[äänite alkaa]

Puhuja 1 [00:00:03]: Tervetuloa kuuntelemaan urheiluseurojen taloutta käsittelevää podcastia. Podcast on toteutettu osana Taloushallinnon taitajaksi – tehokkuutta ja laatua urheiluseurojen taloushallintoon osaamista kehittämällä -hanketta. Hanke on rahoitettu OKM:n liikunnan kehityshankkeisiin suunnatulla yritysavustuksella. Keskustelijoina podcastissa ovat Haaga-Helian laskentatoimen lehtorit Heli Kortesalmi, eli minä, ja Anna Sivonen. Moi, Anna.

Puhuja 2 [00:00:32]: Moikka, Heli. Tässä jaksossa puhutaan yleishyödyllisten yhdistysten verohuojennuksesta. Itselleni tämä oli ehkä vähän sellainen vieraampi asia, vaikka jonkin verran olen taloushallintoa ja urheiluseurojenkin kanssa tehnyt. Oli kuitenkin vähän vieraampaa. Mistä tässä verohuojennuksessa oikeastaan on kysymys?

Puhuja 1 [00:00:53]: Uusi asia tämä minullekin on. Törmäsin tähän ihan vahingossa, kun silloin valmisteltiin viime kesänä materiaalia yhteen tämän hankkeen webinaareista. Pääsääntöisesti yleishyödyllinen yhdistys tekee verotonta toimintaa, mutta joskus yhdistyksen toiminta, tai urheiluseuran toiminta voi olla liiketoimintaa. Ja siitä sen pitäisi maksaa veroja. Seura voi vaikka myydä mainoksia halliin, tai vuokrata tiloja jollekin yritykselle. Jos tiloja vuokraa toiselle seuralle, tai jollekin yleishyödylliselle, niin silloin se ei olisi verotonta. Mutta yleishyödyllinen yhteisö, esimerkiksi urheiluseura, voi saada tuloverosta huojennuksen, jos se täyttää tietyt ehdot, jotka on määritelty tässä verohuojennuslaissa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että yhdistys voi hakea vapautusta elinkeino- ja kiinteistötulojen tuloverosta jopa viideksi vuodeksi kerrallaan. Tämä huojennus ei kuitenkaan kata esimerkiksi arvonlisäveroa, kiinteistöveroa, tai jos nyt sattuisi Ahvenanmaan maakunnan kunnallisvero liittymään tähän asiaan, niin sitä. Ja kannattaa myös huomata, että vaikka huojennuksen saisi, niin yhdistyksellä säilyy ilmoitusvelvollisuus. Ja päätös ei sinänsä ota kantaa, että onko yhteisö yleishyödyllinen vai ei.

Puhuja 2 [00:02:20]: Sä sanoit tuossa, että jos ne edellytykset täyttyvät, niin sitten voi saada, mutta voiko ihan mikä tahansa seura, kuka tahansa saada. Mitkä ne ovat, ne edellytykset?

Puhuja 1 [00:02:31]: Ihan kaikki seurat eivät automaattisesti voi saada tällaista verohuojennusta. Tai eihän sitä automaattisesti saakaan, koska se haetaan. Mutta tämmöinen huojennus, se voidaan myöntää vain yleishyödyllisille yhteisöille, jotka harjoittavat yhteiskunnallisesti merkittävää toimintaa, kuten esimerkiksi kuntoliikuntaa, junioritoimintaa, tai vaikka edunvalvontaa. Ja sitten tietysti tämä yleishyödyllisyysmääritelmä tarkoittaa sitä, että tämä yhdistys käyttää tulot ja varat pääasiassa yleishyödylliseen toimintaan. Ja toiminnan tulee olla laajaa ja pysyvää. Esimerkiksi valtakunnalliseen liittoon kuuluvat seurat voisivat olla tällaisia. Jos se toiminta keskittyy pääosin elinkeinotoimintaan, niin silloin sitä huojennusta ei myönnetä. Myös siinä verohuojennuksessa on sellainen sääntö, että sitä ei silloin myönnetä, jos se aiheuttaisi kilpailuhaittaa muille samalla alalla toimiville. Eli jos on kilpailua vaikka hallimainosten myynnistä, niin silloin ehkä sitä ei saisi. Mutta aika useinhan se halli voi olla urheiluseuran omassa hallinnassa. Eli tavoitteena on varmistaa, että huojennus ei anna yhteisölle epäoikeudenmukaista kilpailuetua kilpailuilla markkinoilla.

Puhuja 2 [00:03:57]: Mitä sellainen voisi sitten käytännössä tarkoittaa?

Puhuja 1 [00:04:02]: No siis, nämä tiedot mistä minä nyt kerron, tulevat meidän Haaga-Helian tradenomiopiskelijalta, joka juuri kirjoitti opinnäytetyön tästä aiheesta meidän hankkeellemme. Hän haastatteli 15 seuraa, jotka olivat saaneet tämän huojennuksen. Lista näistä huojennuksen saaneista on nimittäin verottajan sivuilla, ihan julkisesti nähtävissä. Tämän opiskelijan tutkimuksen mukaan vain kaksi prosenttia urheiluseuroista oli hakenut ja saanut tätä verohuojennusta. Ja kokonaisuudessaan tällä verottajan listalla näistä huojennusta saaneista on noin 360 yhdistystä. Eli siellähän on muitakin, kuin urheiluseuroja.

