Tässä podcastissa Haaga-Helia ammattikorkeakoulun laskentatoimen lehtorit Anna Sivonen ja Heli Kortesalmi keskustelevat erilaisiin talouteen liittyvistä asioista.

Podcastin kuuntelusta hyötyy kuka tahansa joka haluaa oppia laskentatoimen perusteita, esimerkiksi yrittäjä, yrityksessä tai yhdistyksessä toimiva henkilö, tai ihan yleissivistystä lisäävä henkilö.

Podcastin teksti

Haastattelija 1 [00:00:05]: Tervetuloa kuuntelemaan Haaga-Helian talous- ja rahoitusopettajien podcastia, jossa keskustelemme erilaisista talouteen liittyvistä asioista. Tänään keskustelijoina ovat laskentatoimen lehtorit Anna Sivonen ja Heli Kuortesalmi, eli minä. Moi Anna.

Puhuja 1 [00:00:22]: Moikka Heli.

Haastattelija 1 [00:00:23]: Kiva, että pääsit mun kanssa juttelemaan ja tänään puhutaankin arvonlisäverotuksesta.

Puhuja 1 [00:00:29]: Ihan mahtavaa. Arvonlisäverotushan on sellainen asia, mitä ei oikeastaan voi välttää, jos on taloushallinnon kanssa ollenkaan tekemisissä.

Haastattelija 1 [00:00:37]: Niin, tai minkä tahansa myynnin tai kaupan kanssa.

Puhuja 1 [00:00:41]: Kyllä, arvonlisäveroja on joka paikassa. Hienoa päästä juttelemaan näistä.

Haastattelija 1 [00:00:46]: Kyllä. Meillä on siis kahdenlaisia veroja periaatteessa, jos aatellaan verotusta, välillisiä ja välittömiä. Nämä arvonlisäverot ovat tällaisia välillisiä veroja, eli ne maksetaan silloin, kun sä ostat jonkun tuotteen tai palvelun.

Puhuja 1 [00:01:03]: Nehän on myös kulutukseen liittyviä, siis kulutusveroja, liittyy siihen kulutukseen. Eli se, joka kuluttaa tai ostaa eniten, se myöskin yksityisistä henkilöistä tai sellaisista, jotka yksityisen henkilön ominaisuudessa toimii, ni maksaa sitte enemmän sitä veroa.

Haastattelija 1 [00:01:23]: Se kuulostaa kyllä aika oikeudenmukaiselta.

Puhuja 1 [00:01:25]: Kyllä. Ja tosiaan se arvonlisävero on sen tyyppinen, että sehän menee sille käyttäjälle myöskin maksettavaksi. Puhutaan nyt lopullisista loppukäyttäjistä, eli yksityishenkilöistä tai sit sellaisista, jotka eivät sitä arvonlisäveroa saa omassa toiminnassaan vähentää. Eli kaikki yritykset, jotka siinä sitte toimii, niin niille siitä ei kuitenkaan ylimääräistä kustannusta koidu, vaan ne saa aina käyttää hyödyksi ne maksamansa arvonlisäverot omassa verotuksessaan.

Haastattelija 1 [00:02:00]: Niin, et se on semmoinen läpikulkuerä, joka pitää kirjata kirjanpitoon, mutta ei rasita yrityksen tulosta.

Puhuja 1 [00:02:08]: Kyllä, se on just näin. Vaikka yritykset sitä joutuu huomioimaan, niin se ei kuitenkaan sitte ole sellainen yrityksille jäävä erä.

