Hyvinvoinnista ja opiskelukyvystä voimaa opiskeluun -jaksossa keskitytään erityisesti siihen, mitä on korkeakouluopiskelijan opiskelukyky.

Aiheesta keskustelevat Haaga-Helian opettaja Eija Honkanen ja opintovalmentaja Rosa Weckman.

Podcast on osa SOLE – Soljuvat opinnot lähtevät elämänhallinnasta -hanketta, joka on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama. Hankkeessa vahvistetaan ohjauksen rakenteita ja muotoja sekä lisätään innovatiivista ja hyvinvointia edistävää opetusta. Lue lisää SOLE-hankkeesta.

Podcastin tekstivastine

Rosa Weckman: Rosa Weckman, opintovalmentajaa ja hyvinvoinnin asiantuntija. Hei Eija, voisit sä kertoo vähä, että mistä täst opiskelukyvyssä on kysymys?

Eija Honkanen: No opiskelukykyhän on tietenkin tärkeä opiskelijalle ja se on tämmönen työkykyyn verrattavaa ja siinä on oleellista se, että kun opiskelija tekee tavoitteellista opintojaan eteenpäin, että se opiskelukyky on tavallaan kohdallaan. Ja kun me tarkastellaan tätä opiskelukykyä, niin me voidaan erottaa siinä neljä osa-aluetta. On tämmönen omat voimavarat, sit on opiskelutaidot, oppimisympäristö ja sitten opetus ja ohjaus. Ja nää kaikki vaikuttaa opintojen sujuvuuteen yhdessä. Ja lisäks tähän opiskelukykyyn vaikuttaa myös ne muut tekijät. Elikkä sen opiskelijan oma elämä, elämän kokonaisuus, ystävät, perhe, harrastukset, terveys ja mitä muuta siihen liittyy.

Rosa, sä teet muuten opinto-valmentajana meillä töitä päivittäin opiskelijoitten kanssa. Miksi meidän pitäisi tiedostaa, minkälainen se opiskelijan opiskelukyky on ja miks meidän pitäis ylipäätään miettiä sitä?

Rosa Weckman: Hyvä kysymys ja sitä ollaan itse asiasssa oikeastaan pohdittu tänäänkin yhdessä opiskelijaryhmän kanssa. Monesti kun ne opiskelut ei oikein etene ja opinnot tuntuu sellaiselta möykyltä, ni on hyödyllistä pohtia sitä, että mitkä tekijät siihen sakkaamisen vaikuttaa. Ja tähän yksi työkalu on juuri tämä opiskelukykymalli. Sen ääressä voidaan oikeastaan pohtia sitä, et mitkä ne on ne osa-alueet, mitkä vaikuttaa siihen opiskelun imun vähenemiseen. Ja kuten sä tuossa sanoitkin, niin terminä tämä opiskelukyky tulee työterveyden puolelta, työkyvystä, ja yleisen terveydenhuollon puolelta toimintakyvystä. Et opiskelukyky oikeastaan ihan yksinkertaisuudessaan tarkoittaa sitä, että minkälaiset valmiudet sulla on, millaset kyvykkyydet sulla on opiskella.

Eija Honkanen: Joo. Siis opiskelukyky on opiskeluun liittyviä valmiuksia. Toi oli hyvä kiteytys. Ja nää valmiudethan vaihtelee elämäntilanteen ja toisaalta omien voimavarojen mukaan ja sit siihen vaikuttaa opiskeluun liittyvät toteuttamistavat, niinkun opetuksen ja oppimisympäristön vaikutus ja sitten menetelmät ja tämän tyyppiset. Opiskelukykyyn voi siis liittyä myös haasteita.

Terveyden ja hyvinvointilaitos teki pari vuotta sitten tutkimuksen ja sen jälkeen on tehty tietysti muitakin tutkimuksia, jotka on vahvistanut tätä, että 1/3 korkeakouluopiskelijoista kokee olevansa psyykkisesti kuormittunut. Ja kuormittuminen on siis aika yleistä ja siihen on hyvin monenlaisia syitä taustalla. Rosa, mitä sä aattelet, että mitä nämä haasteet voi konkreettisesti olla? Ja mistä näitä opiskelukykyyn liittyviä haasteita syntyy?