Puhuja 2 [00:04:45]: Kuulostaa aika pieneltä määrältä. Jos ajatellaan, että vähän riippuen lähteestä tai laskentatavasta Suomessa on joku vähän alta 8000 urheiluseuraa, niin jos niistä vaan pieni osa on hyödyntänyt tätä mahdollisuutta, niin kuulostaa aika pieneltä. Onko sulla jotain ajatuksia, Heli, että mistä se voisi johtua, että useampi seura ei ole sitten hakenut tätä?

Puhuja 1 [00:05:17]: Mä luulen, että urheiluseurat eivät tiedä tästä. Ja tietenkään ihan kaikilla noilla 8000 urheiluseuroilla ei ole edes mitään suunnitelmia tehdä liiketoimintaa. Ja muistetaan nyt vielä, että tämähän toimii nyt kaikille yhdistyksille, että ei tämä pelkästään urheiluseuroille ole, tämä verohuojennus.

Puhuja 2 [00:05:38]: Kyllä, totta. Ja tosiaan varmaan onkin ihan totta, että ei kaikilla urheiluseuroilla edes ole sellaista toimintaa, mihin tätä sitten voisi hakea. Millaisissa tapauksissa sitten tätä on haettu ja on saatu? Selvisikö sellaisia esimerkkejä?

Puhuja 1 [00:05:56]: Joo, se tulee just tässä opinnäytetyössä kiinnostavasti esille. Ja linkataankin se oppari tähän podcastin teksteihin mukaan. Tämän tutkimuksen mukaan yleisin kohde on kioskimyynti. Ja urheiluseurat ovat jostain syystä erityisesti hakeneet myös tapahtumien yhteydessä järjestetylle kahvila- tai kioskitoiminnalle tämän verohyvityksen, aikka eikö se ole silleen, että jos sä omassa tilaisuudessa järjestättämmöistä kahvilaa, niin silloin se on jo automaattisesti…

Puhuja 2 [00:06:34]: Automaattisesti pitäisi olla verovapaata jo tilaisuuksissa. Omissa tapahtumissa, omissa urheilukilpailuissa tämmöinen buffet-toiminta pitäisi olla verovapaata jo olemassa.

Puhuja 1 [00:06:44]: Niin, mutta tietysti jos se seura menisi pitämään buffetia jonkun toisen tapahtumaan, niin silloin ainakin on varmistettu.

Puhuja 2 [00:06:52]: Kyllä.

Puhuja 1 [00:06:54]: Sitten on saatu tämmöinen verohuojennus, jos urheiluseura pitää kahvilaa tai jääkioskia sellaisella paikkakunnalla, jossa vaikka ei ole muita kahviloita, tai jäätelökioskeja. Eli silloin ei ole ollut kilpailuja. Mutta sitten taas, jos paikkakunnalla on ollut muitakin kioskeja kuin tämä seuran kioski, niin silloin tämmöistä verohuojennusta ei ole saatu. Ja nämähän aika usein tarkoittavat sitten jo jatkuvaa toimintaa, että koko kesän olisi se kioski avoinna. Sitten on saatu huojennusta rakettimyynnistä ja kannatustuotemyynnistä, mikä onkin yhdistykselle tyypillistä varainhankintaa. Ja sitten rakettitapauksissa, niin raketteja ei ilmeisesti saanut mistään muualta tuossa paikkakunnalla, kuin sitten tämän seuran kautta. Ei ole muita sillä alalla toimivia, niin silloin sen hyvityksen voi saada. Mä ajattelen, että ehdottomasti tällainen huojennus on erityisesti toimiva pienimmillä paikkakunnilla toimiville yhdistyksille, mutta pääkaupunkiseudulla on aina vaikea sanoa, etteikö muka olisi kilpailua.

Puhuja 2 [00:08:03]: Kyllä, mutta pienellä paikkakunnalla tarjoaa ihan uudenlaisia mahdollisuuksia siihen, että miten siihen seuran toimintaan voitaisiin varoja hankkia pyörittämällä nyt sitten vaikka jotain jäätelökioskia, latukahvilaa, tai mitä ikinä siellä nyt sitten voisikaan olla. Tai sitten tosiaan myydään vaikka niitä raketteja siellä paikkakunnalla, tai muuta tämän tyyppistä.

Puhuja 1 [00:08:29]: Niin, elävöittäis toimintaa ihan uudella tavalla. Sehän olis kiva idea.

Puhuja 2 [00:08:35]: Joo. Mitä sitten? Tuliko jotain muuta, kuin tämmöistä myyntitoimintaa? Jos ajatellaan, että tuossa oli esimerkkinä nyt vähän kahvilamyyntiä, tai sitten ihan tämmöistä tuotemyyntiä, niin onko jotain muita esimerkkejä.