Haastattelija 1 [00:02:17]: Joo, olen joskus ajatellut, että se on sillee, että yritykset tekee pakollisesti auttaa verottajaa keräämään niitä veroja, eli lisää tuotteiden ja palveluiden päälle yän veron ja sitte tilittää sen tonne verottajalle, mitä on kerännyt. Arvonlisävero ei ole pelkästään suomalainen juttu, vaan meidänkin lainsäädäntö tähän arvonlisäveroon liittyen tulee tuolta ihan EU-tasolta, että on omat direktiivit. Arvonlisäverotus onkin kaikissa EU-maissa. Eri maissa on tietysti eri arvonlisäveroprosentteja. Tätä arvonlisäveroa tai alvia on myös EU:n ulkopuolella. Se on tosi yleinen, jos kattoo vaikka jotain sellaisia karttoja, missä näkee, että missä kaikkialla arvonlisävero on. USA on tämä sales tax -systeemi, se on vähän erilainen, mutta pääsääntösesti joka paikassa on alvi. Senkin mä tos tarkastin tuolta, että Suomen valtion kannalta arvonlisäverotus, niin kuin verotus yleisekin on meille tosi tärkeä valtion tulon lähde, millä me näitä meidän palveluita maksetaan, niin alvista tulee noin 25 miljardia vuodessa verotuloja. Yhteensä valtion verotulot on jotain 115 miljardia. Eli tämä on merkittävä, parikyt prosenttia tuloista.

Puhuja 1 [00:03:44]: Se on kyllä aika iso osuus siitä, että merkittävästä jutusta puhutaan. Se on tärkeää kaikille taloushallinnon ja yritysmaailmassa toimiville, mutta on se nähtävästi tärkeä myös ihan meidän kaikkien kansantaloudelle se arvonlisäverotus.

Haastattelija 1 [00:04:03]: Kyllä, joo. Mutta nyt jos me mentäis takaisin sinne liiketoimintaan ja vaikka yksityisen yrittäjän tasolle, niin puhutaan arvonlisäveron velvollisuudesta. Mitä se oikein sitten tarkoittaa?

Puhuja 1 [00:04:19]: Arvonlisäverovelvollisuus tarkoittaa sitä, että jos yritys nyt sitten, jos sillä on liikevaihtoa tai myyntiä yli 15 000 euroa vuodessa, niin sen pitää rekisteröityä ALV-velvolliseksi. Tarkoittaa siis käytännössä sitä, että silloin, kun on ALV-velvollinen, niin sitten syntyy velvollisuus sekä ilmoittaa tietystikin ne omien myyntiensä arvonlisäverot ja sitten laittaa se arvonlisävero, mikä sitten kulloinkin aina siihen tuotteeseen tai palveluun kuuluu, niin laittaa sitten siihen oman hintansa päälle. Tokihan se voi jättää laittamattakin, mutta sen joutuu maksamaan joka tapauksessa, että verotta ei sit enää sen jälkeen pääse. Sitten vaan vähentää sitä omaa katettaan, jos ei sitten arvonlisäveroa lisää siihen oman myyntihintansa päälle. Mutta sen lisäksi, että tosiaan tulee sitten velvollisuus raportoida ne arvonlisäverot ja tavallaan laittaa ne siihen sitten, niin kuin kerätä valtion puolesta niitä arvonlisäveroja, niin sen lisäksi sitten kun on verovelvollinen, niin saa myös oikeuden vähentää ne verot, mitä itse maksaa, siis arvonlisäverot. Eli nyt sitten kun yritykset käy keskenään kauppaa ja saa sitten toiselta verovelvolliselta yritykseltä sellaisen laskun, missä on se arvonlisävero mukana, niin se yritys tietysti maksaa sen arvonlisävero-osuuden sinne omalle myyjälleen, mutta ei joudu ikään kuin kärsimään siitä, vaan saa sitten vähentää sen siinä vaiheessa, kun tilittää niitä omia myyntituottojensa veroja sinne verohallintoon.

Haastattelija 1 [00:05:57]: Okei. Tosta varmaa johtuu se, että ku mulle on tullu vaikka sähköasentaja kotiin korjaamaan jotain pistorasiaa, niin hän jostain syystä aina ilmoittaa ne hinnat ilman arvonlisäveroa, tai sitten mun täytyy aina tarkistaa, että oliko tässä alvi vai ei, koska hänelle se ei ole mikään tuotto tai kuuluu se alvi, mutta minä taas sitten loppukäyttäjänä joudun maksamaan sen alvin.