Rosa Weckman: [naurahtaa] Tohon vastauksia on varmaan ihan yhtä monta kun meillä on opiskelijoitakin. Tietenkin opiskelukykyyn, niinku opiskelijuuteen ylipäätänsä, niin liittyy tosi monia erilaisia haasteita ja erilaisia aikakausia.

Kuitenkin jos vähän sitä haluaa eritellä ja yleistää, niin opiskelukykyyn voi liittyä esimerkiksi elämäntilanteeseen liittyviä haasteita. Ehkä parisuhde on päättynyt tai uusi alkanut, ehkä uudet työt tai jotain muuta sen tyyppistä. Nää kaikki tietenkin vaikuttaa niihin omiin voimavaroihin ja siihen opiskelukykyyn. Toisaalta sitten taas eri kursseilla ja eri opintojen vaiheessa tarvitaan myös erilaisia opiskelutaitoja. Esimerkiksi ne tavat, joilla sä saat ryhmätyöt tehtyä, niin ne ei ehkä enää toimikaan itsenäisten töiden äärellä. Ja yksi konkreettinen opiskelukykyyn liittyvä haaste liittyy myös näihin sosiaalisiin suhteisiin tai oikeastaan myös niiden puutteisiin. Ehkä ei pidäkään enää niin paljon yhteyttä kurssitovereihin tai on tehnyt opintoja eri tahtiin.

Eija Honkanen: Niinpä. Tää opiskelu on opiskelijan päivittäistä toimintaa ja opiskelu vaiheen elämään ja arkeen liittyvää. Tässä arjessa onkin aina mukana kaikenlaista. Että kuvasit vähän ihmissuhteita, tekemistä, aikatauluttamista ja niin edelleen. Opiskelukykyyn vaikuttaa ja sitä oikeastaan koetteleekin sitten erilaiset siirtymävaiheet elämässä. Tyypillinen on tämmöinen uusien opintojen aloitus, et miten mä saan opinnoista kiinni, miten opiskelen, miten saan opiskelukavereita. Sit voi olla lukuvuodelta toiselle siirtyminen, et pitääkin jo osata niinku enemmän ja se opiskelun luonne muuttuu. Joillakin kurssilta toiselle siirtyminen voi vaikuttaa, et se opiskelu onkin erilaista tai käytetään eri menetelmiä, tapoja‚ oppimisen sisällöt voi olla itselle liian vaativia tai tuntua vaativilta. Sitten on tietenkin opintojen päättövaiheessa tämä opinnäytetyön tekemisen vaihe ja sehän edellyttää enemmän itsenäistä tekemistä ja kirjoittamista ja ajattelua ja siirtymistä työelämässä tapahtuvaan oppimiseen. Ja nää kaikki voi siis haastaa sitä opiskelukykyä.

Mitä mieltä sä Rosa olet ja miten sä oot kokenu, että miten meidän opiskelijat näissä siirtymävaiheessa‚ miten ne reagoi ja mitä kokemuksia sieltä nousee?

Rosa Weckman: [naurahtaa] Tähän on taas kauheen vaikea vastata, koska tunnetusti ne tilanteet on niin erilaisia. Me ollaan tosi erilaisia siinä, että miten me siedetään muutoksia ja sopeudutaan uuteen.

