilanteisiin. Tämä on se toinen puoli asiassa.

Katja W: Aina alussa uusi työ tuntuu tosi kaoottiselta, ja monen uuden asian haltuunotto vie aikaa. Siksi on ollutkin tosi tärkeää, että on yksi nimetty henkilö, jolle voi osoittaa ne mieleen nousevat kysymykset. Taina meidän mentorina on kertonut omista toimintatavoistaan sekä kokemuksestaan, ja siten niitten omakohtaisten kokemusten kautta on syntynyt kuvaa lehtorin työstä täällä Haaga-Heliassa. Se narratiivisuus, tarinat erilaisten keissien muodossa, on tehnyt työstä omaksuttavampaa, todentuntuisempaa, ja sit se syventynyt syventänyt sitä aiemmin toisilleen uusien ihmisten kollegiaalisuutta. On ollut helppo kysyä eikä ole tarvinnu pelätä kysyvänsä tyhmiä. Luottamus on syntynyt tosi nopeasti täällä.

Katja D: Joo, oon ihan samaa mieltä. Se että on helppo kysyä on erityisen tärkeää. Me tutkittiin siinä Katjan kirjassa, minkä hän toi meille, että integratiivisessa pedagogiikassa puhutaan vuorovaikutuksellisesta opetuksesta. Toisten kanssa työskentely, osallisuus ja vaikutusmahdollisuudet suhteessa yhteisön antamiin mahdollisuuksiin ovat keskiössä. Ja näin on tapahtunut, että meitä on osallistettu ja me olemme saaneet vaikuttaa sisältöihin ja tuoda omaa osaamistamme käyttöön. Tämä pedagoginen ajattelu on mahdollistanut asiantuntijuuden kehittymisen jo aika todellakin lyhyessä ajassa.

Taina: Tätä on kyllä kiva kuunnella. Nyt jälkikäteen jos ajattelee, niin olisiko ollut tarpeen tehdä jonkinlainen kehys ja teemat meidän mentorointi prosessille, ja itse asiassa eilenkin juuri törmäsin kysymykseen, että onko meillä talon tasolla jokin tapa tähän uuteen opettajamentorointitouhuun. Mutta siitä mä sitten heräsinkin miettimään, että onko tarvetta tällaiselle jonkunlaiselle mallille. Itse jäin sitten vielä pohtimaan perehdyttämisen ja mentoroinnin eroja ja yhtäläisyyksiä, ja mikä siinä on sitten se työnjako, että se joka perehdyttää ja joka mentoroi, että miten se mahtaa sitten mennä.

Katja W: Mun mielestä se, että ei oo ollut mitään tiukkaa suunnitelmaa, on mahdollistanut juuri sen ajantasaisten ja juuri kuhunkin hetkeen tarpeellisimmat keskustelut. Eli sisällöt on syntyneet tarvelähtöisesti juuri siinä hetkessä ja ovat vieneet sitä kautta meidän perehtymistä tähän työhön eteenpäin. Semmoset etukäteen valmistellut pohjat ja sisällöt voisivat jäädä vähän irrallisen tuntuiseksi, jos ne ei juuri sillä hetkellä kuulu meidän työhön.

Katja D: Joo, hyvä näkökulma. Mutta jos leikittelisi ajatuksella, että jonkun kehyksen tästä loisi, niin se vois olla jonkunnäköinen visualisointi muistamisen tueksi. Ja sitten että jäisi tilaa niille hetkessä nouseville tarpeille. Mut nyt tämä podcast, niin tämä on hyvä tuotos tulevien mentoreitten kuultavaksi. Eikö totta?

Taina: Totta. Tavallahan tämä toimii samalla tässä tämmösenä itsearvioinnin paikkana meille kaikille. Sekin on ollut todella hienoa, että voimme heittää tässä yhteistyösuhteessa tällaisia käsityksiä aika vapaasti. Nythän me voidaan vielä tehdä jotakin asioita toisin eri tavalla. Mut ehkä kuitenkin muistettaisiin, ettei ihan tämmöseksi suorituksenomaiseksi toiminnaksi meidän mentorointi menisi. Ehkä enemmän tällaista voimaannuttavaa ja inspiroivaa kaikille osapuolille, niin kuin se tähän asti on ollut Tämä on ollut todella mielenkiintoinen ja innostava mahdollisuus kehittää myös omaa työtään ja mukavassa ilmapiirissä. Suuret kiitokset teille uusille kollegoille.

Katja D: Kiitos itsellesi. Ja nimenomaan niin, että käydään sitä keskustelua innostaen ja sparraten toisiamme. Sitten kuitenkin keskitytään koko ajan oleellisiin teemoihin, jotka sieltä työstä nousee. Eli iso kiitos sulle, Taina. Mentorointi on ollut isossa roolissa meidän työviihtyvyyttä ajatellen.

Katja W: Samaa mieltä. Mentorointi on toiminut tosi hyvin ja jatkuu varmasti edelleenkin. Ei olla valmiita vielä. Ja matkan varrella on jo nyt syntynyt kokemus, että myös me uudet ollaan voitu tuoda omaa osaamista tämän tiimin käyttöön. Olemme oppineet, ja myös meiltä on tässä prosessissa selkeästi opittu. Mentoroinnin yksi tavoite eli yhdessä oppimisen tavoite on toteutunut erinomaisesti. Kiitos todellakin mentorille ja tälle opekoulutukselle, että tämä on mahdollistettu. Olen ollut tosi tyytyväinen syksyen täällä Haaga-Keliassa.

Katja D: Kiito.

Taina: Kiitos.

Katja W: Kiitos.