Puhuja 1 [00:06:22]: Joo, ja toi onkin ehkä ihan tyypillistä, että yritysten kesken puhutaan niistä verottomista hinnoista, koska se ei yritykselle ole mikään juttu. Se arvonlisäveron osuus ei ole sille yritykselle tuloa, mutta ei se sitten oikeasti ole kulua sille toisellekaan yritykselle, vaan se on tosiaan semmoinen läpikulkuerä niillä yrityksillä. Ne vaan kerää sen ja sitten itse asiassa tilittää sen ikään kuin oman arvonlisänsä, eli sen myynnin ja oston välisen erotuksen, ni siihen liittyvän veron tilittää sinne verohallintoon.

Haastattelija 1 [00:06:58]: Niin, että siitä tulee se termikin. Eli tarjouspyyntöihin ja tällaisiin, tai mitä on tehnyt tarjouksia, niin pitää aina sitten kertoa, että sisältääkö se hinta alvin vai ei, että onko se alv nolla vai näin. Mainitsit, että jos myynti on 15 000 euroa vuodessa tällä yrittäjällä, niin pitää rekisteröityä alvivelvolliseksi. Mitä jos se jää sen alle? Onko se sitten huono homma, jos onkin sitten kerännyt niitä alveja asiakkailta?

Puhuja 1 [00:07:29]: No ei, siitä voi sitten saada helpotuksia sitten siinä, jos on pientä se toiminta. Mutta tietysti, jos ei oikeasti ole arvonlisäverovelvollinen ja keräilee niitä veroja sitten omilta asiakkailtaan, niin tokihan siinä sitten toimii väärin. Että ostajan pitäisi aina muistaa tarkistaa, että onko se myyjä verovelvollinen vai ei. Ja sitten jos se ei ole verovelvollinen, sen näkee YTJ:n sivuilta, voi käydä tarkistamassa sen verovelvollisuuden, ni sit jos myyjä ei olekaan verovelvollinen ja se siellä keräilee niitä arvonlisä veroja, niin silloinhan se itse asiassa voi pahimmassa tapauksessa ottaa 24 prosenttia, tai parhaassa tapauksessa, kummin päin ajattelee, 24 prosenttia lisää siihen hintaansa. Koska eihän se, jos se ei ole verovelvollinen, eihän se tilittele niitä silloin mihinkään.

Haastattelija 1 [00:08:23]: Aika hurjaa. Mutta joo, mainitsit 24 prosenttia, eli onks nää näitä meidän alviprosentteja? Mitä muita meillä on ja miten nämä toimii?

Puhuja 1 [00:08:35]: Joo, eli meillä on tavarat ja palvelut jaettu erilaisiin arvonlisäverokantoihin. Tuossa kun sanoin, että se 24 prosenttia oli se pahin tai paras tapaus, niin se on se meidän korkein arvonlisäverokanta, mitä meillä on. Se on niin sanottu yleinen verokanta. Eli jos ei ole mitään muuta sanottu, niin sitten se on se 24. Mutta sitten esimerkiksi elintarvikkeista, niin 14 prosenttia on se arvonlisävero, että siellä on pikkasen alhaisempi. Tavallaan siinähän sitten vähän tuetaan, kun se on kuitenkin sinne loppukäyttäjien, eli kuluttajien kuluksi jää sit se arvonlisävero, niin vähän pienempi arvonlisävero, niin se ruoka on sitten vähän halvempaa meille yksityishenkilöille. Sitten on tiettyjä kulttuuri, liikunta, matkustus, tämän tyyppisiä, missä arvonlisäveroprosentti on kymmenen. Ja sitten meillä on myös sellaisia, missä arvonlisäveroprosentti on nolla. Eli tavallaan ne kuuluu siihen arvonlisäverotuksen alle, mutta siinä vaan se prosentti on nolla.

Haastattelija 1 [00:09:46]: Joo. Mutta sitten on näitä arvonlisäveron ulkopuolella olevia palveluita, että jos sulla on tällaista liiketoimintaa, niin ei tarvitse ilmeisesti rekisteröityä arvonlisäverovelvolliseksi ollenkaan. Eiks niin?