Nyt taas jos yleistetään, niin hyvinvointipalveluiden vastaanotolla näin yleisestikin näkyy esimerkiksi vuoden ajan vaihtelut siinä, että syksyllä on enemmän yhteydenottoja ja etenkin loppuvuodesta kun on deadline ja muut kasaantuu, niin silloin tulee paljon yhteydenottoja. Ja siihen toki vaikuttaa myöskin se, että ihan vaan valo vähenee ja monille juhlapyhät tuottaa erilaista stressiä. Myös kevään valmistumispäivämäärän läheisyys tekee omat piikkinsä ja samoin meillä näkyy niinku opintojen eri vaiheet erilaisina haasteina. Et opintojen alussa just, kuten tossa sanoitkin, niin sopeudutaan niihin korkeakouluopintoihin. Ehkä ollaan muutettu uuteen kaupunkiin tai pohditaan sitä, että mitä se vaatii olla korkeakoulu-opiskelija tai ihan vaan etsitään uutta omanlaista arkea. Siinä sitten puolentoistavuoden korvilla suunnilleen aika monilla opiskelijoilla tulee semmonen kysymys, että oonkohan mä nyt oikealla alalla ja minkäköhänlainen se mun ammatillinen identiteetti on, mihin ehkä haluaa mennä harjotteluun ja näin. Ja opintojen loppuvaiheessa sitte tosiaan toi opinnäytetyö ja itsenäisen johtamisen taidot korostuu.

Eija Honkanen: Joo, kyllä opinnoissa on aika monta eri vaihetta. Mut jotenkin musta on hyvä, että tähän opiskelukykyyn voidaan kuitenkin vaikuttaa. Et se on  se lähtökohta, et sitä voidaan tukea, me voidaan treenata, me voidaan edistää sitä yhdessä opiskelijan kanssa. Ja se on nimenomaan sitten opiskelijoitten omaa toimintaa, sekä sit toisaalta opiskelijoiden ja sen kouluyhteisön, henkilökunnan kanssa tehtävää yhteistyötä. Ja lisäks opiskelukykyhän tukee tietenkin alueella olevat muut toimijat, joihin me palataan vielä. Mut mitä hei Haaga-Heliassa on tarjolla opiskelukyvyn edistämiseksi?

Rosa Weckman: No itse asiassa ihan tähän alkuun vois sanoa, että se on ihan niinku todella on inhimillistä ja normaalia, että se opiskelukyky vaihtelee siinä opintojen aikana. Ja usein niihin auttaa niinku aika ja vertaisryhmät tai vertaistukiverkostot. Eli tosiaan monilla opiskelijoilla se ensisijainen verkosto onkin se, että kysellään muilta opiskelijoilta ja muilta läheisiltä sitä, että voiko auttaa ja mikä sua on auttanu tämmöisessä tilanteessa.

Eija Honkanen: Niin.

Rosa Weckman: Opintojen rakentamiseen ja siihen suuntautumisen pohtimiseen, niin siihen on toki myöskin ammattilaisia täällä Haaga-Heliassa, kuten juuri opinto-ohjaajat ja opintoneuvojat. Opintoneuvojat ehkä auttaa enemmän niissä käytännön hommissa. Sit jos kokee, että on niinku oppimiseen liittyviä haasteita tai jos sulla on esimerkiksi niihin haasteisiin tai keskittymiseen liittyvä diagnoosi, niin silloin oikea osoite on meidän ammatilliset erityisopettajat. Hyvinvointipalveluissa sitten taas saa keskustelutukea. Meillä on opintopsykologi, korkeakoulupastoria ja meidän opinto-valmentajia. Me kukin omalla osaamisprofiilillaan auttaa opiskelijoita eteenpäin.

Eija Honkanen: Eli hyvin monenlaista osaamista on tarjolla sille opiskelijalle.

Rosa Weckman: Kyllä.

Eija Honkanen: No Haaga Heliahan tekee yhteistyötä myös YTHS:n kanssa, joka vastaa meidän opiskelijoitten monipuolisista terveyspalveluista ja sit se tarjoaa erilaista toimintaa myös sen lisäksi. Ja ne tietenkin löytyy sieltä YTHS:n sivuilta. Ja on hyvä muistaa se, että aina kun on kyse terveydestä tai opiskelija tarvitsee lääkärin palveluita, niin se oikea osoite on se YTHS.

Kun sä Rosa kuvasit näitä Haaga-Helian tarjoamia palveluita, niin nehän on kaikki tämmösiä ennalta ehkäiseviä ja opiskelijoille tietenkin maksuttomia.

Rosa Weckman: Kyllä.