Puhuja 1 [00:08:44]: Muita ihan tämmöisiä yksittäisiä esimerkkejä… Tämähän nyt koski… Tämä oli haastattelututkimus 15 seurasta, niin yksittäisistä esimerkeistä puhutaan. Joku oli saanut kuntosalitoiminnasta verohuojennuksen, koska paikkakunnalla ei ollut muita kuntosaleja, kuin tämä seuran kuntosali. Sitten on LED-mainoksista saatu huojennusta, eli siitä mainostulosta ei tarvitse maksaa veroja. Ja rautaromukeräyksen tuottamista tuloista, sekä sitten kiinteistä mainospaikoista. Mä olen itse jutellut kerran yhden juniorijääkiekkoseuran toimijan kanssa. He olivat juuri saaneet jääkiekkohallissa olevista mainoksista verohuojennuksen. Eli junioriseura möi näitä mainoksia ja sitten se mainostulo, joka normaalisti tulkittaisiin veronalaiseksi tuloksi, niin se oli saanut tämän verohuojennuksen. Tässäkin se idea… Niin, tiedät varmaan näistä mainoksista.

Puhuja 2 [00:09:48]: Niin, eli jos ne ovat siellä kiinteästi olemassa, niin eikö ole näin, että ne eivät ole sitten verovapaita – niiden mainosten myyminen siellä.

Puhuja 1 [00:09:58]: Juuri näin. Ne ovat ihan kunnon mainospaikkoja. Mutta sitten taas, jos mainos on näkyvillä vain siinä seuran tapahtumissa, niin silloin se olisi jo verovapaata itsessään.

Puhuja 2 [00:10:07]: Kyllä. Eli tässäkin pitää vähän miettiä, että mikä on sitten se toiminta ja mitä tehdään. Mutta tuommoinen verohuojennus antaa tietysti paljon vapausasteita siihen, että mitä voi sitten tehdä. Me molemmat todettiin tässä, että tämä oli meille uutta, mutta mistä sitten nämä yhdistykset ja urheiluseurat ovat tästä kuullee. Tuliko siinä tutkimuksessa tästä mitään?

Puhuja 1 [00:10:37]: Joo. Joillakin oli, että joku seuratoimija oli tiennyt tästä. Ja sitten aika moni oli saanut vinkin kirjanpitäjältä. Että tässä seurojen kirjanpitäjille hyvä idea kertoa laajemmin. Huojennuksen hakeminen vaatii kuitenkin vähän osaamista, tai ainakin verolakien ymmärtämistä. Mutta sitten tutkimuksen mukaan kun sen oli kerran hakenut, niin se oli sitten tosi helppoa. Aluksi pitää tehdä selvitys yhdistyksen toiminnasta aika tarkastikin, mutta Verohallinnon sivuilla on ohjeet. Ja varmaan se kirjanpitäjä osaa auttaa tässä hyvin.

Puhuja 2 [00:11:15]: Joo. Eli siinä on tietyt asiat, mitä pitää, mutta sitten sen jälkeen on kohtuullisen helppoa. Niinkö?

Puhuja 1 [00:11:23]: Kyllä, joo. Eli tämä hakuprosessi on ollut pääosin tosi helppoa, mutta nämä ekat selvitykset ovat olleet vähän työläämpiä.

Puhuja 2 [00:11:31]: Kyllä. Ja eikö tämä ole, kun tämän hakee, niin tämähän on pidemmäksi aikaa voimassa sitten. Kerran kun tekee sen työn, niin sitten verohuojennus on hetken aikaa voimassa.

Puhuja 1 [00:11:42]: Niin. Se taisi olla viisi vuotta, kun mä muistelen, mitä mä luin sieltä verottajan sivulta. Ja sitten se on helppo hakea samalle uudestaan. Mutta on tosiaan ollut näitä, että joskus sitä verohuojennusta on saanut vaikka iltapäiväkerhotoiminnalle, mutta sitten sitä ei enää pystynytkään uusimaan, jos paikkakunnalle on tullut vaikka yksityinen iltapäiväkerhotoimija. Eli asiat muuttuvat ja päivittyvät. Tällä tavalla. Ja yksi ehkä asia mitä en muista sanoinko. Jos seura vuokraa omia tilojaan, niin niiden tilojen vuokraamisesta voi saada verohyvityksen.

Puhuja 2 [00:12:24]: Joo, eli aika monenlaiseen. Tämä on ihan ehdottomasti kyllä sellainen vinkki, mikä kannattaa seuratoimijoiden ja seurojen talousasioiden kanssa puuhastelevien ottaa ihan käyttöön.

Puhuja 1 [00:12:40]: Ehdottomasti.

Puhuja 2 [00:12:42]: Kyllä. Kiitoksia, Heli, tästä keskustelusta. Tämä avasi taas tätä asiaa hyvin.

Puhuja 1 [00:12:48]: Joo. Kiitos, Anna. Nyt seuraavaksi kannattaa käydä katsomassa sieltä verottajan sivulta sitä ohjetta. Ja tietysti myös lukea tämä opinnäytetyö. Laitetaan ne linkit tähän podcastin kylkeen. Toivottavasti useampi seura hyötyy tästä huojennuksesta tulevaisuudessa.

[äänite päättyy]