Puhuja 1 [00:09:57]: Niin, sitten tietysti jos ei rekisteröidy ollenkaan arvonlisäverovelvolliseksi, niin siinä tietysti kääntöpuolella ei saa myöskään sitä vähennysoikeutta, kun ei ole verovelvollinen.

Haastattelija 1 [00:10:08]: Niin, mut jos ei sitä liiketoiminnasta kerää, niin eihän silloin sitä vähennysoikeutta tuu. Esimerkiksi terveyden- ja sairaanhoito, niin ei ole arvonlisäveron piirissä. Yleissivistävä koulutus, niin kuin täällä Haaga-Heliassa tämä meidän perustutkintokoulutus ei ole arvonlisäveron piirissä. Rahoitus- ja pankkipalvelut, niin kuin pankeissa ja vakuutusyhtiöissä, jos meet sellaiseen töihin, niin voi olla, että ei olekaan hirveästi alviasioita siellä. Posti, joidenkin taiteilijoiden esiintymispalkkiotkin menee, että on alvin ulkopuolella.

Puhuja 1 [00:10:42]: Ja toki sitten tollasille, että jos nyt muuten jää sen arvonlisäverotuksen ulkopuolelle, niin siellä on tosiaan niitä systeemejä, millä sitten pystyy kuitenkin hakemaan takaisin niitä maksamiaan arvonlisäveroja, jos muuten se olisi mahdollista. Mutta ehkä me ei mennä arvonlisäverotuksen ihan sinne erityiskysymyksiin sen tarkemmin tällä hetkellä.

Haastattelija 1 [00:11:04]: Joo, jos joku haluaa ekspertiksi ja asiantuntijaksi tämän alvin suhteen, niin on paljon osaamista, jota voi kehittää Suomi-tasolla ja kansainvälisesti.

Puhuja 1 [00:11:15]: Kyllä, ehdottomasti.

Haastattelija 1 [00:11:17]: Joo. Sitten on näitä tällaisia vielä, verottajasivullahan on tosi paljon kaikkia hyviä verotukseen liittyviä käytännön ohjeita. Ja jos arvonlisäveroo miettii, niin tämä liikuntapalveluiden arvonlisäverotusohje on ihan mun lemppariohje. Kun siinä vähän niin kuin verottaja ottaa kantaa, että mikä on liikuntaa tai tällaista yleistä urheilua, jolloin arvonlisävero on kymmenen prosenttia, ja mikä on sit enemmän sellaista valmennusta tai viihdettä, jolloin arvonlisäverokanta on 24 prosenttia. Eli jos on sillä alalla, niin kannattaa lukea hyvin se ohje.

Puhuja 1 [00:11:58]: Toi on muuten aika mielenkiintoinen juttu. Olisiko sinulla antaa joku esimerkki siitä, mikä nyt olisi tällainen? Mikä on liikuntaa tai mikä on sitten jotain viihdettä?

Haastattelija 1 [00:12:08]: No esimerkiksi tansseista on hassua, että on ryhmäliikuntaa, niin joku, no ehkä zumba, niin se oli kymmenen prosenttia, mutta se oli semmoista ihan perustanssia. Mutta myös esimerkiksi tää itämainen tanssi tulkittiin kymmeneen prosenttiin, että tällaista ryhmäliikuntatyyppistä. Mutta jos sä menet vaikka häätanssikurssille tai paritanssikurssille, niin se onkin yhtäkkiä 24 prosenttia. Että se on semmoista valmennuspalvelua, vaikka tanssista nyt kuitenkin on kysymys. Tai jooga kymmenen prosenttia, naurujooga 24 prosenttia. Kai sekin nyt on kuitenkin ihan vakava asia sekin.

Puhuja 1 [00:12:50]: Joo. Toi on oikeastaan niitä juttuja, et mitkä siitä arvonlisäverotuksesta tekee jollain tavalla niin hirveän kiehtovaa. Eli kun siellä on, siellä on tavallaan nämä pääsäännöt ja sitten on tulkintoja, millä tavalla sitten eri tilanteissa käsitellään, niin se on jotenkin kamalan mielenkiintoista.