Eija Honkanen: Palvelujen kuvaukset, niin ne löytyy sit sieltä Haaga-Helian opiskelijoitten hyvinvointisivustolta. Et sieltä voi käydä kattoo.

Mut sit täs on semmonen, että kun puhutaan opiskelukyvystä, niin siihen lisätään läheisesti sana hyvinvointi. Ja me ajatellaan helposti, että jos opinnot sujuu, niin ihminen voi hyvin.

Rosa Weckman: [naurahtaa] Niinhän sitä vois ajatella. Se ei kuitenkaan oo ihan niin yksinkertaista. Että ihminen voi voida ihan hyvin, vaikka opinnot ei etene. Tästä esimerkkinä vaikka ne, jotka päättää priorisoida työtä tai perhettä tai harrastusta opintojen kustannuksella. On ihan sanomattakin selvää, että he ovat  toimintakykyisiä ja opiskelukykyisiä ja silloin tosiaan kyse ei ole siitä opiskelukyvyn laskusta, vaan ihan priorisoinnista.

Toisaalta sitten taas opiskelija voi voida huonosti ja silti suorittaa opintoja. Tästä esimerkkinä esim. semmoset opiskelijat, jotka suorittaa opintoja ehkä liian nopeaan tahtiin sen oman hyvinvoinnin kustannuksella. Tällöin usein jaksetaan tsempata hetki, tai vähän ehkä pidempikin hetki, mutta omien voimavarojen huvetessa sitten törmätään opinnoissa ehkä seinään ja sitten myös se yleinen toimintakyky laskee.

Omaan hyvinvointiin ja opiskelukykyyn kannattaa kiinnittää huomiota ja niihin kannattaa keskittyä. Kannattaa hakea tukea niihin mahdollisesti matalalla kynnyksellä.

Ja sit mä haluaisin jotenkin ajatella ja sanoa myöskin sitä, et opintoja ei todellakaan tarvitse suorittaa yksin, että se pärjääminen ei oo mikään itseisarvo.

Eija Honkanen: Toi oli hyvä muistutus ja se on tosi tärkeä ajatus puhua ihan ääneen.

Tätä omaa opiskelukykyä kannattaa myös tarkastella ja kartottaa ihan aika ajoin niinku opintojenkin aikana. Miettii, et mikä sujuu ja mikä toisaalta mietityttää itseään, et miks ne opinnot ei etene tai miks tää tehtävä tuntuukin vaikealta. Tai jos se selkeesti hahmottaa, että tää tuottaakin mulle niinku ongelmaa, että tästä mä en jotenki meinaa selvitä, niin tähän oman pohdinnan lisäksi on olemassa sit erilaisia menetelmiä tarjolla. Et jos ei saa sitä tehdyksi esimerkiksi yksin, niin kenen kanssa tätä voisi tehdä.

Rosa Weckman: Joo, jos kaipaa peilauspintaa niille omille pohdinnoille, ni se luonnollisesti muodostuu, tai jos se luonnollisesti ei muodostu niistä omista tuttavapiireistä‚ ni kannattaa olla yhteydessä hyvinvointipalveluihin. Meiltä löytyy tosiaan, kuten tossa sanottiinkin, niin tosi monipuolista osaamista. Ja me varmasti voidaan auttaa sua eteenpäin sun omien pohdintojen kanssa.

Ja jos tulee sellainen tunne, että ei tiedä, että kehen kannattaa olla yhteydessä, niin valitse vaikka sokkona joku meistä. Me tarvittaessa ohjataan kyllä eteenpäin.

Eija Honkanen: Joo. Toi oli kans tosi hyvä ajatus, että ei tarvitse välttämättä tietää, että kenen puoleen kääntyy, että kunhan jonkun puoleen kääntyy.

Rosa Weckman: Se on aina hyvä alku.

Eija Honkanen: Joo. Me puhuttiin nyt tässä opiskelukyvystä ja hyvinvoinnista, ja mehän puhutaan tästä teemasta myöskin lisää. Elikkä niitä voit kuunnella sitte muista tän sarjan podcastjaksosta.