Haastattelija 1 [00:13:08]: Joo, saa olla tarkkana. Ja jos liikuntapalveluu vielä miettii, niin sittenhän jos se menee fysioterapeuttityyppiseksi terveyspalveluksi, niin sittenhän se voi olla vaikka arvonlisäverotuksen ulkopuolella. Että tuota, kannattaa perehtyä asiaan. Se vaikuttaa hinnoitteluun aika paljon, että minkälaisen alviprosentin siihen päälle saa lätkäistä. Mutta hei, mites se alvi oikein nyt sitten lasketaan? Että mulla olisi nyt tämmöinen keissi, että mä oon tehnyt helmikoruja ja haluan myydä niitä kymmenen euroa kappaletta ja mä haluan itelle kympin, niin mitä mä nyt teen sitten tämän alvin kanssa?

Puhuja 1 [00:13:45]: No nythän tässä siis, tämä on yleistä verokantaa tämä helmikorujen myyminen, eli 24 prosenttia on nyt sitten se oikea, mikä tässä valitaan. Ja aina, kun me lähdetään laskemaan sitä veroa, niin se veroton hinta, minkä sä haluat itsellesi saada, niin se on se veron peruste, eli se mistä sitä lähdetään laskemaan. Eli nyt sitten, jos sä haluut sen kympin saada itsellesi oikeasti sitä myyntituottoa, niin se on se, mistä lähdetään liikkeelle. Ja siitä lasketaan nyt sitten 24 prosenttia, joka on nyt sitten se arvolisävero, mikä siihen tulee, eli kaks euroa ja 40 senttiä siitä tulee arvolisäveroja siihen sitten lisättäväksi. Eli nyt, kun sä sitten myyt sen eteenpäin sen sun helmikorun, niin sä laitatkin laskun loppusummaksi 12,40 euroa.

Haastattelija 1 [00:14:32]: Okei.

Puhuja 1 [00:14:33]: Eli se veroton hinta plus sitten se arvolisävero ja laskutat sen sitten sieltä asiakkaalta.

Haastattelija 1 [00:14:39]: No mitäs mä sitten teen sillä? Saisinko mä pitää sen 2,40, sen vero-osuuden?

Puhuja 1 [00:14:44]: No valitettavasti sä et saa sitä pitää, vaan sun täytyy sitten tilittää se eteenpäin verottajalle. Eli sä saat pitää sen kympin ja sitten se 2,40, niin se menee sitten verottajalle. Mut nyt jos sä oot sitten ostanut siihen sun helmikoruun jotain tarvikkeita, mitä sä oot käyttänyt sitten siinä, että teet niitä helmikoruja, niin niihin sisältyvän arvolisäveron sä saat vähentää.

Haastattelija 1 [00:15:12]: Okei, no mitäs se sit tarkoittaa?

Puhuja 1 [00:15:13]: Eli nyt jos vaikka oot ostanut viidellä eurolla niitä helmiä, se on ollut se sun kustannus, mitä siitä on tullut, niin siihen sisältyy arvonlisävero. Eli sitten jaat sen vaikka 1,24:llä, nämä on myöskin niitä yleistä verokantaa, niin saat siitä ikään kuin kuorittua sen arvolisäveron sitten pois. Eli oikeasti vaikka sä oot tililtä maksanut sen viis euroa, niin sulle jää siitä oikeastaan kustannukseksi sitten neljä euroa ja kolme senttiä. Eli sen erotuksen näistä, eli sen 97 senttiä, mikä tässä nyt sitten jää, niin se on se sun vähennettävä arvolisävero. Ja nyt sitten, kun sä ilmoitat sinne verohallintoon, niin sä kerrot, että sulla on ollut myynneistä saatuja arvolisäveroja 2,40 ja sitten sä oot ite maksanut arvolisäveroja 97 senttiä, niin sä ilmoitat, että nyt sä aiot sit vaan siitä sun omasta arvonlisästäsi tilittää veroa sinne nyt 1,43.

Haastattelija 1 [00:16:13]: Okei, ja kuinka usein näit tilityksiä tehdään muuten?

Puhuja 1 [00:16:17]: No sä voit riippuen vähän siitä, että minkälaista sun toimintas sitten on, niin on eri jaksoja, missä sitten näitä voidaan ilmoittaa. Eli ne voi mennä kuukausittain tai sitten kolmen kuukauden välein tai sitten voi mennä kerran vuodessa, mitä näitä arvolisäveroja sitten käsitellään.

Haastattelija 1 [00:16:37]: Okei, no tuleeko sieltä verottajalta joku lasku mulle sitten vai miten se toimii?

Puhuja 1 [00:16:43]: No ei, nää on semmosia niin sanottuja oma-aloitteisia veroja nää arvonlisäverot, eli sun pitää itse ilmoittaa ne sun myynnit ja ostot ja niitten arvonlisäverot ja sit sun pitää itse muistaa myöskin tilittää ne. Ja jos et sä sitä tee, niin verottaja kyllä sitten muistaa sua vähän pienellä lisämaksulla siitä sitten, että on jäänyt arvonlisäveroasiat hoitamatta.

Haastattelija 1 [00:17:07]: Niin, et jos mun ilmoitus on myöhässä tai sitten tämä maksu on myöhässä, niin kyllä sieltä tulee sitten jotain sanktioita, eli pitää maksaa vähän sakkoja tai jotain tällaista. Joo, eli kannattaa sitten kerätä kaikki kuitit ja kaikki, että mä saan vähentää noi arvonlisäverot tästä arvonlisäverotuksessa sitten, että sehän on ihan rahan arvonen etu.

Puhuja 1 [00:17:34]: Kyllä. Se on rahan arvonen etu. Ja kannattaa siinä vaiheessa, kun sitten kauppoja tekee, varsinkin yrityksenä, niin tekee kauppoja muiden yritysten kanssa, niin katsoa, että kaikki laskumerkinnät on sitten sellaiset arvonlisäverolain mukaiset, että ne saa sitten vähentää, että sieltä löytyy kaikki tiedot siitä laskuttajasta ja löytyy tiedot, että mitä siellä on sitten myyty ja kenelle on myyty ja näin päin pois, että ne on sitten kelpaavia tositteita siihen arvonlisäverotukseen.

Haastattelija 1 [00:18:01]: Okei, joo. Eli se alvi nyt laskettiin niin, että mulla on se hinta, minkä minä haluan tuotteesta ja sitten kerron sen tällä arvonlisäveroprosentilla, joko 24, 14 tai kymmenen, ja sitten lisään tämän arvonlisävero-osuuden siihen hintaan, niin mä saan tämän arvonlisäverollisen hinnan. Ja sitten, jos mulla onkin hinta, joka sisältää arvonlisäveron, niin sitten mä lasken, että hinta jaettuna yks plus se alviprosentti. Mulla on ollut sellainen muistisääntö, että me jaetaan aina isommalla kuin yksi, koska tämä on arvonlisävero eikä mikään arvonvähennysvero.

Puhuja 1 [00:18:38]: Toi on aika hyvä muistisääntö kyllä.

Haastattelija 1 [00:18:41]: Joo, matikan opettajalta tämän kuulin. Ja joskus opiskelijat yrittää vähän eri tavalla tätä laskea jollain alle ykkösen luvulla, mutta se menee kyllä aina väärin. Et tuossa voi nyt sitten aina laskea, että jos sä oot laskenut sen verottoman hinnan, niin sä voit taas kertoa siihen sen alvin päälle, niin jos sä pääset siihen samaan alkuperäiseen arvonlisäverolliseen hintaan, niin sitten tiedät, että on mennyt oikein.

Puhuja 1 [00:19:05]: Kyllä.

Haastattelija 1 [00:19:05]: Joo. No mut hei, Anna kiitos. Muistetaan nämä alvitkin meiän liiketoiminnassa.

Puhuja 1 [00:19:11]: Kyllä, muistetaan alvit ja muistetaan vähentää alvit myöskin silloin, kun se on mahdollista.

Haastattelija 1 [00:19:15]: Just näin. Hyvä. Kiitos.

Puhuja 1 [00:19:16]: Kiitoksia.